Espoolainen Kaius Kotka avasi puhelimellaan seurakuntien nuorten vaalikoneen ja tutustui sen kysymyksiin.
Kaius Kotka, 17, testasi nuorten vaalikoneen – hänen äänensä menee nuorelle ehdokkaalle
Seurakuntavaalien nuorten vaalikoneesta paljastui lista ehdokkaita ja monta mielipidettä seurakunnasta.
Kaius Kotka, 17, avaa puhelimensa ja näpyttelee esiin seurakuntavaalien nuorten vaalikoneen. Hän on luvannut kommentoida Kirkko ja kaupungille sen kysymyksiä.
Nuorten vaalikone keskittyy nuorten ja nuorten aikuisten asioihin, mutta siihen ovat saaneet vastata kaikki ehdokkaat iästä riippumatta. Omaa ehdokasta voi etsiä myös toisesta eli valtakunnallisesta vaalikoneesta, jonka kysymykset ovat yleisempiä.
Kaius Kotka on tehnyt molemmat vaalikoneet.
Hän on näissä vaaleissa äänestäjä. Jos ikä olisi riittänyt, hän olisi varmaankin lähtenyt myös ehdokkaaksi. Äänioikeus on 16-vuotiaalla kirkon jäsenellä, ehdokkaaksi pääsee 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu jäsen.
Kotka käy toista vuotta Otaniemen lukiota. Hän oli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan riparilla talvella 2024. Sen jälkeen hän on ollut kolmesti isosena ja osallistunut nuorteniltoihin, messuihin ja leireille.
Päätöksenteosta Kotkalla on kokemusta Espoon nuorisovaltuustosta. Siellä vaikuttaa neljäkymmentä 13–18-vuotiasta espoolaista. Kotka on ollut nuorisovaltuuston jäsen tämän vuoden alusta.
Vaalikoneen teemat tuntuivat olennaisilta
Heti alkuun Kotkalla on nuorten vaalikoneesta muutama huomio.
Kysymyksiä, tai oikeastaan väitteitä, on yhdeksän. Niihin otetaan kantaa viisiportaisella asteikolla, jonka toisessa päässä ollaan täysin samaa mieltä ja toisessa päässä täysin eri mieltä.
Kotkan mielestä väitteet ovat hyviä. Tai ainakin ne olivat ennestään tuttuja joko omista pohdinnoista tai keskusteluista toisten kanssa. Teemat tuntuivat siis olennaisilta.
Kotka sai nuorten vaalikoneesta ja toisesta vaalikoneesta kärkeen useita samoja ehdokkaita. Kaikki eivät olleet nuoria, vaan Kotkalle suositelluissa ehdokkaissa oli vanhempaakin väkeä. Se ilahdutti.
– Oli hyvä nähdä, että sieltä nousi ehdokkaita, jotka ajattelevat nuoria, vaikka eivät olisi enää itse nuoria.
Kotkan ääni menee joka tapauksessa nuorelle ehdokkaalle. Omassa seurakunnassa on ehdolla muutama kaveri, ja yksi heistä nousi vaalikoneissa kärkisijoille.
– Häntä varmaankin äänestän.
Voi olla haitaksi yhteisölle, jos seurakunta alkaa valita tiettyjä mielipiteitä yhteiskunnallisista teemoista.
Millaisia ajatuksia vaalikoneen väitteet sitten herättävät?
Otetaan väite numero kaksi: seurakunnan tulee toimia nykyistä rohkeammin yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Periaatteessa kannatettavaa, Kotka ajattelee, mutta ei ihan yksinkertaista. Hän toteaa, että seurakunnan aktivismi ei välttämättä edusta kaikkia seurakuntalaisia.
– Voi olla haitaksi yhteisölle, jos seurakunta alkaa valita tiettyjä mielipiteitä yhteiskunnallisista teemoista.
Kaius Kotkan ääni menee nuorelle ehdokkaalle. Omassa seurakunnassa on ehdolla muutama kaveri, ja yksi heistä nousi vaalikoneissa kärkisijoille. Kotka arveli äänestävästä häntä.
Samaan asiaan liittyy väite viisi: seurakunnan tulee tehdä aktiivista yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.
Yhteistyö on Kotkan mielestä hyvä asia, mutta kansalaisjärjestön on oltava sellainen, että se sopii seurakunnalle kumppaniksi.
Ja ettei ihan huutoäänestykseksi mene, on hyvä, että seurakuntaan nimetään ihmisiä päättämään tällaisista asioista. Se on seurakuntavaalien tarkoitus.
Seurakunta on monelle turvapaikka
Neljäs väite: seurakunnan tulisi palkata yksin tai yhdessä toisten seurakuntien kanssa työntekijä, jonka tehtävä on tukea nuoria erityisesti mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Kotka miettii, että jos nuoret toivovat mielenterveyteen liittyvää tukea, sitä olisi hyvä järjestää. Tärkeintä on vastata kysyntään.
Hän on huomannut, että seurakunta on monelle turvapaikka. Kavereita voi tavata seurakunnan tiloissa, jos ei halua mennä kotiin tai viettää aikaa kauppakeskuksessa.
– Seurakunnassa voi päästä hetkeksi pois normiarjesta ja tavallaan pakoon muuta maailmaa.
Kaius Kotka tekee nuorten vaalikonetta puhelimellaan.
Kuudes väite: nuorten vaikuttajaryhmällä tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa seurakunnan päättävissä elimissä.
Jokaisessa seurakunnassa pitää olla nuorten vaikuttajaryhmä, siitä määrätään nykyään kirkkolainsäädännössä. Eri seurakunnissa ryhmillä on kuitenkin erilaisia valtuuksia.
Kun nuorisovaltuutettu puhuu, kaupunginvaltuutetut alkavat kuunnella, vaikka eivät kuuntelisi toisiaan.
Kaius Kotka tuntee nuoria, jotka kuuluvat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vaikuttajaryhmään. Ryhmän edustajat saavat osallistua seurakuntaneuvoston kokouksiin.
Espoon nuorisovaltuusto puolestaan lähettää edustajansa kaupunginvaltuuston kokouksiin. Kotka ei ole itse istunut niissä, mutta tietää, että edustus on tärkeä.
– Meitä on auttanut tosi paljon, että päästään sinne, missä päätöksenteko tapahtuu.
Kaupunginvaltuuston kokouksissa voi puhua kaupunginvaltuutetuille. Nuoret pystyvät perustelemaan aloitteitaan. Ja nuorten mielipide kiinnostaa valtuutettuja, Kotka sanoo.
– Kun nuorisovaltuutettu puhuu, kaupunginvaltuutetut alkavat kuunnella, vaikka eivät kuuntelisi toisiaan.
Jos talous heikkenee, suunnataanko rahaa nuorten toimintaan?
Otetaan vielä väite numero yhdeksän: seurakunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä rahaa tulee suunnata ennen kaikkea nuorten toimintaan.
Tämäkään ei ole Kotkan mielestä ihan helppoa. Jokainen seurakuntalainen on nimittäin yhtä arvokas.
– Siinä mielessä rahaa ei tarvitse suunnata eniten juuri nuorten toimintaan. Sitä pitää kohdistaa sinne, missä kysyntää eniten on.
Kaius Kotkan mielestä seurakuntien rahaa tulee suunnata sinne, missä kysyntää on eniten.
Kaius Kotka sanoo, että hänen tuttavapiirissään osa tietää seurakuntavaaleista, osa ei. Kaikki eivät hoksaa, että jo 16-vuotiaat saavat äänestää.
Kotka huomauttaa, että oman seurakunnan tulevasta toiminnasta kiinnostuneille vaalit ovat yksi parhaista tavoista vaikuttaa.
Vielä yksi kysymys. Kaius Kotka, mikä nuoriin liittyvä asia aikuisten pitäisi ymmärtää juuri nyt?
Pitäisi luottaa nuoriin enemmän, Kotka sanoo.
– Pitäisi ymmärtää, että nuoret voivat tehdä samoja asioita kuin muutkin. Kuten olla päättäjiä.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 3.–7.11. ja varsinainen vaalipäivä 15.11. Nuorten vaalikoneen voi tehdä verkossa. Vaalikoneen ovat rahoittaneet Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät. Kysymysten tuottamiseen on osallistunut kirkossa toimiva valtakunnallinen Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa – pääkaupunkiseudulla asuva äänestää kaksissa vaaleissa
AjankohtaistaViime vaaleissa noin 60 prosenttia äänistä annettiin ennakkoon.
