Itsekritiikki estää tekemästä mielekkäitä asioita

Itsekritiikki estää tekemästä mielekkäitä asioita

Lopeta itsesi mollaaminen! Itsekritiikki on yhteydessä stressiin, masennukseen ja syömishäiriöihin, sanoo psykologi Ronnie Grandell.

Työterveyspsykologi Ronnie Grandell, olet kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Irti itsekritiikistä. Mitä tarkoitat itsekritiikillä?

– Itsekritiikillä viittaan ankaraan, rankaisevaan tai syyllistävään tapaan suhtautua itseen. Useimmiten se kulkee käsi kädessä syyllisyyden, häpeän tai arvottomuuden kokemuksen kanssa. Se voi kuulostaa tältä: ”Et osaa, et pysty, olet huono!” Tämänkaltainen itsekritiikki painaa ihmistä alaspäin tai puskee eteenpäin jatkuvan paineen ja pelon avulla.

– Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä kohtelee itseään ankarammin kuin läheistä ystävää vaikeina hetkinä. On tärkeää erottaa itsekritiikki sellaisesta rakentavasta suhtautumisesta itseen, joka keskittyy virheistä oppimiseen ja auttaa meitä kehittymään ja voimaan hyvin.

– Mitä itsekriittisempi ihminen on, sitä vähemmän hän oppii omista virheistään. Jos tietää, että tehdyn virheen tai omien heikkojen kohtien miettiminen herättää voimakasta itsekritiikkiä, niin silloin sitä helposti myös välttää. Ja silloin virheistä ei voi oppia.


Mitä haittaa itsekritiikistä on?

– Kielteinen itsekritiikki on yhteydessä stressiin, uupumukseen, masennukseen, sosiaalisen ahdistukseen ja syömishäiriöihin. Tiedämme myös, että se lisää vitkuttelutaipumusta ja heikentää tavoitteiden saavuttamista. Itsekritiikki johtaa stressihormonien nousuun kehossa. Aivoissa itsekritiikki aktivoi alueita, jotka liittyvät uhkakokemukseen.

– Asiakkaani kertovat usein, että itsekritiikki aiheuttaa paineita ja riittämättömyyden tunnetta. Se voi esimerkiksi ilmetä jatkuvana vaatimuksena tehdä lisää. Itsekritiikki saattaa myös estää tekemästä mielekkäitä asioita. Eli ”aloittaisin käsityökurssin, mutta ei siitä mitään varmaan tule, koska olen tällainen surkimus” tai ”haluaisin olla parisuhteessa, mutta ei kukaan minusta voi tykätä”.


Millaisiin asioihin ja tilanteisiin se yleensä liittyy?

– Tyypillisiä ovat esimerkiksi ulkonäköön, syömiseen, treenaamiseen, siisteyteen, työskentelytapoihin, uraan, ihmissuhteisiin, seksiin tai raha-asioiden hoitamiseen liittyvät asiat. Itsekritiikki herää herkästi, kun kokee tehneensä virheen tai epäonnistuneensa. Moni kritisoi itseään myös, jos kokee alittaneensa oman tai muiden asettaman riman.


Miten itsekritiikistä pääsee eroon?

– Ensinnäkin on hyvä todeta itselleen, että itsensä kritisoiminen on inhimillistä. Muuten käy helposti niin, että alkaa kritisoida itseään siitä, että kritisoi itseään. Toinen tärkeä askel on itsekritiikin tiedostaminen, koska silloin voi myös tehdä asialle jotain.

– Sitten voi myös ottaa askeleen taaksepäin, ikään kuin astuisi ulos myrskyn silmästä ja katsoisi sitä etäältä. Yksi tapa on keksiä humoristinen tai myötätuntoinen nimi itsekritiikille. Eräs asiakkaani esimerkiksi nimesi itsekritiikkinsä sisäiseksi bulldoggiksi. Kun hän totesi, että ”aha, siellä se sisäinen bulldoggi taas räksyttää”, hän sai hieman etäisyyttä itsekritiikkiinsä.

– Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on monelle kaikista tärkein askel. Voit esimerkiksi ajatella jotakuta, joka on suhtautunut sinuun myötätuntoisesti, ja miettiä, mitä hän sanoisi sinulle vaikeana hetkenä.

– Tärkeintä on muistaa, että asialle voi tehdä jotain. Toivoa on.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi