Kepa jakoi kansanedustajille ruisleipiä, joista oli siivutettu pois 0,7 prosenttia
Kansanedustaja Stefan Wallin laittoi Kepan jakaman ruisleivän laukkuunsa.

Kansanedustaja Stefan Wallin laittoi Kepan jakaman ruisleivän laukkuunsa.

Kepa jakoi kansanedustajille ruisleipiä, joista oli siivutettu pois 0,7 prosenttia

Puuttuva siivu symboloi osuutta, jonka Suomi on sitoutunut maksamaan kehitysyhteistyöhön.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa jakoi tiistaiaamuna Eduskuntatalon ja Pikkuparlamentin edessä kansanedustajille ruisleipiä, joista oli leikattu pois ohut siivu. Hiuksenhieno siivutus symboloi 0,7 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

Tämä osuus on kehitysyhteistyön määrärahan kansainvälisesti hyväksytty tavoite. Suomen kehitysyhteistyömääräraha on tällä hetkellä jäämässä 0,39 prosenttiin BKT:sta.

– Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että kehitysyhteistyö on tärkeää ja yhä useampi on sitä mieltä, että määrärahoja tulisi nostaa, mutta tällä hetkellä poliittista tahtoa korotuksiin ei löydy, sanoo Kepan asiantuntija Katja Hintikainen.

881 miljoonaa euroa jää puoliväliin tavoitteesta

Vuonna 2015 kaikkein köyhimmille maille menevän avun osuus oli 0,22 prosenttia, mutta tällä hallituskaudella luku on jäämässä enimmillään 0,16 prosenttiin.

Vuonna 2017 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 881 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 528 miljoonaa euroa.

Suomi vain laahaa perässä.

– Kansanedustaja Stefan Wallin

– Huolestuttavaa on, että kehitysyhteistyön leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea varsinaiseen kehitysyhteistyöhön eli muun muassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon, Katja Hintikainen kritisoi.

Tällöin muun kehitysyhteistyön osuus kehitysyhteistyöbudjetissa on kasvanut. Muu kehitysyhteistyö tarkoittaa esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja sekä muita kustannuksia. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin vuonna 2017 tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista.

Stefan Wallin: "En keksi perusteita"

Kepalla oli noin jaettavanaan sata ruisleipää. Niitä jaettiin tasaiseen tahtiin, ja myös RKP:n kansanedustaja Stefan Wallin otti leivän laukkuunsa. Mikä on vahvin argumentti sitä vastaan, että Suomi korottaisi kehitysmäärärahaa 0,7 prosenttiin?

– En keksi yhtäkään sellaista. 0,7 prosenttia on kansainvälinen tavoite, jonka muut Pohjoismaat ovat jo saavuttaneet, mutta Suomi vain laahaa perässä, Wallin sanoo.

– Talouskasvun myötä kun bruttokansantuote nousee, euromääräisesti 0,7 prosentin osuus karkaa yhä kauemmas ja on yhä vaikeampi tavoittaa, hän sanoo.

Korjaus 5.9. kello 14: Jutussa todettiin aiemmin, että Suomalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että kehitysyhteistyömääräraha pitäisi nostaa 0,7 prosenttiin. Oikesti 85 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kehitysyhteistyö on tärkeää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi