null Jerusalemista löytyi 2 700 vuotta vanhan palatsin pylväidenpäitä

Israelin valtion antiikkiviraston johtaja Yaakov Billig pitää kädessään kaivauksissa löytynyttä 2 700 vuotta vanhaa kalkkikivipylvään päätä. 

Israelin valtion antiikkiviraston johtaja Yaakov Billig pitää kädessään kaivauksissa löytynyttä 2 700 vuotta vanhaa kalkkikivipylvään päätä. 

Ajankohtaista

Jerusalemista löytyi 2 700 vuotta vanhan palatsin pylväidenpäitä

Pylväiden kapiteelin koristekuvio on tunnettu, ja sitä käytetään nyky-Israelissa muun muassa yhden sekelin kolikossa.

Itä-Jerusalemista Talpiotin ikivanhan juutalaisasutuksen keskeltä on löytynyt arkeologissa kaivauksissa 2 700 vuotta vanhan palatsin kalkkikivipylväitä. Pylväät ovat osa palatsia, jonka omistajasta ei ole tietoa. Löydös sijoittuu aikakauteen, josta puhutaan muun muassa Vanhan testamentin Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaiden kirjassa. Löydös sijaitsee suositun Armon Hanatziv -kävelykadun varrella, kertoo muun muassa Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC.

– Löydöt liittyvät Juudan valtakunnan loppuvaiheisiin mahdollisesti kuningas Hiskian, Manassen tai Josian hallitusaikaan 700–600-luvuilla eKr., sanoo teologian tohtori ja arkeologi Eero Junkkaala.

Nykyisen Irakin alueella sijainnut Assyrian kuningaskunta hyökkäsi Juudan valtakuntaa vastaan vuonna 701 eKr. Tuolloin Hiskia oli Juudan kuningas. Junkkaalan mukaan tuo aikakausi on dokumentoitu hyvin.

Israelissa on tehty useita löytöjä, jotka ovat nakertaneet pohjaa niiltä radikaaleilta väitteiltä, että varhainen kuningasajan Israel olisi ollut olematon kyläpahanen.

– Jos löytö liittyy Hiskian aikaan, niin kyseinen Jerusalemin eteläpuolella oleva suuri julkinen rakennus, jonka pylvään päät siis löydettiin, on täytynyt tulla rakennetuksi tuon vuoden jälkeen. Juuda nousi vielä uuteen kukoistukseen Josian aikana (639–609). Se saattaisi hyvinkin selittää kyseisen rakennuksen ajankohtaa. Rakennuksen ja pylväiden tuhoaminen on epäilemättä Babylonian tekemä vuoden 586 sodassa, Junkkaala sanoo.

– Löydön merkitys on lähinnä noissa hienoissa pylväänpäissä, ei siinä, etteikö tuolloinen Juuda olisi ollut ihan vauras pikkuvaltakunta. Tosin pylväiden kapiteelin muoto on ollut niin hyvin tiedossa aiemminkin, että sitä käytetään jopa nyky-Israelin rahoissa symbolikuviona, Junkkaala arvioi.

– Viime vuosina on Israelissa tehty useita löytöjä, jotka ovat nakertaneet pohjaa niiltä radikaaleilta väitteiltä, että varhainen kuningasajan Israel olisi ollut olematon kyläpahanen tai sitä ei oikeasti olisi ollut olemassakaan. Kaksi Sefelan alueelta löydettyä, Daavidin aikaan sijoittuvaa asutuslöytöä puhuvat melko laajan valtakunnan puolesta, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.