Hyvää pyhää: Ihminen voi olla sokea monella tavalla
Varhaisten kristillisten ajattelijoiden mielestä ihminen kohtaa Jumalan hengellisillä aisteilla. Ne ovat hienosyisempiä kuin fyysiset.
Kirkollinen vuodenkierto on ehtinyt laskiaissunnuntaihin, ja sen Raamatun tekstien suunta kääntyy kohti Jerusalemia, jossa Jeesus kuolee. Vielä ei kuitenkaan olla siellä. Jeesus vasta keräilee oppilaitaan kasaan ja matkanteko pääkaupunkia kohti alkaa.
Lähtötohinoissa hän kertoo tulevista vaikeista ajoista, sillä hän näkee niiden olevan edessä. Oppilailla ei ole samanlaista kykyä, päinvastoin. He ovat kuin sokeita niille tulevaisuuden kuville, joita Jeesus joutuu katselemaan.
Matkalla Jeesuksen joukko ohittaa sokean, joka aistii jotain epätavallista tapahtuvan. Mies reagoi heti. Hän huutaa avukseen tätä tunnettua parantajaa. Hyssyttelyistä huolimatta sokea mies saa Jeesuksen huomion, ja hänen näkönsä palautuu.
Oppilasjoukkoa ja sokeaa yhdistää muukin kuin sama tie, nimittäin näkökyvyttömyys. Toisella se on fyysistä sokeutta. Tien laidassa oleva mies ei näe Jeesusta, mutta luottaa silti tämän apuun. Toisilla kyse on sokeudesta, jossa lähimmät eivät näe ilmeistä. He uskovat siihen, mitä näkevät: Jeesus on ihailtu parantaja ja suosittu opettaja. Miksi hän joutuisi pilkan ja uhan kohteeksi?
Varhaiset kristilliset ajattelijat miettivät, että ihminen kohtaa Jumalan hengellisillä aisteilla. Ne tulevat mieleen tästä kertomuksesta. Hengelliset aistit ovat hienosyisempiä kuin fyysiset. Ne eivät sokaistu ulkoisesta loisteesta, vaan luottavat sisimmän ohjaukseen.
Kun sokea on kohdannut Jeesuksen, hän jatkaa matkaansa Jeesuksen askelissa. Niin tekevät toisetkin sokeat, opetuslapset, mutta vain Jeesukseen luottaneesta kerrotaan, että hän teki matkaa Jumalaa ylistäen.
Tee aistiharjoitus
Fyysisten aistien tarkentaminen on hengellistä harjoittelua.
Voit esimerkiksi sulkea silmäsi ja pysähtyä kuuntelemaan kaikkia ainutkertaisia ääniä ympärilläsi.
Koskaan toista kertaa et kuule tismalleen samaa elämän sinfoniaa.
2.3.
Laskiaissunnuntain nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pääsiäisen odotus alkaa. Päivän evankeliumissa (Luuk. 18:31–43) Jeesus lähtee kohti Jerusalemia.
Kevättalven paasto
Erilaiset paastot kuuluvat useimpiin uskontoihin. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus paastosi ennen julkisen toimintansa alkua erämaassa 40 päivää. Kristinuskossa paastonaika sijoittuu kevättalveen, ja se kestää 40 päivää. Sillä tavoin valmistaudutaan pääsiäiseen juhlintaan. Paaston aikana opetellaan luopumaan tarpeettomasta ja pohditaan asioiden tärkeysjärjestyksiä: syödään kevyemmin ja otetaan rauhallisemmin, hiljennytään, mietiskellään ja rukoillaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Iloitse myös toisen saamasta hyvästä
HengellisyysJumalan hyvyyden koskettamina voimme oppia, mitä myötätunto ja solidaarisuus voivat parhaimmillaan olla.
Hyvää pyhää: Seimessä näemme Jumalan ihmeen
Hengellisyys