”Tuhlaajapojassa ei mainita sanallakaan Jumalaa tai Jeesusta. Se on perhekertomus. Mutta tietenkin kyseessä on Jeesuksen vertaus”, näytelmän ohjaaja Matias Nyman (vas.) ja pääroolin esittäjä Panu Haavisto sanovat.
Isän rakkaus on puntarissa Tuhlaajapoika-näytelmässä – Raamatun tarina puhuttelee yhä
Tuhlaajapoika-näytelmä on jokaiselle katsojalle erilainen, sanoo pääroolia esittävä Panu Haavisto.
Tiedät varmaankin tarinan: On isä, jolla on kaksi poikaa. Toinen tuhlaa isän perinnön, katuu ja palaa kotiin. Isä juoksee poikaansa vastaan ja järjestää ilojuhlan. Kotiin jäänyt vanhempi poika pillastuu isänsä rämäpäisestä armollisuudesta ja valittaa, ettei isä ole koskaan muistanut häntä.
Luukkaan evankeliumista löytyvä Jeesuksen vertaus tuhlaajapojasta on yksi Raamatun tunnetuimmista tarinoista. Lokakuussa siihen perustuva näytelmä nähdään Tapiolan kirkossa.
– Tässä näytelmässä ei tarvitse keskittyä siihen, miten tarinasta tehtäisiin erilainen, sillä roolihahmot ovat niin vahvoja, sanoo tuhlaajapoikaa esittävä Panu Haavisto. Alkuperäinen draaman jännite kantaa.
– Tuhlaajapoika on kertomus perheestä. Näytelmässä on kokemuksia kateudesta ja pohdintaa siitä, ovatko vanhemmat kohdelleet lapsiaan tasavertaisesti, Haavisto toteaa.
Teatteri Raamattukylässä esitetään useita näytelmiä
Tuhlaajapojan esittää Kansan Raamattuseuran osana toimiva Teatteri Raamattukylä. Sen kotipaikka on Lohjalla Vivamon kurssikeskuksessa, jossa esitetään sekä vaihtuvia näytelmiä että vuosittain toistuvia pääsiäis- ja joulunäytelmiä.
– Jouluna näytelmissämme on aina elävä Jeesus-vauva. Vuosien varrella meillä on ollut yli 100 Jeesusta. Vanhin Jeesus-lapsi on nyt 21-vuotias ja näyttelee joulunäytelmässä Mariaa, ohjaaja ja Raamattukylän johtaja Matias Nyman kertoo.
Nymanilla on Tuhlaajapoika-näytelmässä vanhemman veljen rooli.
Vivamossa esitettäviin näytelmiin osallistuu iso joukko esiintyjiä, valo- ja äänisuunnittelijoita, puvustajia ja lavastajia. Kun Tuhlaajapoika lähtee kiertämään Suomea, keikkavarustus on huomattavasti kevyempi.
– Olemme kehittäneet näppärän ja kompaktin järjestelyn. Meillä on yksi peräkärry, johon mahtuvat pöydät, seinät ja tekniikat. Me kuusi esiintyjää kuljemme tila-autolla, Nyman kertoo.
Panu Haaviston mielestä erityisen jännittävää on sovittaa näytelmä aina uuteen tilaan. Tuhlaajapoikaa on esitetty korkeiden penkkien kirkkosaleissa ja avaran taivaan alla. Näytelmä löytää uusissa tiloissa aina omat uomansa.
Tuhlaajapoika kokee, että hän on väärinymmärretty eikä saa olla sellainen kuin haluaisi.
Kahden pojan ja isän välinen draama on väkevää heti alusta alkaen. Näytelmän käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen on tuonut mukaan myös Raamatun ulkopuolisia henkilöhahmoja: majatalon emännän, rosvoja ja sikatilan omistajan.
– Erään kerran näytelmää oli katsomassa sikalassa työskenteleviä miehiä, ja he tulivat jälkeenpäin sanomaan, että olipa hyvin kuvattu, Matias Nyman muistelee.
Näytelmän valokeila on silti kolmessa keskeisessä mieshahmossa.
– Tuhlaajapoika on inhimillisesti hyvin samastuttava hahmo. Ei tarvitse kovin kaukaa hakea, mitä hahmon tunteet voisivat olla. Siihen saa vähän karrikoiden mukaan uhoa ja tarvetta näyttää, Panu Haavisto kertoo roolistaan.
Tuhlaajapojan näyttelijä saa elää vahvan tunnekaaren, Haavisto ajattelee.
– Alussa tuhlaajapoika lähtee kotoaan liiallisen itsevarmana, kunnes koko kuva itsestä murtuu. Sitten tulee loppuhuipennus, armo: tuhlaajapoika saakin vielä palata kotiin isän luo.
Syy tuhlaajapojan haluun riuhtaista itsensä pois kotoa löytyy näytelmässä perheen sisäisestä dynamiikasta.
– Tuhlaajapoika kokee, että hän on väärinymmärretty eikä saa olla sellainen kuin haluaisi. Hän kaipaisi arvostusta. Kun poika kotoa lähdettyään kohtaa roistoja, hän miettii, voisiko saada arvostusta heiltä. Niinpä hän päätyy ostamaan rahalla ystävyyttä, Haavisto taustoittaa.
”Teatterin voima on siinä, että jokainen saa kokea esityksen omista lähtökohdistaan”, Panu Haavisto (oik.) toteaa. Haavisto ja Nyman kuvattiin Vivamon Raamattukylän aitan edessä, joka paloi syyskuun loppupuolella.
Matias Nymanin esittämä kotiin jäänyt isoveli puolestaan uhriutuu.
– Isoveli on unohdettu ja hylätty hahmo, joka ajattelee, ettei kukaan näe hänen uurastustaan ja taakkojaan. Suhde isään on vaikea. Miten isä voi ohittaa isoveljen, kun hän yrittää saada huomiota työtä tekemällä? Nyman kuvaa hahmonsa sisäistä todellisuutta.
Jeesuksen alkuperäisen vertauksen kuulijoille oli ennenkuulumatonta ja häpeällistä, että isä juoksee kotiin palaavaa poikaansa vastaan ja anelee toista poikaansa mukaan juhliin. Sellainen ei sopinut patriarkan arvolle. Tämä isä ei kuitenkaan välitä häpeästä.
– Jeesuksen kuulijat ovat kertomuksen avulla ymmärtäneet Jumalasta paljon enemmän: tätäkö Jumalan rakkaus voi olla, Nyman pohtii.
Näytelmä on koskettanut monia
Tuhlaajapoika on kiertänyt Suomea kymmenen vuotta. Niihin vuosiin mahtuu valtavasti kohtaamisia. Hyvin monille näytelmä on ollut koskettava ja havahduttavakin kokemus.
– Teatterin voima on siinä, että jokainen saa kokea esityksen omista lähtökohdistaan, Panu Haavisto toteaa.
Matias Nyman kertoo, että katsomoon on saapunut ihmisiä, joiden sisarus on lähtenyt kotoa vuosia sitten eikä hänestä ole kuulunut mitään.
– Heille näytelmä on antanut toivoa ja lohtua, että läheinen ihminen on kuitenkin Jumalan käsissä.
Jotkut ovat yllättyneetkin näytelmän äärellä: voiko kirkkotilassa esittää näytelmää, jossa on meteliä ja meininkiä?
Nymanin mielestä vertaus tuhlaajapojasta on yhä ajankohtainen.
– Ovi on aina auki. Sitä on nyt 2000 vuotta jahkattu tässä maailmassa. Sanoma on aina tuore. Viestimme on, että Isän luo voi aina palata, mitä tahansa onkaan tehnyt.
Tuhlaajapoika-näytelmä ja Isän pidot su 4.10. klo 17–19 Tapiolan kirkossa. Musiikkinäytelmän ohjaus Matias Nyman, käsikirjoitus ja laulujen sanat Anna-Mari Kaskinen. Sävellykset Tommi Kalenius ja musiikin sovitus Matteus Mykkänen. Näytelmän kesto on 45 minuuttia, jonka jälkeen Isän pidot -tarjoilu kahvila Valossa Tapiolan kirkossa. Teetä, pientä suolaista ja makeaa tarjoiltavaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Monesti palkittu näyttelijä Tommi Korpela yllättyi Johanneksen evankeliumin kauniista kielestä ja rytmistä
Hyvä elämäJohanneksen matkassa -melodraama syntyi kanttori-urkurin ideasta yhdistää näyttelijän koulutettu ääni ja kirkkomusiikki.
