null ”Varmasti Jeesus on reissuillaan uinut ja virkistäytynyt” − Näin Raamatun aikana kylvettiin 

Luonnonvesillä oli suuri merkitys peseytymisessä aikoina, jolloin Raamattu on kirjoitettu. Kuvan vesiputous sijaitsee Golanin kukkuloilla Pohjois-Israelissa. 

Luonnonvesillä oli suuri merkitys peseytymisessä aikoina, jolloin Raamattu on kirjoitettu. Kuvan vesiputous sijaitsee Golanin kukkuloilla Pohjois-Israelissa. 

”Varmasti Jeesus on reissuillaan uinut ja virkistäytynyt” − Näin Raamatun aikana kylvettiin 

Raamatussa peseytymisellä on lähinnä symbolinen merkitys. Ihmiset ovat kuitenkin nauttineet vedestä myös Raamatun aikoina.

Päivä on helteinen ja Susannalla on kuuma. Hän haluaa kylpeä ulkosalla. Niinpä hän pyytää kaksi palvelustyttöä mukaansa ja suuntaa puutarhaan.

Näin kerrotaan apokryfikirjojen Danielin lisäyksien ensimmäisen luvun 15. jakeessa. Vanhan testamentin apokryfikirjat ovat esikristillisiä tekstejä, jotka on usein jätetty erilaisista raamatunlaitoksista pois. Martti Luther piti niitä hyödyllisinä kirjoina, mutta ei pyhien kirjoitusten veroisina. 

17. jakeessa Susanna sanoo seuralaisilleen: ”Tuokaa minulle öljyä ja tuoksuvoiteita ja sulkekaa puutarhan portit, että saan kylpeä.” 

Uudessa testamentissa kerrotaan vain Jeesuksen kalareissuista.

Teksti on harvinainen todiste siitä, että vedessä paitsi puhdistauduttiin myös virkistäydyttiin jo Raamatun aikoina. Vanha testamentti on kirjoitettu noin 1000−160 eKr. ja Uusi testamentti noin 50−150 jKr.

Suurin osa Raamatun viittauksista kylpemiseen liittyy rituaaliseen tai symboliseen puhtauteen, kuten peseytymiseen ennen temppeliin menoa tai puhdistautumiseen kuukautisten tai siemensyöksyn jälkeen tai ennen ruokailua. Jalkojen pesemisellä on osoitettu vieraanvaraisuutta.

− Uudessa testamentissa kerrotaan vain Jeesuksen kalastusreissuista, mutta aivan varmasti hän on reissuillaan myös uinut ja virkistäytynyt, professori Jutta Jokiranta sanoo. Hän työskentelee Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. 

Danielin lisäyksissä ei ole mainintaa siitä, missä Susanna kylpi. Virtasiko puutarhan läpi joki vai oliko siellä lammikko? Taiteilijat Tintoretosta Artemisia Gentileschiin ovat kuvitelleet Susannan peseytyvän kylpyaltaassa.

Raamatussa ei mainita, missä ihmisten tulisi puhdistautua. Jokiranta muistuttaa ajan ja alueen olosuhteista. Ihmisillä ei tiettävästi juurikaan ollut kotona altaita peseytymistä varten, joten luonnonvesillä on ollut suuri merkitys. Jerusalemin ympäristössä on joitakin lähteitä, idempänä Jordan-virta ja Kuollutmeri sekä Galileassa Genesaretinjärvi.

Eliittipiireissä ymmärrettiin sen päälle, miten ihminen virkistyy.

Arkeologit ovat löytäneet kaivauksissaan portaallisia altaita, jotka on rakennettu 200 eKr. jälkeen. Portaalliset altaat ovat altaita, joihin ihminen mahtuu kylpemään tai kastautumaan. Altaan sivussa on portaat, joita pitkin veteen pääsee kiipeämään. 

Portaallisiin altaisiin kerättiin sadevettä, ja ne sijaitsivat katoksen alla varjossa. Vesi seisoi ja luultavasti haisi pahalta. Käyttöä Susannan mainitsemille tuoksuvoiteille on siis ollut.

Peseytymistä portaallisissa altaissa voi verrata kylpyyn Ganges-joessa. Sinne mennään uskonnollisista syistä, nautinnollista se tuskin on.

On mahdollista, että Susannan öljyt liittyvät peseytymiseen. Kreikkalaisilla oli tapana puhdistautua levittämällä vartalolleen öljyä, joka kaavittiin iholta pois terävällä esineellä. 

Raamatun antamien puhdistautumissääntöjen lisäksi myös kreikkalais-roomalainen kylpyläkulttuuri on vaikuttanut alueella, jonne Raamatun kertomukset sijoittuvat.

Rakentamisesta innostunut Juudean kuningas Herodes Suuri (73 eKr.−4 eKr.) rakennutti Masadan linnoitukseen saunan, johon tuli lattian kautta kuumaa höyryä. Saunan yhteydessä oli myös erilaisia altaita.

− Eliittipiireissä ymmärrettiin sen päälle, miten ihminen virkistyy: ihminen tarvitsee ensin hikoilua ja kuumaa, sitten erilaisia vesialtaita, Jokiranta sanoo.

Myös näin Raamatussa puhutaan peseytymisestä:

Kylpeminen kehon ja mielen virkistämiseksi:  

Danielin lisäykset (apokr.) 1:15:  ”Miehet odottivat sopivaa tilaisuutta. Eräänä päivänä Susanna tuli tavalliseen tapaansa puutarhaan vain kaksi palvelustyttöä mukanaan. Päivä oli helteinen, ja hänen teki mieli kylpeä ulkosalla.” 

Danielin lisäykset (apokr.) 1:17: ”Susanna sanoi tytöille: ’Tuokaa minulle öljyä ja tuoksuvoiteita ja sulkekaa puutarhan portit, että saan kylpeä.’”

Henkilökohtainen hygienia: 

2. Mooseksen kirja 2:5:  ”Faraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään.”

Laulujen laulu 5:3: ”Minä jo ehdin riisua vaatteeni – miksi pukeutuisin uudelleen? Jalkanikin jo pesin – miksi tahraisin ne taas?”

3. Mooseksen kirja 15:16: ”Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan ja hän on epäpuhdas iltaan saakka.”

Papit ja peseytyminen temppeliin mennessään:

2. Mooseksen kirja 30:18:  ”Tee peseytymistä varten pronssinen allas ja sille pronssinen jalusta, sijoita se pyhäkköteltan ja alttarin väliin ja täytä se vedellä. Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa.”

Jalkojen peseminen ja vieraanvaraisuus:

1. Mooseksen kirja 18:4: ”Saanko tuoda teille vähän vettä, jotta voitte pestä jalkanne ja levähtää puun varjossa?”

1. Mooseksen kirja 43:24: ”Sitten mies vei heidät sisälle taloon, toi heille vettä, että he saivat pestä matkan pölyt jaloistaan, ja antoi rehua heidän aaseilleen.”

Vesi ja sen parantavat ominaisuudet:

2. kuninkaiden kirja 5:10:  ”Elisa lähetti hänen luokseen sananviejän ja käski sanoa: ’Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve.’”

Jakeet on koonnut Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi