Nyt Rita Kärki kokee elämän valoisana, mutta tietää miltä tuntuu, kun voimia ei ole.
Rita Kärki sai apua vaikealla hetkellä ja auttaa nyt muita walk in -terapiassa – ”Jos ikinä ei tapahtuisi pahoja asioita, emme osaisi arvostaa hyviäkään”
Rita Kärjen aloitteesta Munkkiniemen kirjastossa käynnistyi ratkaisukeskeinen lyhytterapia nuorille ja nuorille aikuisille.
Yksitoista vuotta sitten Rita Kärki oli pienen taaperon yksinhuoltaja ja kandidaatin tutkinnon suorittanut psykologian opiskelija, kun hänen siskonsa kuoli keuhkoveritulppaan. Vuoden kuluttua tästä hänen veljensä tapettiin.
– Läheisen menettäminen henkirikoksen uhrina on ihan erilaista kuin läheisen menettäminen vakavan sairauden takia. Minulla se aiheutti vihaa koko maailmaa kohtaan, Kärki kertoo Munkkiniemen kirjastossa, pienessä huoneessa, jossa on pidetty viime marraskuusta lähtien hänen organisoimansa walk in -lyhytterapian vastaanottoa.
On vaatinut kymmenen vuotta ja tietoista vaikeiden tunteiden kanssa elämään opettelemista, että Kärki on nyt tässä pisteessä. Sisarustensa kuolemien jälkeen hän veti verhot visusti ikkunoiden eteen. Kotona tavarat pysyivät muuton jälkeen pitkään pahvilaatikoissa, koska Kärki ei saanut järjesteltyä niitä kaappeihin. Elämä tuntui pysähtyneen, opinnot jäivät, ja myös yksinhuoltajan tulot romahtivat.
– Voimani olivat pitkään ihan loppu. Tiedän, kuinka vaikeaa masentuneena on päästä kiinni sellaiseen elämään, jota yhteiskunnassamme pidetään normaalina.
– Onneksi minulla kuitenkin oli lapsi. Se auttoi minua, pakotti ylläpitämään rutiineja. Ihminen tarvitsee sitä, että päivittäin herätään tiettyyn aikaan, syödään, ulkoillaan ja mennään tiettyyn aikaan nukkumaan.
Apua yllättävältä taholta
Kun joulu 2015 oli tulossa, Rita Kärki halusi viettää sitä lapsensa takia edes jotenkin, vaikkei rahaa jouluruokiin ja -lahjoihin ollut. Hän kirjoitti Facebookiin julkisen avunpyynnön tilanteestaan, ja sai vastausviestin mieheltä, jota ei tuntenut entuudestaan. Tämä ilmestyi vaimonsa kanssa Kärjen kotiovelle ja toi kassikaupalla ruokaa. Sitten pariskunta kutsui Kärjen lapsineen jouluaterialle kotiinsa, jossa joulupukkikin vieraili. Yllättäin Kärjen tyttärelle oli hankittu yhtä monta pakettia kuin pariskunnan omallekin samanikäiselle lapselle.
Kävi ilmi, että avunpyyntöön vastannut mies oli Jaakko Rytsölä, joka 2000-luvun taitteen it-huumassa tuli tunnetuksi äkkirikastumisestaan, keltaisesta Lamborghinistaan, konkurssistaan ja vankeustuomiostaan. Rita Kärjen ja Rytsölöiden tutustuessa Jaakko Rytsölä eli kuitenkin jo aivan toisenlaista elämää: pikkulapsiarkea, jossa ajeltiin ihan tavallisella Nissanilla.
Perheet ystävystyivät, ja Jaakko Rytsölästä puolisoineen tuli Kärjen lapsen kummeja, He ovat edelleen tärkeitä perheystäviä Rita Kärjelle ja tämän tyttärelle.
Kokemus avun saamisesta tuntemattomilta oli Kärjelle käänteentekevä.
– Kun sisarusteni kuoleman jälkeen surusta oli tullut iso osa elämääni, mietin, onko minusta enää mihinkään, jäänkö kotiin, vai voisinko kehittää itseäni. Päätin, että haluan itsekin auttaa muita.
Rita Kärki on vuodattanut vuosien varrella monet murheensa kirkon diakonityöntekijälle. Ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi valmistuttuaan hän esitti tälle, että Tampereelta lähtöisin oleva walk in -terapiaa järjestettäisiin myös Munkkiniemessä.
Sängyn pohjalta muiden auttajaksi
Rita Kärki viimeistelee parhaillaan sosiaalipsykologian maisterin tutkintoaan ja suunnittelee väitöskirjaa. Viime vuonna hän valmistui ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi ja on kouluttautunut myös neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Lisäksi Kärki opiskelee rikosoikeutta Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
– Opintoni tuovat perspektiiviä siihen, mitä nykyään tiedän nuorista ja heidän ongelmistaan.
Heti ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi valmistuttuaan Kärki otti yhteyttä vanhaan tuttuunsa, Munkkiniemen seurakunnan johtavaan diakoniatyöntekijään Mia Salmioon.
– Vuosien varrella Mia on kuunnellut murheitani monet kerrat. Kymmenessä vuodessa hän on nähnyt kehityskaareni, kuinka olen noussut sängyn pohjalta tähän pisteeseen.
Kärki esitteli Salmiolle ideansa: Tampereelta lähtöisin oleva walk in -terapia voitaisiin käynnistää myös Munkkiniemessä. Walk in -terapia on nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu ilmainen ratkaisukeskeinen lyhytterapia, johon voi kävellä sisään ilman ajanvarausta.
– Menin Mian luo ja kerroin suunnitelmistani. Oli ihanaa, että kaikkien näiden vuosien jälkeen Mia luotti minuun niin paljon, että sai puhuttua seurakunnan mukaan tähän. Sitten sain toisen yhteistyökumppanin Munkkiniemen kirjastosta, joka tarjosi meille tilat.
Mukaan projektiin Kärki rekrytoi vapaaehtoiseksi yhden opiskelukaverinsa terapeuttiopinnoistaan, sillä lyhytterapian ideana on, että se toimii vapaaehtoispohjalta ja ammattiterapeuttien vetämänä.
Hyppytunnilla vastaanotolle
Viime marraskuussa Munkkinimessä käynnistyi vapaaehtoisten ammattiterapeuttien toteuttama ratkaisukeskeinen walk in -lyhytterapia. Paikalliset nuoret löysivät kirjastossa kahden viikon välein pidetyt vastaanotot nopeasti.
Terapiassa on käsitelty aiheita laidasta laitaan: sydänsuruja, koulustressiä, kiusaamista, rahahuolia, kavereiden tai vanhempien kanssa solmuun menneitä välejä ja paljon muuta.
Rita Kärjen mukaan tarve tämäntyyppiselle nuorille suunnatulle matalan kynnyksen keskusteluavulle on huutava.
– Alaikäiset eivät osaa käsitellä tunteitaan. Pahimmillaan paha olo purkautuu väkivaltana joko itseä tai muita kohtaan. Siihen on löydettävä ratkaisu ihan koko yhteiskunnan tasolla. Tästä on tullut intohimoni.
Nyt Rita Kärki työstää aiheesta sosiaalipsykologian gradua Itä-Suomen yliopistoon ja suunnittelee myös väitöskirjaa. Ennen sitä hän haluaa kuitenkin toimia. Kärki on ideoinut peruskouluihin matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, ammattilaisten vastaanottoja, joille oppilaat voisivat poiketa kuin Mäkkäriin hyppytunnilla, ilman ajanvarausta, ilmaiseksi ja luottamuksellisesti niin, ettei siitä jää merkintöjä esimerkiksi Wilmaan tai OmaKantaan. Tälle projektilleen Kärki hakee parhaillaan rahoitusta.
– Koronan jälkeen nuorten kokema ahdistus, masennus ja väkivaltaisuus ovat tilastojenkin mukaan lisääntyneet. Apua tarvitaan selvästi, sillä nuorilta tulee jatkuvasti hätähuutoja.
Kun sisarusteni kuoleman jälkeen surusta oli tullut iso osa elämääni, mietin, onko minusta enää mihinkään, jäänkö kotiin, vai voisinko kehittää itseäni.
Kärki korostaa, että myös resursseja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja väkivallan ennaltaehkäisyyn tarvitaan. Lasten, nuorten ja kokonaisten perheiden hyvinvointiin on investoitava ja panostettava myös päätöksenteossa.
– Päättäjienkin on herättävä tähän. Nuorten mielenterveyskriisiä ei ratkaista pelkällä vapaaehtoistyöllä ja vain vapaaehtoisvoimin toteutetulla lyhytterapialla. Maksamme tästä kovaa laskua vielä tulevaisuudessa.
Puhetta asioiden oikeilla nimillä
Vaikeiden tunteiden kanssa eläminen ei ole ollut helppoa Rita Kärjelle itselleenkään.
– Kun kymmenen vuotta sitten kävin psykologilla käsitelläkseni sisarusteni menetyksestä seuranneita tunteita koin, että siitä puuttui jotain, mitä olisin silloin tarvinnut: ratkaisukeskeisyyttä, eli ihan konkreettisten keinojen pohdintaa, miten pääsen tilanteesta eteenpäin.
– Suru ottaa tietenkin aikansa, siinä tietyt vaiheet on vain käytävä läpi, mutta olisin toivonut työkaluja myös esimerkiksi kokemani vihan tunteen kanssa olemiseen.
Huoma ry:stä, eli henkirikosten uhrien läheisten järjestöstä, Kärki löysi vertaistukea ja keskustelukumppaneita, joiden kanssa pääsi tuulettamaan tunteitaan.
– Huomassa sai puhua asioista niiden oikeilla nimillä, kuten vaikka siitä, mitä tarkoittaa vainajan näkeminen. Ei sellaisesta voi välttämättä kavereiden kanssa jutella. Siinä joutuu käymään läpi raskaita asioita, jolloin olo voi tuntua tosi yksinäiseltä.
– Kun oma vihani alkoi helpottaa, kouluttauduin itsekin Huomassa kokemusasiantuntijaksi.
Rita Kärjen mielestä nuorille suunnattua matalan kynnyksen keskusteluapua tarvitaan paljon nykyistä tarjontaa enemmän. Munkkiniemen kirjastossa on viime marraskuusta saakka pidetty kahden viikon välein walk in -vastaanottoa, joissa nuoret ovat käsitelleet sydänsuruja, koulustressiä, kiusaamista, rahahuolia ja vaikeuksia erilaisissa ihmissuhteissa.
Ihmisenä kasvu on kivuliasta
Kaikkien omien kokemustensa jälkeen Rita Kärki on pohtinut sekä kauheiden että kauniiden asioiden merkitystä itselleen ja elämän rajallisuutta.
– Jossain vaiheessa mietin, miksi juuri minä olen sisaruksistamme se, joka on vielä täällä, kun siskoni ja veljeni ovat kuolleet. Omasta mielestäni minä en ollut meistä se ollenkaan mukavin, mutta sisaruksistani tykkäsivät kaikki. Parikymppisenä olin itsepäinen ja menevä, melankolinen pessimisti. Silloin ajattelin, että elämässä tärkeää on raha, ja se, miltä näyttää. Nykyään ajattelen, että veljeni väkivaltaisesta kuolemasta seurasi myös jotain hyvää. Se auttoi minua löytämään oman juttuni.
Kärki haluaa uskoa, että kaikella on tarkoituksensa.
– Kuin kirkkaalta taivaalta sain varmuuden tunteen siitä, että Jere antoi tämän minulle. Pikkuveljeni antoi elämälleni merkityksen. Sen jälkeen olen mennyt omaa tietäni eteenpäin, hän pohtii.
– Ajattelen, että tiettyjen asioiden pitää tapahtua, jotta meissä tapahtuu muutoksia. Emme me muuten kasva. Jos ikinä ei tapahtuisi pahoja asioita, emme osaisi arvostaa hyviäkään. Ihmisenä kasvu on kivuliasta, mutta siitä tietää, että se on kasvua. Nykyään koen olevani myös onnellisempi kuin ikinä, paras versio itsestäni, Rita Kärki sanoo.
Nyt haluaisin sanoa kaikille, että menkää ja tehkää, halatkaa rakkaitanne, lapsianne ja ystäviänne.
Kärki kokee, että sisarusten menetys havahdutti hänet.
– Heräsin siihen, että me ihmiset emme ole kuolemattomia. Nyt haluaisin sanoa kaikille, että menkää ja tehkää, halatkaa rakkaitanne, lapsianne ja ystäviänne. Jos teillä on vaikka mahdollisuus lähteä johonkin matkalle, niin menkää. Älkää jahkailko. Tai jos teillä on samppanjapullo, niin avatkaa se heti, kun aihetta on. Älkää säästelkö huomiseen, hän kehottaa.
Koska Rita Kärki tietää, että elämä voi loppua koska tahansa, hän syö joskus jälkiruon ennen pääruokaa.
– Asioista pitää nauttia tässä ja nyt eikä lykätä aina kaikkea. Koskaan ei voi tietää, milloin on minun aikani lähteä täältä. Tämän kun saisi iskostettua vielä säästöliekillä sitku-elämää elävien ihmisten mieliin.
Walk in -terapiaa ilmaiseksi ilman ajanvarausta
Tämä matalan kynnyksen mielenterveysapu on tarkoitettu 16–29-vuotiaille. Apua saa nopeasti, ilmaiseksi ja nimettömänä.
Walk in -terapiaa Helsingissä
Maanantaisin klo 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3, Itäkeskus, Helsinki. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi.
Joka toinen tiistai (parilliset viikot) 19.8. lähtien klo 16.30–19 Munkkiniemen kirjastolla, Riihitie 22.
Torstaisin klo 12–16 Kampin Ohjaamossa, Fredrikinkatu 48.
Torstaisin klo 15.30–19 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16 (myös ajanvaraus mahdollinen).
Walk in -terapiaa Espoossa
Huom! Kesätauko Leppävaarassa ja Iso Omenassa ma 1.9. saakka.
Maanantaisin klo 14–18 Ohjaamotalon Starttipisteellä Leppävaarassa (Lintuvaarantie 2). Tiistaisin klo 17–19 Lasten ja nuorten keskus ja A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki toteuttavat Walk in -terapiaa verkossa. Keskiviikkoisin klo 16–19 kauppakeskus Ison Omenan palvelutorilla Ohjaamotalon starttipisteellä (Suomenlahdentie 1).
Walk in -terapiaa Vantaalla
Maanantaisin klo 15–18 Korson kirkolla (Merikotkantie 4). Tiistaisin klo 17–19 verkossa, osoitteessa Nuortenlinkki.fi/walkinterapia. Keskiviikkoisin klo 14–19 Koivukylän Avoimessa kohtaamispaikassa (Karsikkokuja 17, parkkipaikan puoleinen ovi). Huom! 13.8. alkaen Koivukylän piste on auki keskiviikkoisin klo 16–19. Torstaisin klo 16–19 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12a). Jatkuu kesätauon jälkeen 14.8. Joka toinen torstai Tikkurilassa pienten lasten vanhemmille joka toinen torstai klo 14 ja 15. Lastenhoito järjestetty. (Huom! Ilmoittautuminen ajan varaamiseksi ja lastenhoidon järjestämiseksi samana päivänä klo 12 mennessä: ilmo.perhewalkin@evl.fi.
Walk in therapy in Helsinki in English
on Mondays from 2-6 pm at St. Matthew’s Community Center (Varustamo), Turunlinnantie 3, Itäkeskus on Thursdays from 12-4 pm at Ohjaamo Kamppi, Fredrikinkatu 48. If you would like to have therapy in English, please contact hkettusaari@evl.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Elämä on sarja luopumisia, ja siksi tarvitsemme lohtua” – Psykologi Pirkko Lahti kertoo, miten lohtu meitä auttaa ja miksi lohduttaminen voi joskus olla niin vaikeaa
Hyvä elämäItseään voi Pirkko Lahden mukaan lohduttaa esimerkiksi tekemällä oman elämän inventaariota. ”Se voi tuoda tasapainoa, koska moni on saattanut jäädä kiinni huonoihin hetkiin ja unohtaa hyvät.”
