Toiveikkaiden kavereiden seura ja kohottavan tarinan kertominen itsestä ovat tutkittuja tapoja parantaa opiskelumenestystä.
Toiveikkuus kantaa vaikeiden aikojen läpi, mutta myös tyhjyyden kokemuksilla on tärkeä tehtävä, sanoo psykologi Pirjo Säisä-Winter
Toivon vahvistaminen auttaa esimerkiksi opiskeluvaikeuksien selättämisessä.
Asiat on hyvä konkretisoida. Näin ajattelee ammattikorkeakoulussa psykologiaa opettava Pirjo Säisä-Winter, jonka tietokirja Toivossa on hyvä elää – Parempi huominen lapsille ja nuorille ilmestyi elokuun lopussa. Säisä-Winter on toiminut aiemmin psykoterapeuttina ja työnohjaajana.
– Toivo on tärkeä henkinen voimavara. Harva kuitenkaan pysähtyy kysymään, mitä toivo on ja miten sitä edistetään, hän sanoo.
Kirjan yhtenä lähtökohtana on positiivinen psykologia, jonka avainkäsitteitä ovat minäpystyvyys, motivaatio ja optimismi.
– Positiivinen psykologia on löytänyt kaikkiaan 24 henkistä vahvuutta tai hyvettä, jotka ovat yhteisiä eri kulttuureille. Niihin kuuluvat muun muassa viisaus, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä.
Positiivinen psykologia auttaa tunnistamaan vahvuuksia sekä purkamaan haitallisia uskomuksia, jotka hankaloittavat elämää monella tavalla. Ne voivat esimerkiksi vaikeuttaa opiskelua ja aiheuttaa terveysongelmia.
Muutos alkaa tietoiseksi tulemisesta
Muutos parempaan alkaa Pirjo Säisä-Winterin mukaan siitä, että ihminen tulee tietoiseksi ajatuksistaan. Haitallisia negatiivisia ajatuksia ovat esimerkiksi ”muut pääsevät tenteistä läpi, mutta en minä”, ”en ole rakastamisen arvoinen” tai ”tulevaisuudella ei ole minulle myönteistä annettavaa”.
Omia uskomuksia ja ajatuksia siitä, miten elämän tulisi sujua, voi tutkia esimerkiksi läheisten kanssa, opintojen ohjauksessa tai terapiassa. Kouluissa ja yliopistoissa hyviä tuloksia on saatu soveltamalla amerikkalaisen psykologin Charles Snyderin toivoteoriaa.
Mitä enemmän epävarmuutta siedämme, sitä enemmän uutta pystymme luomaan.
– Pirjo Säisä-Winter
Snyder määrittelee toivon myönteiseksi tilaksi, päämäärään suuntautuvaksi energiaksi ja kyvyksi tavoitteiden saavuttamiseen. Snyderin teoriaan perustuvan mallin avulla koululaiset ja opiskelijat ovat harjoitelleet tavoitteiden asettamista, reitin löytämistä niiden saavuttamiseksi ja esteiden ylittämistä.
– Opintomenestystä parantavat esimerkiksi toiveikkaiden kavereiden seura, perehtyminen toiveikkaiden henkilöiden elämäntarinoihin ja kohottavan tarinan kertominen itsestä, Säisä-Winter kertoo.
Kielteinen itsearviointi liittyy taas tyypillisesti siihen, pitääkö ihminen itseään rakastettavana.
– Itsensä rakastamisen lähtökohtana on, että ihminen näkee itsensä hyväksyttynä puutteistaan ja epäonnistumisistaan huolimatta.
Tyhjyyden kokemuksilla on tärkeä tehtävä
Toivottomuus oireilee Pirjo Säisä-Winterin mukaan hetkissä, joissa elämä ei maistu miltään. Takki tuntuu tyhjältä, oma elämä ja työ tuntuvat merkityksettömiltä eikä maailmassa tunnu olevan mieltä. Tyhjyyden hetkiin voi liittyä voimakasta ahdistuneisuutta.
Tyhjyyden tunne ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita, mutta pitkäaikaisina ne voivat olla masennuksen oireita. Säisä-Winterin mukaan tyhjyyden kokemuksilla on tärkeä tehtävä: ne saavat ihmisen kyseenalaistamaan asioita ja siivoamaan elämästä sellaista, minkä aika on ohi.
– Ahdistus voi olla luopumisen ja irti päästämisen tuskaa, joka kertoo siitä, että ihminen on menossa kohti uutta vaihetta, mutta ei pysty vielä näkemään sitä. Mitä enemmän epävarmuutta siedämme, sitä enemmän uutta pystymme luomaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Moka on myös mahdollisuus, sanoo tunaroinnin ja tumpeloinnin mestariksi itseään kutsuva psykologi Outi Olani
Hyvä elämäEpäonnistumisen aiheuttaman häpeän voi kääntää voimaksi Outi Olanin kehittämän Mokasin-menetelmän avulla.
