Ihmisarvobarometrin mukaan myötätunto huono-osaisia kohtaan ja ajatus valtion vastuusta kulkevat käsi kädessä. Kuva: iStock.
Ihmisarvobarometri: Suomalaisten mielestä yhteiskunta ei kohtele kaikkia yhtä arvokkaina
Suomalaiset haluavat, että julkinen valta kantaa vastuuta heikossa asemassa olevista. Heidän arvionsa nykytilasta jää kauas tästä tavoitteesta.
Suomalaisten mielestä ihmisarvo ei toteudu yhteiskunnassa niin hyvin kuin sen pitäisi. Tämä käy ilmi Diakonissalaitoksen 21. syyskuuta julkaisemasta Ihmisarvobarometrista. Suomalaiset arvioivat ihmisarvon nykytilan tavoitetasoa heikommaksi kaikilla mitatuilla osa-alueilla.
Barometrin vastaajat arvioivat kriittisesti erityisesti heikossa asemassa olevien kohtelua ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä sekä turvaverkkojen riittävyyttä. Diakonissalaitos kutsuu nykyisen tilanteen ja hyvänä pidetyn yhteiskunnan välistä eroa ihmisarvovajeeksi.
Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Elina Juntusen mukaan barometri piirtää Suomesta ristiriitaisen kuvan.
– Suomalaiset odottavat, että ihmisarvo toteutuu myös silloin, kun elämä on vaikeaa. Barometri osoittaa, että tavoitteen ja koetun todellisuuden välillä on selvä kuilu. Ihmisarvon merkitys korostuu juuri vaikeissa elämäntilanteissa: arvokas kohtelu ei voi riippua siitä, kuinka paljon ihmisellä on voimavaroja, rahaa tai mahdollisuuksia pitää puoliaan.
Suomalaisten käsitystä ihmisarvon toteutumisesta selvitettiin neljällä mittarilla. Kuva: Diakonissalaitos.
Heikko tulos kaikilla neljällä mittarilla
Kaikissa Ihmisarvobarometrin mittaamissa asioissa suomalaiset arvioivat yhteiskunnan nykytilan heikommaksi kuin sen pitäisi olla.
Suomalaisten mielestä kaikkia ihmisiä ei kohdella yhtä arvokkaina, eikä heikossa asemassa olevia ihmisiä kohdella riittävän arvostavasti. Myös heikossa asemassa olevien ihmisten turvaverkot koetaan riittämättömiksi ja heidän mahdollisuutensa saada äänensä kuuluviin huonoiksi.
Barometrissa ihmisarvon toteutumista kuvataan mittareilla, joiden asteikko on 1–7. Suomalaisten arviota yhtäläisestä kohtelusta kuvaava luku on 3,53 ja heikossa asemassa olevien ihmisten arvostavaa kohtelua kuvaava luku 3,52. Turvaverkkojen riittävyyttä kuvaava arvo on 3,13 ja heikossa asemassa olevien mahdollisuus saada äänensä kuuluviin sai arvioksi vain 2,75.
Kansalaisten antama viesti siitä, miten yhteiskunta makaa, on selvä.
Suomalaisten riittäväksi kokema ihmisarvon toteutumisen tavoitetaso on kaikissa mittareissa huomattavasti nykytilannetta korkeampi.
Barometrin tulosten analyysin tehnyt sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari totesi julkistamistilaisuudessa, että mittarit kuvaavat viime kädessä yhteiskunnan sosiaalisen perustan lujuutta. Mittausarvon pitäisi olla vähintään neljä, jotta tilannetta voisi pitää hyvänä.
– Tämä ei toteudu yhdelläkään Ihmisarvobarometrin mittarilla. Kansalaisten antama viesti siitä, miten yhteiskunta makaa, on selvä: ihmisarvon pitäisi toteutua Suomessa paremmin kuin se nyt toteutuu.
Poliittinen kanta vaikuttaa siihen, ketkä nähdään huono-osaisina
Ihmisarvobarometrin perusteella suomalaiset eivät näe heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta vain yksilön omana asiana, vaan julkisen vallan odotetaan kantavan vastuuta huono-osaisista ryhmistä. Näkemykset valtion vastuun laajuudesta kuitenkin eroavat.
Huono-osaisia kohtaan tunnettu empatia ja valtion vastuuttaminen kulkevat käsi kädessä: mitä enemmän myötätuntoa vastaaja tuntee tarkasteltuja ryhmiä kohtaan, sitä suurempaa vastuuta hän keskimäärin antaa valtiolle.
Barometrin mukaan suomalaiset näkevät asunnottomien huono-osaisuuden samalla tavalla, mutta paperittomien ja humanitaarisin syin maahan tulleiden kohdalla vastaajien poliittinen hajonta tulee näkyviin. Osa perussuomalaisten äänestäjistä pitää näiden ryhmien sosiaalista asemaa melko korkeana.
Vastauksista käy myös ilmi, että oma sosiaalinen asema vaikuttaa siihen, miten suomalaiset näkevät ihmisarvon toteutumisen. Matalammassa sosiaalisessa asemassa olevat arvioivat ihmisarvon toteutuvan keskimäärin heikommin kuin hyväosaisemmat. Myös ihmiset, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä heikossa asemassa olevien kanssa, arvioivat nykyistä tilannetta kriittisemmin.
Poliittisen kentän vasemmalla laidalla ihmisarvon toteutuminen arvioidaan hauraammaksi kuin oikealla. Kaikkien puolueiden kannattajissa on kuitenkin ryhmiä, joiden mielestä ihmisarvo toteutuu Suomessa heikosti. Tulosten perusteella professori Juho Saari arvioi, että ihmisarvovajeen umpeen kuromisen tarve yhdistää suomalaisia enemmän kuin erottaa.
Ihmisarvobarometri on Diakonissalaitoksen ensimmäinen selvitys ihmisarvon toteutumisesta Suomessa. Väestöaineiston keräsi IRO Research kesällä 2026. Barometri täydentyy joulukuussa toisella osalla, jossa samoihin kysymyksiin vastaavat Diakonissalaitoksen palveluissa ja toiminnoissa olevat ihmiset.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Asunnottomuus pitää kääntää laskuun ja huumekuolemat puolittaa – Diakonissalaitos nostaa esiin vaikeat ongelmat, jotka seuraava hallitus voisi ratkaista
Ajankohtaista Hyvä elämäYhä useampi jää ilman apua – osa jopa ilman päivän ateriaa. Diakonissalaitoksen vaalitavoitteet näyttävät, miten seuraava hallitus voisi kääntää kehityksen.
