null Keminmaan kirkon muumio ja hippi-Jeesus – kotimaan kohteita esittelevä uutuuskirja nostaa esiin myös kiinnostavia kirkollisia kohteita

Toivakan kirkon hippityylinen Jeesus on Pellervo Lukumiehen maalaama. Kuva: Ville Palonen

Toivakan kirkon hippityylinen Jeesus on Pellervo Lukumiehen maalaama. Kuva: Ville Palonen

Keminmaan kirkon muumio ja hippi-Jeesus – kotimaan kohteita esittelevä uutuuskirja nostaa esiin myös kiinnostavia kirkollisia kohteita

Yksi kirkko tuo mieleen Tylypahkan, yksi on kuin suoraan Toscanasta. Suomi on täynnä eri tavoin erikoisia kirkkoja.

Matkailutoimittaja Antti Helin ja valokuvaaja Ville Palonen ovat tehneet kiinnostavan kirjan Kerran elämässä Suomi – 321 kohdetta kotimaassa (Readme 2022).

Kirjasta löytyy vaikka mitä alkaen historiallisista rakennuksista ja luontokohteista ja päättyen erikoisuuksiin, kuten Kummakiveen, Ollinkiveen ja Kusikiveen. Kaksi ensinmainittua ovat siirtolohkareita, jotka näyttävät siltä, että ne vierähtävät milloin tahansa katsojan päälle. Viimeksi mainitun takana kerrotaan Ruotsin kuninkaan Aadolf Fredrikin käyneen tyhjentämässä rakkoaan. Vuosikin mainitaan, 1752.

Kirjasta löytyy myös kirkollisia kohteita, joihin pääkaupunkiseudulla lukeutuvat Helsingin tuomiokirkko, Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Tapiolan kirkko. Eikä sovi unohtaa myöskään Espoon tuomiokirkkoa. Tässä jutussa on joukko vinkkejä kirkollisiksi matkakohteiksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Järvenpään kirkko edustaa 1960-luvun betonibrutalismia. Kirjan mukaan ”se on kuin tutkielma toistensa päälle aseteltuja nelikulmiota, kirkon muodon saanut konttisatama”.

Ilomantsin Hattuvaaran tsasouna on pieni, ikonein koristeltu ortodoksinen rukoushuone. ”Sellainen, jossa on helppo uskoa, vaikkei uskoisikaan”.

Hattulan Pyhän ristin kirkko on kuuluisa keskiaikaisista maalauksistaan, joiden maalaamisesta Anneli Kanto kirjoitti romaanin Rottien pyhimys. Mainittakoon, että viikunanlehtien sijaan Aatami ja Eeva peittävät maalauksissa itsensä saunavihdalla.

Tampereella kannattaa käydä sekä Tuomiokirkossa että Kalevan kirkossa. Tuomiokirkon sisätilat ovat koristelleet Hugo Simberg ja Magnus Enckell. Kalevan kirkon suunnittelivat arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä. Jättimäiseltä Aalto-maljakolta näyttävän kirkon arkkitehdit voittivat suunnittelukilpailun työnimellä ”Hellitä mäkivyötä, meridiaani”.

Petäjäveden kirkko kääntää ylellisyyden päälaelleen

Pihlajaveden erämaakirkkoa Antti Helinin ja Ville Palosen kirjassa luonnehditaan mystiseksi rukoushuoneeksi. Se ilmestyy näkyviin kuusimetsän keskeltä, kivimuurin ja hautausmaan ympäröimänä. Sinne on haudattu 1860-luvun suurina nälkävuosina kuolleita. Seinillä on varjoja, mahdollisesti kirkkoväen nokisista vaatteista.

Petäjäveden vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Hirsikirkko on rakennettu ja koristeltu paikallisin talkoovoimin. Jopa kattokruunu on veistetty puusta. Kirjan mukaan kirkko kääntää ylellisyyden päälaelleen eli se on yksinkertaisen kaunis.

Petäjäveden kirkosssa ainoastaan saarnastuolissa on koristeet. Kuva: Ville Palonen

Petäjäveden kirkosssa ainoastaan saarnastuolissa on koristeet. Kuva: Ville Palonen

Muuramen kirkko puolestaan on kuin suoraan Toscanasta. Alvar Aallon suunnitteleman kirkon sisätilat loistavat Pompeijin punaisena ja ultramariinin sinisenä, Helin kirjoittaa. Tosin kaikkia alkuperäisten värien palauttaminen ei miellyttänyt: eräs hääpari peruutti vihkimisen, koska pelkäsi lopputuloksesta tulevan ruma. ”Suomessa taidetaan luottaa enemmän omaan kuin Aallon makuun”, kommentoi vahtimestari.

Onkohan missään muualla maailmassa yhtä spykedeelisiä kirkkomaalauksia, kysyy Helin Toivakan kirkkoa luonnehtiessaan. Kattoa koristavat hekumallisen eksoottiset enkelit, Jeesus on alttarilla hippityyliin leveälahkeisissa raidallisissa housuissa ja siivekkäissä tanssikengissä. Kirkko ja kaupungin jutussa kerrotaan, kuinka Pellervo Lukumiehen pop-tyyliset maalaukset olivat aikanaan skandaali. Nyt ne ovat aarre.

Finströmin kirkko on yksi Ahvenanmaan hienoista vanhoista kirkoista. Siellä suurimman huomion varastaa kirkon torni, joka Helinin mukaan tuo mieleen Harry Potterin Tylypahkan, velhojen sisäoppilaitoksen. Torni oli esikuvana Tampereen tuomiokirkolle, jonka on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Hänet on haudattu Finströmin kirkkomaalle.

Kirkkoherran ruumis lähes kokonaan

Suomen kuuluisin muumio on nähtävillä Keminmaan kirkossa lasikantisessa arkussa. Vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nicolaus Rungiuksen kerrotaan päättäneen saarnansa lupaukseen, että jos hänen sanansa ovat totta, hänen ruumiinsa ei mätäne. Ruumiista puuttuu toinen käsi. Se on mahdollisesti varastettu onnenkaluksi.

Vuonna 1760 valmistunut Pielpajärven erämaakirkko säilyi Lapin sodassa, jossa saksalaiset tuhosivat perääntyessään lähes kaiken. Syrjäinen kirkko on suojeltu muinaismuisto. Se on rakennettu paikalle, jossa sijaitsi inarinsaamelaisten talvikylä. Kellotornin keskuspuuta kiertää rakentajien siihen veistämä teksti, joka kuuluu: ”Herraa kiittäkööt kaikki, jotka elos on.”

Kokemäen Ylistaron kylässä on pieni uusgoottilainen kappeli. Sen sisällä on hirsiaitta, niin sanottu Pyhän Henrikin saarnahuone. Aitan tarina, ainakin se on hyvä tarina, on pala suomalaista kirkkohistoriaa. Piispa Henrikin kerrotaan viettäneen siellä yönsä ennen kuin talonpoika Lalli tappoi hänet kirveellä Köyliönjärven jäällä. Liki 900 vuoden takaisiin tapahtumista yhden mahdollisen version kertoo tämä Kirkko ja kaupungin juttu.

Ja toki aina kannattaa poiketa Turun tuomiokirkossa, Suomen kansallispyhätössä.

Toisesta kirjasta eli Ville-Juhani Sutisen kirjasta Matkalla Suomeen – Tarinoita heimojen maasta (Into 2022) löytyy vielä yksi vinkki. Aurajoen rannalla sijaitsevaa Ravattulan ristimäkeä pidetään Suomen vanhimman tunnetun kirkon paikkana. 1100-luvulta tai vieläkin kauempaa peräisin olevan rakennuksen jäänteet löydettiin vuonna 2013.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: