null Hengellinen elämys voi sekoittaa pään – Joel Haahtela on kirjailija, psykiatri ja ortodoksisen kirkon diakoni, joka matkaa romaanissaan ihmisen sisimpään

– Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Joel Haahtela kertoo.

– Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Joel Haahtela kertoo.

Hengellinen elämys voi sekoittaa pään – Joel Haahtela on kirjailija, psykiatri ja ortodoksisen kirkon diakoni, joka matkaa romaanissaan ihmisen sisimpään

”Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina, mutta meidät sopeutetaan yhdenmukaisiksi”, Joel Haahtela toteaa. Romaanissa esikoinen kadehtii kuopusta, joka ei välitä yhteiskunnan vaatimuksista.

Jerusalem on kiehtonut kirjailija Joel Haahtelaa pitkään. Hän on lukenut paljon uskonnollista kirjallisuutta, ja lopulta tie kirjoissa on aina johtanut Jerusalemiin, kristinuskon pyhään paikkaan.

Haahtelan uusin romaani sijoittuu siis Jerusalemiin. Vahvimman sysäyksen siihen antoi ortodoksisen pappismunkin Serafim Seppälän kirjoittama Kultainen Jerusalem -teos, joka käsittelee kaupunkia eri uskontojen ja uskonnollisten myyttien näkökulmasta.

– Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni irrallinen kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Haahtela kertoo.

Veljesten ikivanha tarina

 Joel Haahtelan romaanissa Jaakobin portaat (Otava 2022) helsinkiläismies matkustaa Jerusalemiin, jossa hänen pikkuveljensä on hoidettavana psykiatrisessa sairaalassa. Veli potee Jerusalemin syndroomaa. Turisti voi sairastua tähän syndroomaan, jos on kokenut kaupungissa äärimmäisen voimakkaan hengellisen tai mystisen elämyksen.

– Kirjani tarina on eräänlainen versio Vanhan testamentin veljeksistä Jaakobista ja Esausta, heidän välisestään kateudesta ja kilpailusta.

Veljeksistä Esau on esikoinen ja Jaakob pikkuveli.

– Yhtenä tärkeänä teemana kirjassa on esikoisuus. Se voi tuntua taakalta, koska perheen vanhimman lapsen elämään sisältyy vastuun ottamista ja velvollisuudentunnetta ja samalla usein epämääräistä syyllisyyttä. Olen itsekin esikoinen, ja kirjan kertojassa on hieman samoja piirteitä kuin minussa. Kirjojen henkilöt ovat kuitenkin ­aina jonkinlaisia valepukuja.

Haahtelan romaanin veljesten suhteessa on myös herkät puolensa.

– Minua kiinnostavat elämän eri ulottuvuudet. Halusin tuoda tämän esiin siinä, miten lempeästi kirjan mies suhtautuu sairastuneeseen veljeensä.

– Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina, mutta meidät sopeutetaan yhdenmukaisiksi. Miehen veli ei ole välittänyt yhteiskunnan vaatimuksista, vaan hän on pysynyt jonkinlaisena viattomana ajelehtijana. Mies myös kadehtii tätä veljensä kykyä.

Portti kahden maailman välillä

Jaakobin portaat on Joel Haahtelan kirjatrilogian viimeinen osa. Aiemmat ovat Adelen kysymys (2019) ja Hengittämisen taito (2020). Haahtelan mukaan itsensä etsimiseen liittyvä trilogia syntyi suuremmin suunnittelematta.

Uusimman kirjan nimi viittaa Vanhan testamentin Jaakobin näkemään uneen tikapuista, joita pitkin enkelit kulkivat taivaaseen. Haahtelan mukaan monissa hänen kirjoissaan kuvataan välitiloja, joissa astutaan sivuun reaalimaailmasta.

– Jaakobin portaat ovat portti kahden maailman – maallisen ja hengellisen – välissä. Minulle tällaisena toimivat kirkko ja luonto.

Haahtela on toiselta ammatiltaan ­psykiatri. Hän kokee lääketieteen maailman kulkevan luontevasti hengellisen rinnalla. Vaimonsa suvun kautta hän löysi oman hengellisen polkunsa ortodoksisuudesta. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon nelisen vuotta sitten, ja joulukuussa hänet vihittiin diakoniksi. Se on nyt hänen kolmas ammattinsa.

– Kirkossamme se on pappeuden ensimmäinen aste. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että toimin papin apuna jumalanpalveluksissa. Tunnen palaavani niissä aikakoneella 300–400-luvulle ja kohtaavani ikivanhojen tekstien äärellä ­Jumalan.

Viime aikoina Haahtela on seurannut surullisena, miten Venäjän ortodoksikirkko on tukenut Vladimir Putinin sotatoimia Ukrainassa.

– Venäjän kirkko ei noudata Jeesuksen esimerkkiä lähimmäisenrakkaudesta. Kristuksen valta oli heikkoudessa ja nöyryydessä, ei voimassa. Ja rakkaus voi elää vain vapaudessa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: