Jenni Hellevaara käy etsimässä jalokiviä Pirkanmaalla sijaitsevasta kaivoksesta.
Jenni Hellevaara harrastaa timanttien metsästystä – ”Vähän kuin uhkapelaajaa, minuakin viehättää jännitys”
Jalokivet ovat ikivanhoja vaurauden ja vallan symboleja. Suomalaiset ovat innokkaita jalokiviharrastajia.
Läpinäkyvä kivi kiilteli kauniisti!
Jenni Hellevaara tunnisti sen heti topaasiksi. Hän ei ollut uskoa hyvää onneaan. Siniseen taittava lasinkirkas kivi löytyi noin kymmenen senttimetrin syvyydestä, paikasta, josta kuka vain olisi voinut sen huomata.
– Mitä puhtaampi eli kirkkaampi ja sinisempi topaasi on, sitä arvokkaampi se on.
Helmen, opaalin ja krysoberyllin tavoin topaasi on arvostettu korukivi. Sininen on topaasin yleisin väri.
Hellevaaran topaasi löytyi pirkanmaalaiselta kivilouhokselta, jossa jalokiviä on kaivettu jo 60 vuoden ajan. Puhtaiden kivien löytyminen käykin vuosi vuodelta harvinaisemmaksi.
Hellevaaran innosti jalokivien metsästykseen kolmisen vuotta sitten hänen veljensä, Joonas, joka puolestaan harrastaa aarteenetsintää metallinpaljastimen avulla.
– Jäin kerrasta koukkuun, Hellevaara sanoo.
Suomesta on löydetty muita Pohjoismaita enemmän korukiviesiintymiä. Suomea voi pitää korukivien suhteen jopa omavaraisena. Korutuotannossa kotimaisia korukiviä hyödynnetään kuitenkin vähän, koska hiontatyö on täällä kallista ja halpakoruja tuodaan maahan runsaasti.
Kalevala koru on käyttänyt suomalaisia korukiviä tuotannossaan vuosikymmenten ajan.
Tunnetuin kotimainen korukivi on sateenkaaren väreissä loistava spektroliitti, jonka kansainvälisestikin korkealaatuisimmat esiintymät sijaitsevat Kaakkois-Suomessa Ylämaalla.
Jalokiviä on käytetty statussymboleina ja suojana pahoilta voimilta
Korukivi määritellään gemmologian, geologian ja minerologian sanastoissa kivilajiksi tai mineraaliksi, joka ”hiottuna ja kiillotettuna on riittävän kaunis, harvinainen ja kestävä, jotta sitä voidaan käyttää koruissa”. Korukiviä kutsuttiin aiemmin puolijalokiviksi.
Jalokiveksi taas kutsutaan puhekielessä korukiveä, joka on kaupallisesti arvokas kauneutensa, harvinaisuutensa, kestävyytensä ja kovuutensa ansiosta. Arvostetuimpina jalokivinä pidetään timanttia, rubiinia, safiiria ja smaragdia. Suomessa varsinaiset jalokivet ovat harvinaisia.
Ensimmäiset merkit jalokivien työstämisestä ja käytöstä ovat 7000 vuoden takaa. Kiviä on käytetty muun muassa amuletteina ja talismaneina tuomaan hyvää onnea ja suojaamaan pahoilta voimilta.
Jalokivet ovat olleet vaurauden ja statuksen symboli.
Raamatussa, Toisen Mooseksen kirjan 28. luvussa, Jumala kehotti Moosesta teettämään juutalaisten ylipapille villasta ja pellavasta valmistetun rintakilven. Siihen tuli kiinnittää kultapunoksin 12 korukiveä seuraavassa järjestyksessä: ”ensimmäiseen riviin karneoli, topaasi ja smaragdi, toiseen riviin turkoosi, safiiri ja kalsedoni, kolmanteen riviin hyasintti, akaatti ja ametisti sekä neljänteen riviin krysoliitti, onyksi ja jaspis”.
Korukivien etsiminen on suhteellisen edullinen harrastus. Varusteiksi riittävät kuokka, ämpäri, sumutepullo ja suojalasit. Jenni Hellevaara pitää mukanaan myös istuinalustaa.
Hellevaaralle jalokivien arvoa ei mitata rahassa
Suomalaiset ovat innokkaita kiviharrastajia. Heitä on tuhansia, ja lähes joka kaupungista löytyy oma kivikerho. Korukivien etsiminen on suhteellisen edullista. Varusteiksi riittävät kuokka, ämpäri, sumutepullo ja suojalasit.
Eri alueilta löytyy erilaisia korukiviä. Kotkasta on kaivettu jalotopaasia ja Lapista ametisteja. Sen sijaan Kaavista, Kuopiosta, Kuhmosta ja Kuusamosta on löydetty jopa timantteja.
Viime kesänä Jenni Hellevaara lomaili puolisonsa kanssa Kreikassa Kreetalla. Ennen matkaa Hellevaara oli googlannut, mistä päin Kreetaa jalokiviä kannattaisi etsiä.
– Sanoin poikaystävälle, että pyörähdän ihan nopeasti yhdellä rannalla tonkimassa.
Rannalta löytyi kellertävää kidettä ja kauniita sileitä rantakiviä. Hellevaara joutui kuitenkin jättämään löytämänsä kivet saarelle, koska Kreikasta on kiellettyä kuljettaa kiviä pois.
Jenni Hellevaaran löytämässä kivessä näkyy harvinaista vaaleanpunaista väyryneniittiä.
Kuvassa ovat Jenni hellevaaran löytämät topaasi ja kvartsi.
Tulevaisuudessa Hellevaaraa kiinnostaisi lähteä ulkomaille etsimään jalokiviä. Suosittu kiviharrastajien kohde on Egypti, josta löytyy oliivinvihreää peridoottia. Australia taas on tunnettu erivärisistä opaaleistaan.
Tähän mennessä Hellevaara on ”ryöminyt mudassa kivien seassa” jalokivien perässä noin sata tuntia. Toistaiseksi Viitaniemen louhokselta löydetty kirkas topaasi on Hellevaaran arvokkain löytö.
Hellevaara ei ole kiinnostunut löytämiensä korukivien rahallisesta arvosta.
– Vähän kuin uhkapelaajaa, minuakin viehättää jännitys.
Lähteet: Geologia.fi, Suomen Gemmologinen seura ja Suomen korukivet.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uushengelliset nuoret naiset harrastavat nyt kiviä, mutta niillä on ollut merkitystä uskonnoissa kautta aikojen – tunnettuja kiviä löytyy Stonehengestä, Saudi-Arabiasta, Suomesta ja Raamatusta
HengellisyysOnko kivissä voimaa? mietti pappi Kaisa Kariranta ja kokeili. Samalla hän kertoo, minkälaisia merkityksiä kivillä on ihmisille eri aikoina ollut.
