Nepalilainen Sangita BK:n vierailu tamperelaisessa Harjun seurakunnassa peruuntui, koska hän ei saanut viisumia Suomeen. Sangita BK on syntyperältään dalit eli omassa maassaan alakastinen.
Järjestöt ja ministeriö etsivät ratkaisuja köyhiä syrjiviin viisumikäytäntöihin
Lähetysseuran ja Eetti ry:n mukaan Suomen tiukka viisumipolitiikka johtaa köyhien syrjintään. Tamperelaisen seurakunnan vieraaksi kutsutun nepalilaisen naisen viisumi evättiin keväällä tämän vähävaraisuuden vuoksi.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen tapasi ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkun keskiviikkona 14.6. yhdessä Eetti ry:n edustajan kanssa. Mukana olivat Lähetysseurasta myös rauhantyön ja vaikuttamisen yksikön päällikkö Kristiina Rintakoski sekä ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen.
Tapaamisen aiheena olivat tilanteet, joissa Suomi on evännyt viisumin varattomilta ihmisiltä tai ihmisiltä, joilla ei ole kotimaassaan vakituista työsuhdetta. Tiukan viisumipolitiikan vuoksi järjestöjen sopimia Suomen vierailuja on peruuntunut.
Järjestöjen mukaan köyhien syrjintään johtava viisumipolitiikka ei ole linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Näihin tavoitteisiin kuuluvat syrjittyjen ihmisten, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja työn tuloksista viestiminen.
Alakastinen kummioppilas ei päässyt Suomeen
Keväällä Suomen Nepalin suurlähetystö epäsi viisumin alakastiselta Sangita BK:lta. Tamperelainen Harjun seurakunta oli kutsunut Sangita BK:n ja Lähetysseuran nepalilaisen kummivirkailijan Mandira Awalen Suomeen kahdeksi viikoksi. 21-vuotias Sangita BK on Lähetysseuran kummioppilas.
Tapauksesta uutisoineen Kotimaa24:n mukaan naiset olisivat osallistuneet Suomessa lähetystilaisuuksiin, vierailleet kouluissa ja nuortenillassa sekä tavanneet seurakuntaneuvoston jäseniä.
Lähetysseuran historian aikana kukaan vierailija ei ole jäänyt Suomeen."
- Seppo Rissanen
Suomen Nepalin suurlähetystö perusteli viisumin epäämistä Sangita BK:n varattomuudella. Myös Eetti ry:llä on ollut vastaavanlainen tilanne, jossa järjestön intialaisilta vierailta on evätty viisumit. Ulkoministeriö ei kommentoi yksittäisiä viisumitapauksia.
Vuonna 2016 Suomen Kathmandun suurlähetystö hylkäsi kaikkiaan 23,7 prosenttia lähetystölle tehdyistä 515 viisumihakemuksesta. Tiukan viisumipolitiikan avulla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa ihmiset jäävät viisumin umpeuduttua laittomasti Schengen-alueelle.
"Kiitettävän konkreettisia keinoja"
Lähetysseurasta kerrotaan, että tapaaminen ulkoministeriössä oli hyvähenkinen. Jatkossa järjestöt ja ministeriö pyrkivät löytämään viisumikysymyksiin tapauskohtaisia ratkaisuja. Yhteisenä tavoitteena on se, että Suomessa vierailee jatkossakin kehitysyhteistyön tuloksista kertovia ihmisiä.
Kristiina Rintakoski toteaa, että kyse ei ole vain Suomen viranomaisten tahdosta. Viisumien myöntäminen tapahtuu Schengen-alueen tiukkojen viisumisääntöjen kehyksessä.
– Tapaamisessa löydettiin hyviä ja kiitettävän konkreettisia keinoja. Saimme esimerkiksi ohjeita siihen, miten voimme valmentaa viisumien hakijoita haastatteluihin, joiden merkitys viisumiprosesseissa on keskeinen, Rintakoski sanoo.
Tapaamiseen osallistunut Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen muistuttaa, että vierailut avaavat suomalaisille kehitysmaiden todellisuutta ja suomaisten tuella saatuja tuloksia.
– Tämän lisäksi vierailut vahvistavat vierailijoiden osaamista ja asemaa heidän omissa yhteiskunnissaan. Lähetysseuran historian aikana tällaisilla vierailuilla ei ole kukaan jäänyt Suomeen, vaan vieraat ovat poistuneet maasta matkasuunnitelman mukaisesti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kepa jakoi kansanedustajille ruisleipiä, joista oli siivutettu pois 0,7 prosenttia
AjankohtaistaPuuttuva siivu symboloi osuutta, jonka Suomi on sitoutunut maksamaan kehitysyhteistyöhön.
