Francesco Granaccin (1469–1543) maalauksessa Johannes Kastaja saarnaa, kun Jeesus saapuu kasteelle.
Juhannukseen liittyvä Johannes Kastaja on vain yksi monista – nyt otamme selvää, kuka kukakin Raamatun Johanneksista on
Johannes Kastajalla ja Jeesuksella oli niin paljon yhteistä, että raamatuntutkija kutsuu heitä paidaksi ja pepuksi.
Juhannuspäivä tunnetaan myös Johannes Kastajan syntymäpäivänä, ja Johanneksesta tulee myös sana juhannus.
Tänä vuonna juhannus sattuu vieläpä osumaan Johanneksen nimipäivään 24. kesäkuuta. Moni suomalainen tuntee jonkun Johanneksen, sillä Johannes on kautta aikain Suomen toiseksi suosituin miesten etunimi heti Juhanin – joka on Johannes-nimen muunnos – jälkeen. Johanneksia on ollut Suomessa 1920-luvulta lähtien noin 200 000.
Uuden testamentin tunnetuimmat Johannekset lienevät Johannes Kastaja ja Jeesuksen opetuslapsi eli apostoli Johannes. Johanneksen mukaan on myös nimetty evankeliumi, kolme kirjettä sekä Johanneksen ilmestys. Nimi Johannes tarkoittaa heprean kielessä “Jahve on armollinen”. Jahve on hepreaksi Jumala.
Suomen Pipliaseuran asiantuntija Paavo Huotari kertoo, että Uudessa testamentissa esiintyy itse asiassa kuusi eri Johannesta. Kastajan ja apostolin kaimoja ovat pienissä rooleissa esiintyvät Johannes Markus, Ilmestyskirjassa ilmestyksen vastaanottava Johannes, Pietarin isä Johannes sekä Apostolien teoissa mainittu, neuvostossa istuva Johannes, jonka eteen Pietari ja apostoli Johannes tuodaan.
Huotari tuntee Raamatun, koska hän kehittää työssään uusia työkaluja, joilla edistetään sen käyttöä. Hän, jos joku, voi kertoa meille lisää Johanneksista.
Pipliaseuran asiantuntija Paavo Huotari tietää, kuka Johannes on kukakin.
Kamelinkarvaan pukeutuva Johannes Kastaja valmisti Jeesukselle tietä
Johannes Kastajan syntymäjuhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.
Paavo Huotari kutsuu Johannesta ja Jeesusta paidaksi ja pepuksi, sillä heissä oli paljon yhteistä. Jeesuksen tavoin myös Johannes syntyi kuin ihmeestä. Johanneksen äiti Elisabeth oli iäkäs ja lapseton, ja Jeesuksenkin äiti oli tunnetusti neitsyt. Kumpaankin tapaukseen liittyi myös enkeli.
– Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinka enkeli Gabriel ilmestyi ensin Sakariaalle ja kertoi tämän iäkkään ja hedelmättömän Elisabeth-vaimon tulevan raskaaksi. Sama enkeli ilmestyi myös neitsyt Marialle ja kertoi Elisabethin olevan kuudennella kuulla raskaana, Huotari kertoo.
Johannes oli profeetta, jonka tuleminen ennustettiin Vanhassa testamentissa: ”Ääni huutaa asumattomalla seudulla”. Johannes pukeutui kamelinkarvaisen vaatteeseen ja kastoi Jordanin varrella ihmisiä.
– Evankeliumeissa Johannes Kastajan roolina on valmistaa tietä Jeesukselle. Hän on edeltäjä monessakin mielessä, ei ainoastaan syntynyt ensin. Johanneksen työn pohjalta Jeesus jatkaa omaa työtään. Molemmilla on samanlainen sanoma: ”Muuttakaa elämänne suunta, koska taivaiden valtakunta on lähellä!”
Johannes kastoi Jeesuksen, minkä jälkeen Jeesus aloitti julkisen työnsä.
El Grecon maalaus kamelinkarvaan pukeutuneesta Johannes Kastajasta vuosilta 1541–1614.
– Jeesuksen kaste löytyy Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista ja on epäsuorasti myös Johanneksen evankeliumissa. Kasteelle on annettu tosi merkittävä rooli Jeesuksen elämässä, Huotari sanoo.
Tunsivatko Johannes ja Jeesus toisensa ennen Jeesuksen kastetta?
Uudessa testamentissa on vain pieniä mainintoja Jeesuksen lapsuudesta. Huotari sanoo, että evankeliumien kirjoittajat olivat kiinnostuneempia Jeesuksen työstä, joka alkaa pian kasteen jälkeen.
– Emme voi tietää Jeesuksen ja Johanneksen yhteisestä menneisyydestä. Jossakin evankeliumissa tulee vaikutelma sukulaisuudesta. Tutkimuksessa on myös esitetty, että Jeesus on alun perin ollut Johanneksen oppilas. Kasteen jälkeen Johannes myös epäilee, että oliko Jeesus luvattu Messias, Huotari sanoo.
Johannes ja Jeesus kohtasivat samantyyppisen julman lopun.
Kuningas Herodes Antipas hallitsi Galilean ja Perean seutua. Hän oli vanginnut Johanneksen, koska tämä oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli ottanut velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaan, itselleen. Herodes halusi tappaa Johanneksen, muttei tehnyt sitä, koska pelkäsi kansaa, joka piti Johannesta profeettana.
Herodias ei ilmeisesti sietänyt Johannesta ja halusi niin ikään tappaa tämän. Herodeksen syntymäpäivillä Herodiaksen tytär esitti vieraille tanssin, joka miellytti kuningasta. Herodes sanoi tytölle, että pyydä minulta mitä haluat, niin annan sen sinulle. Tyttö pyysi äitinsä yllyttämänä Johannes Kastajan päätä. Pyyntö ahdisti Herodesta, mutta hän ei voinut enää perääntyä.
Johannes Kastaja kuoli noin kolmekymppisenä, kun kuningas Herodes Antipas mestautti hänet syntymäpäiväjuhlillaan. Kuvassa alttaritaulu Johannes Kastajan mestaus 1400-luvun lopulta.
Jeesuksen tuomiossa on hieman samanlaisia piirteitä, Huotari kertoo.
– Matteuksen evankeliumissa Pilatus antaa kansanjoukolle kaksi vaihtoehtoa: Barabbas tai Jeesus. Kansa pyytää Barabbasta vapaaksi, eikä Pilatus voi kieltäytyä. Myös Pilatuksen vaimo saa kertomuksessa roolin, kun hän yrittää estää miestään tuomitsemasta Jeesusta kuolemaan.
Apostoli Johannes ei ollutkaan Jeesuksen rakkain oppilas
Apostoli Johannes oli Jaakobin nuorempi veli, kalastaja Sebedeuksen poika ja yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Hän oli kotoisin köyhästä galilealaisesta kylästä Betsaidasta ja ammatiltaan kalastaja.
Hän oli isänsä ja veljensä kanssa kalastamassa, kun Jeesus teki Genesaretin järvellä kalansaalisihmeen. Kalastamassa oli myös Pietari. Kun kalaa ei ollut tullut, Jeesus käski kalastajien mennä uudestaan järvelle. Silloin kalaa tuli niin paljon, että verkot repeilivät ja veneet meinasivat upota.
Konrad Witzin maalaus vuodelta 1444 kuvaa Jeesuksen ja kalastajien kohtaamista Genesaretin järvellä.
Jeesus totesi Pietarille, että hän on tästä lähtien ihmisten kalastaja. Pietari, hänen veljensä Andreas, Johannes ja Jaakob jättivät kaiken ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. Johannes on siis ensimmäisiä opetuslapsia, jotka Jeesus kutsui seuraajikseen.
– Lisäksi Johannes vaikuttaa olevan hieman läheisempi Jeesukselle kuin moni muu opetuslapsi. Pietari ja Sebedeuksen pojat ovat nimittäin usein ainoina oppilaina läsnä, kun jotain ihmeellistä tapahtuu, Huotari sanoo.
Johannes oli mukana Jeesuksen merkittävissä hetkissä, esimerkiksi kirkastusvuorella, jossa Mooses ja Elia ilmestyivät.
Rakkain opetuslapsi on mystinen henkilö. Hän jää salaisuudeksi.
Perinteisen käsityksen mukaan Johannesta pidetään Jeesuksen rakkaimpana opetuslapsena. Paavo Huotari ei kuitenkaan näe tätä mahdollisena.
– Missään tekstissä ei sanota, että rakkain opetuslapsi olisi Johannes. Se, että evankeliumit kantavat jotain nimeä, ei vielä tarkoita, että kirjoittaja todella olisi apostoli Johannes. Evankeliumi on vain nimetty Johanneksen mukaan.
Huotari viittaa Johanneksen evankeliumin viimeiseen lukuun 21, joka on myöhemmin lisätty evankeliumiin. Siellä kerrotaan, että Pietaria seurasi oppilas, jota Jeesus rakasti eniten. Hän oli sama oppilas, joka aterialla nojautui Jeesuksen rintaa vasten ja pyysi tätä paljastamaan ilmiantajansa. Rakkain opetuslapsi oli myös ristin juurella Jeesuksen äidin vieressä, ja Jeesus sanoi hänelle Marian olevan tästä lähtien hänen äitinsä.
– Tämä rakkain opetuslapsi on mystinen henkilö. Hän jää salaisuudeksi. Luvussa 21 sanotaan, että tämä on se rakas opetuslapsi ja hän todistaa kaikista näistä, eli hänet ikään kuin laitetaan koko tekstin kirjoittajaksi. Ja kun evankeliumi kantaa Johanneksen nimeä, niin siitä on päätelty, että se rakkain olisi Johannes.
Jeesus antaa Johannekselle ja hänen veljelleen lempinimen ”ukkosenjylinän pojat”. Nimi saattaa viitata heidän äkkipikaiseen luonteeseensa. Veljekset esimerkiksi toivoivat tuhoa niille, jotka eivät ota Jeesusta vastaan. Jeesus moitti heitä siitä.
Apostolien teoissa viimeinen maininta Johanneksesta on se, että hänen veljensä Jaakob mestautetaan. Miten Johanneksen kävi, sitä ei Uudessa testamentissa kerrota.
Johannes Kastajan tehtävänä oli valmistaa tietä Jeesukselle. Paavo Huotari kannustaa ihmisiä pohtimaan juhannuksen aikaan, millä asioille omassa elämässä kannattaisi raivata tietä.
Kuka kirjoitti Johanneksen evankeliumin?
Johanneksen evankeliumi poikkeaa tyyliltään ja sisällöltään melkoisesti muista evankeliumeista. Se on neljästä evankeliumista myöhäisin, syntynyt arviolta ensimmäisen vuosisadan vaihteessa. Apostoli Johanneksen ja samalla Johanneksen evankeliumin symboli on kotka. Kotka korostaa evankeliumin ylöspäin katsovaa luonnetta.
– Johanneksen evankeliumissa tuodaan nopeasti esiin, että Jeesus on Jumalan poika. Hän on tullut ylhäältä maan päälle. Markus esimerkiksi salaa Jeesuksen todellisen luonteen. Rakkaus on myös tosi tärkeä teema tässä evankeliumissa, joka on luonteeltaan hyvin hengellinen, kuvailee Paavo Huotari.
Yleinen kuvitelma on, että Johanneksen evankeliumin olisi kirjoittanut apostoli Johannes. Se ei pidä paikkaansa.
– Tutkimuksellisesta lähtökohdasta ajatellaan, että evankeliumin taustalla on jonkinlainen yhteisö, jolla on saattanut olla jonkinlaista eripuraa juutalaisen synagogayhteisön kanssa. Tämä on historiallinen konteksti, jossa kirja on syntynyt.
Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu ilmeisesti Syyrian ja Efesoksen alueella. Huotari kertoo, että apostoli Johanneksella on ilmeisesti ollut yhteisössä jonkinlainen vaikutus tai merkitys. Varmaa tietoa ei ole, missä vaiheessa evankeliumi on alkanut kantaa Johanneksen nimeä.
– On tyypillistä, että antiikin aikana eri kirjoituksia laitettiin merkkihenkilöiden, vaikka jonkun yhteisön kunnioittaman henkilön, nimiin.
Johanneksen kirjeistä huokuu rakkaus
Johanneksen evankeliumin lisäksi Uudessa testamentissa on myös kolme Johanneksen kirjettä ja Johanneksen ilmestys. Näitä kaikkia yhdessä kutsutaan “johanneslaiseksi kirjallisuudeksi”. Kirjeistä puuttuu kokonaan kirjoittajan nimi, mutta Johanneksen ilmestyksen kirjoittaja kertoo itse olevansa Johannes.
– On mahdollista, että Johanneksen kirjeet ovat syntyneet jossain määrin saman yhteisön parissa kuin Johanneksen evankeliumi. Kirjeissä on samaa tematiikkaa, niissä puhutaan esimerkiksi paljon rakkaudesta, Huotari sanoo.
Paavo Huotari edistää työkseen Raamatun käyttöä Suomessa.
Ensimmäinen Johanneksen kirje on enemmänkin opetus kuin kirje. Toinen ja kolmas kirje ovat enemmän kirjeen oloisia. Kaikki kirjeet ovat hyvin lyhyitä, mutta Toinen Johanneksen kirje on koko Uuden testamentin lyhyin kirje. Kirjeiden katsotaan syntyneen evankeliumin jälkeen vuosien 90 ja110 välisenä aikana.
– Ensimmäinen Johanneksen kirje on tosi hieno teksti. Siellä on myös tuttu teksti: ”Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. (1. Joh. 4:18, UT2020)”, Huotari kertoo.
– Rakkaustekstien taustalla on myös yhteisön sisäisiä kiistoja. Keskinäinen rakkaus on tärkeää, jotta yhteisö pysyy koossa.
Huotarin mukaan Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä on myös vahvoja kahtiajakoja, esimerkiksi rakkaus ja viha, valo ja pimeys. ”Se joka väittää olevansa valossa, vaikka vihaa veljeään tai sisartaan, on yhä pimeydessä”, ensimmäinen kirje julistaa. Kirjeen etiikka on varsin jyrkkää ja ehdotonta. Eräs merkittävä teema koskee syntiä. Voiko kristitty tehdä syntiä? Kristitytkin lankeavat syntiin ja tarvitsevat anteeksiantamusta.
Kolmannesta Johanneksen kirjeestä paljastuu seurakuntayhteisöä hajottava kiista. Eräs seurakunnallinen vaikuttaja ei harjoita vieraanvaraisuutta ja levittää toisista johtajista pahoja puheita.
Mutta kuka on kirjoittanut Johanneksen kirjeet?
– Luultavasti ensimmäisen kirjeen kirjoittaja on eri henkilö kuin se, joka on kirjoittanut toisen ja kolmannen kirjeen. Kahdessa viimeisessä puhutaan henkilöstä, joka on vanhin ja ilmeisesti seurakuntayhteisön johtaja. Siellä ei mainita Johannesta, mutta on alettua puhua Johannes-vanhimmasta, Paavo Huotari sanoo.
Johanneksen ilmestys kiehtoo kriisien keskellä
Johanneksen ilmestyksen arvellaan syntyneen Vähä-Aasiassa 90-luvulla jKr. Kyseessä on apokalyptinen eli ilmestyskirjallisuuteen liittyvä kirja, jossa profeetallisten näkyjen muodossa kuvataan mullistavia, kriisien ja katastrofien täyttämiä aikoja tai maailmanloppua.
Tämä on ainoa johanneslaisista teksteistä, joiden kirjoittaja on Johannes. Tosin hänkään ei luultavasti ole apostoli Johannes. Johanneksen ilmestys on täysin erityyppinen kirjoitus kuin kirjeet ja evankeliumi. Se nousee eri traditiosta kuin muut johanneslaiset tekstit.
Johanneksen ilmestys on innostanut myös taiteilijoita tekemään tulkintoja kirjan vahvasta symboliikasta. Kuvan maalaus on vuodelta 1330.
– Johanneksen ilmestys ymmärretään usein tulevaisuuden ennustukseksi, vaikka se on tarkoitettu rohkaisuksi seurakunnille, jotka elävät maailmassa, joka on heille vihamielinen, Paavo Huotari sanoo.
Ilmestyskirjan tarkoitus ei ole olla ennustuskirja. Siinä kuuluu mystisyys. Kirja paljastaa lukijoille, mitä Jumala tulee tekemään vaikeassa tilanteessa.
Huotari mainitsee, että koronakriisin alkaessa Johanneksen ilmestys nousi yhdeksi Raamattu.fi:n luetuimmaksi kirjaksi.
– Aina, kun on kriisejä, Johanneksen ilmestys vetää ihmisiä puoleensa. Apokalyptinen kirjallisuus vetää puoleensa ihmisten tulkintoja. Hähmäinen symboliikka mahdollistaa erilaiset tulkinnat, Huotari sanoo.
Mittumaari on valon juhla
Juhannus eli mittumaari tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa. Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Juhannusta on vietetty ilman ja ukkosenjumala Ukon juhlana. Monet kristilliset kirkkokunnat ovat alkaneet viettää juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä.
Lähteitä: Kirkkovuosikalenteri, Ortodoksi.net, Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (WSOY 1995), Kari Kuula ym.: Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2008)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Raamattu ei ole lakikokoelma, ja sen kanssa saa olla eri mieltä”, sanoo Raamatun käsikirjoitusten historiaa tutkinut Ville Mäkipelto
HengellisyysJeesuksen elämästä kertovat evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia eivätkä neutraalia historiankirjoitusta vaan uskon dokumentteja, muistuttaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.
.jpg)
