Hyvää pyhää: Tarvitsemme hiljaista voimaa
Adventin valot kertovat kaipauksesta ja toivosta.
Ilon huutojen kohteena istuu hiljainen mies aasin selässä. Viesti on selvä: tässä tulee kaivattu Rauhanruhtinas. Tähän saakka hän on kulkenut jalkaisin. Nyt hänelle on kelvannut ratsuksi harmaa aasi, joka kantaa kärsivällisesti taakkansa.
Jeesus ei tule väkivaltaa lietsoen eikä vallankumousta julistaen vaan aseettomana ja nöyränä. Hän on kuin vuorisaarnansa autuaiksi julistusten ruumiillistuma: kaikkien köyhien, murheellisten, oikeutta janoavien ja rauhaa rukoilevien toivo.
Hänen olemuksensa ja tekonsa säteilevät lempeyttä ja nöyryyttä niin Jumalaa kuin kaikkia ihmisiä kohtaan.
Häntä riemuhuudoin vastaanottava väki tunnistaa sen. Siksi he levittävät tielle vaatteitaan ja katkovat puista lehviä. Monet ovat seuranneet häntä Galileasta asti tai liittyneet hänen mukaansa matkan varrella nähtyään, miten hän toimii ihmisten parissa.
Muutamaa päivää myöhemmin Jerusalemissa kaikuvat toisenlaiset huudot, jotka vievät hänet kuolemaan.
”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus”, lauletaan adventtivirressä. Tuota hiljaista voimaa tarvitsemme kaiken kiihkon ja uhon keskelle. Tuota toivoa tarvitsemme päästäksemme irti huoliemme ja pelkojemme siteistä. Noita piilossa olevia Jumalan lempeitä kasvoja kaipaamme.
Adventin valot kertovat kaipauksesta ja toivosta. Sytytämme kynttilöitä ja valmistaudumme Vapahtajan tuloon, Jeesuksen syntymään.
Valmistaudu Jeesuksen syntymään
Adventti on odotuksen ja toivon aikaa. Se on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Kun sytytät iltaisin kynttilöitä, hiljenny hetkeksi ja rukoile mielessäsi:
”Jeesus, maailman Vapahtaja, vapauta meidät huolistamme ja peloistamme. Jeesus, maailman valo, valaise sisimpämme ja koko elämämme.”
29.11.
Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 19:28–40) kerrotaan, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin väkijoukon riemuitessa.
Jaa tämä artikkeli: