null Ison Omenan Chapplessa aletaan viettää englanninkielistä messua – Espooseen muutetaan varsinkin Aasian maista

Jeremy Wong ja Aneela Zarish iloitsevat uudesta englanninkielisestä messuyhteisöstä, jonka toimintaa johtaa pappi Mari Mathlin.

Jeremy Wong ja Aneela Zarish iloitsevat uudesta englanninkielisestä messuyhteisöstä, jonka toimintaa johtaa pappi Mari Mathlin.

Ajankohtaista Hengellisyys

Ison Omenan Chapplessa aletaan viettää englanninkielistä messua – Espooseen muutetaan varsinkin Aasian maista

Kirkko voi auttaa juurtumaan uuteen maahan, tietää pappi Mari Mathlin, myös omasta kokemuksestaan.

Espoossa aloittaa toimintansa englanninkielinen luterilainen messuyhteisö. Se kokoontuu kerran viikossa ehtoollisjumalanpalvelukseen kauppakeskus Ison Omenan seurakuntatilaan Chappleen. Yhteisöstä vastaavat Espoon evankelis-luterilaiset seurakunnat.

Viime vuosina kaupungissa on järjestetty englantia ja suomea yhdistäviä kaksikielisiä messuja kerran kuussa Matinkylässä, Tapiolassa, Suvelassa ja Karakalliossa.

– Uuden, kokonaan englanninkielisen messuyhteisön perustaminen on suuri muutos, toteaa Olarin seurakunnan pappi Mari Mathlin.

Hän johtaa yhteisöä ja suunnittelee sen toimintaa noin kymmenen vapaaehtoisen kanssa.

Chapple on valittu kokoontumispaikaksi ainakin toistaiseksi, sillä Iso Omena tunnetaan hyvin ja sinne on helppo tulla.

Pappi Mari Mathlin on itse asunut vuoden Yhdysvalloissa, neljä vuotta Belgiassa ja seitsemän vuotta Skotlannissa. Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen Mathlin on työskennellyt 20 vuotta pappina Espoossa.

Pappi Mari Mathlin on itse asunut vuoden Yhdysvalloissa, neljä vuotta Belgiassa ja seitsemän vuotta Skotlannissa. Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen Mathlin on työskennellyt 20 vuotta pappina Espoossa.

Luterilaisilta on puuttunut oma englanninkielinen yhteisö Espoossa

Yksi yhteisön vapaaehtoisista on pakistanilaislähtöinen Aneela Zarish. Hän on käynyt Matinkylän kaksikielisessä Matinmessussa jo lähes 15 vuotta. Chapplen yhteisössä Zarish lupaa tehdä mitä vain tarvitaan: laulaa bändissä, lukea raamatuntekstejä, rukoilla tai jakaa ehtoollista.

Zarish otaksuu, että Espoossa on paljon kansainvälisiä kristittyjä, jotka haluavat viettää messua yhteisellä kielellä. Ja englantia osaa jokainen, enemmän tai vähemmän, hän toteaa. Zarish itsekin käyttää Suomessa lähinnä englantia. Se on myös hänen työkielensä päiväkodissa.

– Pääkaupunkiseudulla on englanninkielisiä kristillisiä yhteisöjä, mutta luterilaisilta on puuttunut Espoossa omansa, Zarish sanoo.

Pakistan on muslimimaa, jossa kristityt ovat pieni ja vainottu vähemmistö, mutta Zarish oli kristitty jo siellä. Hän kuului presbyteeriseen kirkkoon, joka on luterilaisen kirkon lailla protestanttinen. Pakistanissa Zarish opiskeli muun muassa teologiaa ja työskenteli kirkossa sekä teologisessa seminaarissa.

Suomessa hän on kääntänyt luterilaisen katekismuksen urduksi, äidinkielelleen.

Singaporesta kotoisin oleva Jeremy Wong on luterilaisissa piireissä uusi tulokas. Hän on aiemmin käynyt lähinnä evankelisissa ja vapaakirkoissa, niin Singaporessa kuin Suomessakin.

Singaporessa kristityt ovat toiseksi suurin uskontokunta buddhalaisten jälkeen. Wongista tuli kristitty teini-iässä parikymmentä vuotta sitten.

Suomeen Wong muutti vuonna 2014. Hän oli opiskellut musiikkia Lontoossa, tuli sitten Sibelius-Akatemian maisteriopiskelijaksi ja valmistui konserttipianistiksi. Nyt Wong on Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava.

Viime pääsiäisenä hän osallistui vaimonsa kanssa jumalanpalvelukseen Olarin kirkossa ja kuuli perusteilla olevasta messuyhteisöstä.

– Englanti on äidinkieleni, joten olin tietysti innoissani, Wong kertoo.

Pääsiäisen jälkeen hän lähetti Mari Mathlinille sähköpostia.

Tarvitsetteko uuteen yhteisöönne muusikkoa, Wong kysyi.

Aneela Zarish ja Jeremy Wong ovat kohdanneet Suomessa ystävällisiä ihmisiä.

Aneela Zarish ja Jeremy Wong ovat kohdanneet Suomessa ystävällisiä ihmisiä.

Kun asenteet kovenevat, kirkko voi toivottaa tervetulleeksi

Mari Mathlin tietää, että kirkko voi auttaa juurtumaan uuteen maahan, olla koti kaukana kotoa. Usko on yhteinen maaperä, vaikka tavat ilmaista uskoa ovat erilaisia.

Hän on itse asunut vuoden Yhdysvalloissa, neljä vuotta Belgiassa ja seitsemän vuotta Skotlannissa.

– Näistä kokemuksista huolimatta olen suomalainen. Siksi on tärkeää, että messuyhteisön toimintaa suunnittelee kansainvälinen joukko.

Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen Mathlin on työskennellyt 20 vuotta pappina Espoossa. Englanninkielisen yhteisön perustamisessa ollaan vähän myöhässä, hän tunnustaa. Espoon seurakunnat tekivät pitkään yhteistyötä kansainvälisen evankelisen kirkon IEC:n kanssa. Nyt on Mathlinin mukaan korkea aika omalle toiminnalle.

Hän huomauttaa, että Espooseen muuttaa kaiken aikaa uusia ihmisiä varsinkin Aasiasta.

– Kun asenteet maahanmuuttajia kohtaan kovenevat, kirkolla on tilaisuus osoittaa ystävällisyyttä ja hyväksyntää.

Kokemus siitä, että on tervetullut, on yhteisössä olennainen. Miten sellainen saadaan aikaan?

Mari Mathlinin mielestä puhumalla ihmisille. Skotlannissa hänen perheensä kirkoksi valikoitui se, jossa vastaanotto oli lämpimin.

Jeremy Wong on samoilla linjoilla: se, että joku tulee juttelemaan messun jälkeen, rohkaisee osallistumaan toistekin. Olarin pääsiäismessussa Wongille juteltiin, ja sen seurauksena hänestä tuli uuden messuyhteisön pianisti.

Aneela Zarish on kokenut Suomessa olonsa tervetulleeksi, kirkossa ja muuallakin. Kirkonmenoissa on pitänyt tottua siihen, että suomalaiset näyttävät tunteitaan omanlaisellaan tavalla. He saattavat nauttia messusta, vaikkei siltä vaikuttaisi.

Zarish pitää täkäläisiä ystävällisinä ihmisinä. Jos hän on eksyksissä, suomalainen saattaa perille asti. Jos hän kysyy kaupassa, missä jokin tuote sijaitsee, suomalainen vie oikealle hyllylle.

– Me pakistanilaiset pidämme itseämme hyvin vieraanvaraisina, mutta emme näe yhtä paljon vaivaa auttaaksemme ihmisiä.

Papilta saatetaan odottaa toisenlaista roolia

Uusi yhteisö on herättänyt paljon kiinnostusta, Mari Mathlin sanoo. On kuitenkin arvoitus, kuinka moni löytää tiensä messuun. Mathlin sanoo olevansa tyytyväinen, jos osallistujia on ensimmäisellä kerralla kolmekymmentä.

Hän toteaa, että monet kansainväliset kristityt tulevat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa konservatiivisemmista seurakunnista.

– Siksi erilaisuuden sietämistä vaaditaan, vaikka sitoudummekin meidän kirkkomme oppiin ja näkemyksiin.

Skotlannissa pappimme saattoi tulla maanantaina kotiin kyselemään, jos emme olleet sunnuntaina kirkossa.

Mathlin tietää, että muualta tulleet toivovat usein papilta toisenlaista roolia kuin suomalaista virkapappeutta. Moni on tottunut siihen, että pappi on mukana seurakuntalaisten elämässä.

– Skotlannissa pappimme saattoi tulla maanantaina kotiin kyselemään, jos emme olleet sunnuntaina kirkossa.

Niin en aio tehdä, Mathlin sanoo ja naurahtaa.

– Mutta Suvelan messuyhteisön pappina saatoin laittaa vakiokävijälle viestin, jos häntä ei pariin kuukauteen näkynyt.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Seurakuntatila Chapplessa suomen kieltä harjoittelevat pääsevät kartuttamaan taitojaan – ”Haluan nopeasti ammattikouluun ja työhön”, sanoo Ömer Cici

Ajankohtaista

Tänä vuonna yli 40 maahanmuuttajataustaista aikuista on oppinut suomen kieltä harjoittelujaksoilla Chapplessa, joka on seurakuntatila espoolaisessa kauppakeskuksessa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.