”Tilan henki ja tunnelma pitää ottaa haltuun”, Tommi Korpela sanoo.
Monesti palkittu näyttelijä Tommi Korpela yllättyi Johanneksen evankeliumin kauniista kielestä ja rytmistä
Johanneksen matkassa -melodraama syntyi kanttori-urkurin ideasta yhdistää näyttelijän koulutettu ääni ja kirkkomusiikki.
Näyttelijä Tommi Korpela on lukenut Ylen Raamattu luettuna -sarjassa Johanneksen evankeliumin. Se lähetettiin aikoinaan radiossa ja taltioitiin Yle Areenaan.
Kun kanttori-urkuri Pami Karvonen kuuli sen, hän vaikuttui kuulemastaan ja sai idean, että mitä jos yhdistäisi näyttelijän koulutetun äänen ja kirkkomusiikin ja tekisi siitä esityksen.
– Aluksi vähän kummastelin ehdotusta. Mutta kun Pami kertoi, että esityksen tarkoituksena olisi tuoda vaihtelua kirkon tarjontaan ja saada ihmisiä kirkkoon, niin sanoin, että mikäs siinä, Korpela kertoo.
Korpelan kummastelu johtui epävarmuudesta: hän mietti, onko evankeliumin lukeminen paperista kiinnostavaa tai riittäisikö se hänen osaltaan. Ensimmäinen lukukokemus musiikkiin yhdistettynä teki kuitenkin Korpelaan vaikutuksen. Niin hän ja Karvonen lähtivät tekemään Johanneksen matkassa -melodraamaa kolme vuotta sitten.
Nyt he ovat esittäneet sitä useissa kirkoissa ympäri Suomen.
– Kirkoissa on oma erityisyytensä ja atmosfäärinsä, jonka näyttelijä aistii. Ihan niin kuin eri teatterilavoillakin. Tilan henki ja tunnelma pitää ottaa haltuun, Korpela sanoo.
Jeesus toistaa samoja asioita
Tommi Korpela on tutustunut Raamattuun jonkin verran näyttelijän uransa varrella, mutta tarkasti hän ei ole lukenut sitä läpi. Johanneksen matkassa -melodraamassa kuullaan otoksia Johanneksen evankeliumista. Teksti on lyhennetty niin, että se on Korpelan sanoin ”Best of Johanneksen evankeliumi”.
– Johanneksen evankeliumin teksti on mantramaista, koska Jeesus toistaa usein samoja asioita. Yllätyin aluksi kielen kauneudesta, ja sitten myös sen rytmistä. Tekstissä on jopa runollista poljentoa.
Melodraama vetoaa Korpelan mukaan kuulijan tunteisiin.
– Musiikki vaikuttaa ihmisiin voimakkaasti, ja evankeliumin teksti on dramaattista. Jeesus käy kamppailua itsensä kanssa ja Isän kanssa. Jeesuksella on myös yllättäviä kohtaamisia opetuslasten ja kansalaisten kanssa.
– Esityksen teksti ja musiikki tuntuvat resonoivan kuulijoissa. Musiikki toimii ikään kuin tekstin jatkeena tai lisänä siinä ilmeisen hyvin.
Tommi Korpelan mielestä näyttelijä saa paljon työkaluja kirkkojen hienosta atmosfääristä, hyvästä akustiikasta ja vastaanottavaisista kuuntelijoista.
Johanneksen matkassa -melodraaman musiikki on muun muassa Arvo Pärtin ja Johann Sebastian Bachin säveltämää. Useimmilla esityksessä kuultavilla säveltäjillä on ollut työnsä taustalla uskonnollisia teemoja.
– Kun olimme esiintymässä Nurmeksen kirkossa, törmäsimme siihen, että urut eivät toimineet. Oli vain piano käytössä. Siellä Pami soitti Led Zeppeliniä, jonka Stairway to Heaven toimi hyvin esityksessä, Korpela sanoo.
– Pami muutenkin välillä vaihtelee esityksen musiikkia, koska urut ja tilojen akustiikka ovat erilaisia. Hän tietysti ammattilaisena osaa valikoida, mikä toimii missäkin tilassa parhaiten.
Yleisöissä on eroja
Ennen Johanneksen matkassa -melodraamaa Tommi Korpela ei ollut juurikaan esiintynyt kirkoissa. Hänelle nousee kuitenkin mieleen pääsiäinen vuonna 1999.
– Olin Via Crucis -pääsiäisvaelluksessa Jeesuksen roolissa. Se oli tietysti ulkoilmaesitys, mutta silloin harjoittelimme kirkossa.
Jokaisessa kirkossa on Korpelan mielestä oma tunnelmansa.
– Lähtökohtaisesti kirkoissa on rauha läsnä. Esiintyjä tietysti hakee sitä, että esiintymistä pohjustaisi keskittynyt ja rauhallinen ilmapiiri. Puhujana voin sanoa, että kirkoissa on yleensä todella loistava akustiikka. Niissä on erinomaista puhua.
Korpela on pannut merkille, että yleisöissäkin on eroja. Kirkoissa on ollut vastaanottavaista väkeä.
– Totta kai, kun kirkossa ollaan ja siellä puhutaan sitä sanaa, mitä kirkossa puhutaan, niin suurin osa yleisöstä on tullut sitä halulla kuuntelemaan. Teatterissa välillä tuntuu, että osa katsojista on tullut väärään paikkaan.
– Kirkko on sillä tavalla mieluisa paikka esiintyjälle, että suurin osa yleisöstä on hyvin perehtynyt tekstiin, ja se merkitsee heille myös aika paljon. Se on antoisaa myös esiintyjälle.
Opettajan sanat jäivät takaraivoon
Aikoinaan ei ollut päivänselvää, että Tommi Korpelasta tulee näyttelijä. Matkassa oli sattumia. Pienestä pitäen hän kuitenkin piti tarinoista. Korpelalla oli vilkas mielikuvitus ja hän eläytyi elokuviin ja TV-ohjelmiin ja jossain vaiheessa ensimmäisiin näkemiinsä teatteriesityksiin.
– Ala-asteella äidinkielenopettaja Anja Kaikkonen rohkaisi minua luovaan suuntaan. Hän piti kirjoituksistani ja piirroksistani ja sanoi, että älä unohda sitä, että olet luovuudessa lahjakas.
– Tällainen jää nuorelle ihmiselle takaraivoon. Tietysti täytyy muistaa, että yhtä vahvasti takaraivoon jää myös lannistaminen, jos nuorelle sanotaan, että sinä et osaa tai että olet huono.
Nuoruudessa Korpelalla oli ystävä, joka oli Teatterikorkeakoulussa töissä. Heillä oli rockyhtye, joka kävi soittamassa ystävän työpaikalla, ja nuoret pääsivät myös katsomaan esityksiä.
– Sitä kautta näin Teatterikorkeakoulua ja sen oppilaita. Ne kiehtoivat kovasti. Lukion jälkeen kävin armeijan ja sen jälkeen piti päättää, mihin suuntaan lähteä. Hain yliopistolle lukemaan biologiaa.
Mutta samaan aikaan Korpela haki itselleenkin yllätykseksi myös Lahden kansanopiston näyttämötaiteen linjalle ja pääsi sinne. Biologia jäi, ja näyttelijän ura lähti liikkeelle.
– Seuraavana keväänä Q-teatterin Antti Raivio haki nuoria näyttelijöitä uuteen näytelmäänsä Skavabölen pojat. Minut valittiin siihen. Näyttelin Q-teatterissa jo ennen kuin pääsin Teatterikorkeakouluun.
Tommi Korpela on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 1995.
Näyttelijäntyön taidetta
Tommi Korpela sanoo, että mitä tahansa esittäessään näyttelijän tehtävä on olla tilanteessa mukana kokonaisvaltaisesti.
– Näyttelijän perustaito on olla syvästi henkisesti ja fyysisesti läsnä. Se on enemmän kuin että ”olen tässä paikalla”. Läsnäolo tarkoittaa sitä, että keskittymistä häiritsevät asiat siirretään pois mielestä.
– Olen lukenut aika paljon Johanneksen matkassa -tekstiä ja tehnyt omat tulkintani siitä, mitä missäkin kohdassa ajattelen ja miten painotan.
Korpelan mukaan ääneen lukijan pitää antaa tekstin herkistää ihmisiä, mutta lukija ei saa itse lähteä liikaa tunteella mukaan – se on näyttelijäntyön taidetta.
Hänestä melodraaman vaikuttavin kohta on Jeesuksen puheessa opetuslapsille viinitarhan hoidosta ja sen kautta rakkaudesta.
– ”Yhden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne!” Se on ihan hyvä neuvo tähän aikaan.
Johanneksen matkassa -melodraama su 4.10. klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Tommi Korpela, lukija, ja Pami Karvonen, urut ja piano, sekä musiikillinen käsikirjoitus. Tekstin dramaturgia Kristiina Pelto-Timperi. Vapaa pääsy, käsiohjelma 20 euroa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Häpeässä piilevät kiinnostavimmat asiat” – Virheet ja nöyryytykset ovat näyttelijä Laura Birnille lahja niin elämässä kuin taiteen tekemisessä
Hyvä elämäIntuitio ja häpeä auttavat Laura Birniä näyttelijäntyössä. Syksyn odotetussa ensi-iltaelokuvassa hänet nähdään sairaanhoitajana.
