Helsingissä vieraileva Stuart Scott luotsaa verkostoa, joka tuo uskonnolliset johtajat ja tieteentekijät yhteen. Scottin mukaan heillä on jo nyt hyvin samankaltainen käsitys maapallon tilasta.
Ilmastonmuutoksen matkasaarnaaja Stuart Scott herättelee heitä, joiden uskonto on talouskasvu
United Planet Faith and Science Initiative -verkoston toiminnanjohtaja uskoo, että ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee myös uskonnollisia johtajia.
Ilmastonmuutos on elämän ja kuoleman kysymys, johon on reagoitava heti eikä joskus tulevaisuudessa. Se edellyttää ajattelutavan ja talousjärjestelmän muutosta. Uskonnolliset johtajat voivat olla tässä työssä mukana, siitäkin huolimatta, että kulutus ja usko aina kasvavaan talouteen ja riittäviin luonnonvaroihin on tullut uskontojen tilalle.
Näin uskoo Helsingissä parhaillaan vieraileva Stuart Scott, jota voisi kuvailla eräänlaiseksi ilmastonmuutoksen matkasaarnaajaksi. Scott on toiminnanjohtajana United Planet Faith and Science Initiativen (UPFSI) -verkostossa, jonka ydinajatuksena on tuoda uskonnolliset johtajat ja tieteentekijät keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Sen perustajajäseniin kuuluu myös muun muassa Desmond Tutu.
Stuart Scottin oma historia ilmastonmuutoksen parissa on pitkä. Hän kiinnostui ympäristöasioista 1970-luvulla.
– Olin Wall Streetin ensimmäinen arvopaperimeklari, joka oli myös luonnonsuojelija, tietääkseni.
Ostoskeskukset ovat meidän aikamme temppeleitä.
Sen jälkeen hän työskenteli muun muassa insinöörinä IBM:llä ja college-opettajana. Työura ilmastonmuutoksen parissa käynnistyi Al Goren The Climate Project -hankkeessa (nykyisin Climate Reality Project) vuonna 2007. Mukana olevat sitoutuivat puhumaan ilmastonmuutoksesta. Sillä tiellä Scott on yhä.
– Vakuutuin siitä, että ilmastonmuutos on vakavin ongelmamme. En halunnut enää kutsua itseäni luonnonsuojelijaksi (environmentalist), koska se tuntui riittämättömältä. Se luo ajatuksen siitä, että olisi olemassa luonto ja ihmiset, että voisimme olla erillään luonnosta. Sen sijaan aloin kutsua itseäni ekologiksi (ecologist).
– Juuri sellainen ajattelutapa on aiheuttanut tämän tuhon, että voisimme jotenkin elää erillään luonnosta. Että ruokakin, se vain tulisi supermarketista.
Tyhjyyttä täytetään kuluttamalla
Stuart Scottin mukaan ilmastonmuutoksessa on kyse paljon syvemmästä kuin vain hiilidioksidipäästöistä.
– Ihmiset ovat kadottaneet jotakin henkisyydestään ja hengellisyydestään. Sitä tyhjyyttä he täyttävät kuluttamalla. Konsumerismi on nykyajan uskonto ja talouden voimat saavat kuluttamaan lisää. Ostoskeskukset ovat meidän aikamme temppeleitä.
Kun Scott alkoi nähdä ilmastonmuutoksen myös henkisenä ja hengellisenä ongelmana, hän vakuuttui siitä, että uskonnolliset johtajat on saatava mukaan ilmastotyöhön. Hänen mielestään he voivat hyvin ottaa kantaa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
– Jeesuskin puhui politiikkaa ja oli radikaali. Hän vastusti Rooman silloista valtaa, eikä se ollut uskonnollinen kysymys.
Ilmastonmuutos vaatii koko talousjärjestelmän ja taloustieteen uudelleenajattelua.
– Se taloustiede, mistä nyt puhutaan ja mitä opetetaan, on neoklassista taloustiedettä. Se perustuu siihen, että luonnonvaroja on rajattomasti ja talouskin voi kasvaa eksponentiaalisesti.
Scottin mukaan nyt tarvitaan ympäristön huomioonottavaa talousmallia (environmental ecomics). Maailman vaikutusvaltaisin uskonnollinen johtaja, paavi Franciscus, on jo ottanut askelia siihen suuntaan.
– Hänen ympäristöasioita käsittelevä Laudato Si -kiertokirjeensä oli oikeastaan ekologisen talouden julistus. Teorian tuominen Vatikaaniin on tämän vuoden tavoitteeni.
Stuart Scott esitteli kuvaa, jossa hän ja brasilialainen taloustieteilijä Clóvis Cavalcanti, kohtaavat paavi Franciscuksen Vatikaanissa.
Kuka huutaisi, ettei keisarilla ole vaatteita?
Kiertäessään ympäri maailmaa Stuart Scott tahtoo ravistella ihmisiä. Se ei vaadi liioittelua, ainoastaan faktojen esittämistä. Merenpinta nousee. Joitakin maita vaivaa kova kuivuus, toisia sateet. Ruoka ei riitä. Luvassa on sotia.
– Yleinen ajattelutapa on, että ihmisiä ei saa säikäyttää. Minun lähestymistapa on shokki. Järkytän ihmisiä sillä, että ilmastonmuutos ei ole vain "jossain kaukana Afrikassa" tai kaukana tulevaisuudessa. Me olemme kaikki kusessa.
Kun kuivuus tai sateet iskevät, ihmiset joutuvat lähtemään liikkeelle.
– Kuulin, että täällä Suomessakin on poliittista keskustelua maahanmuutosta ja pakolaisista. Voin kertoa, että tämä ei ole vielä mitään.
Joskus asioiden pitää mennä ensin todella huonosti, ennen kuin ne voivat mennä paremmin.
Ilmastoasioista on vaikea puhua puhumatta Yhdysvalloista ja siitä, kuinka presidentti Donald Trump on jo ehtinyt vetäytyä niistä sopimuksista, joita hänen edeltäjänsä ympäristön hyväksi teki. Scott ei edes yritä olla diplomaattinen. Hän kutsuu Trumpia "hulluksi mieheksi", mutta näkee, että Trumpin valtaannoususta voi seurata myös jotakin hyvää. Se aktivoi vastapuolen, ihmiset, jotka ovat huolestuneita ympäristöstä.
– Joskus asioiden pitää mennä ensin todella huonosti, ennen kuin ne voivat mennä paremmin.
Vieläkin suuremmille vastavedoille olisi Stuart Scottin mukaan tilausta.
– Olen ymmärtänyt, että Skandinavian maat ovat eettisimpiä. Nyt tilanne vaatii, että suojelisimme myös tulevaa ihmiskuntaa ja elämää maapallolla. Tarvittaisiin maa, joka sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita.
Scott heittelee villejä ajatuksia. Mitä jos Suomi vetäisi suurlähettiläänsä pois Yhdysvalloista, katkaisisi diplomaattisuhteet ja sanoisi, että ei tällainen ilmastopolitiikka vetele? Onhan kyse yhteisestä maapallosta.
– Jos Suomi tekisi niin, puolet amerikkalaisista varmasti vain taputtaisi ja sanoisi, että hyvä Suomi!
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ilmastonmuutos ja pakolaiset huolestuttavat luterilaisia kirkkoja
AjankohtaistaNamibian suurkokouksessa käsitellään reformaatioon liittyen tuttuja ja ajankohtaisia teemoja.
