Juho Hakkarainen (vas.) toimii Hakunilan seurakunnan vaikuttajaryhmässä, Hilda Lindfors Tapiolan seurakunnan. Nuutti Hurme toimi aiemmin nuorten vaikuttajaryhmän puheenjohtajana Herttoniemen seurakunnassa, nyt hän on mukana Helsingin seurakuntayhtymän nimittämässä nuorten vaikuttajaryhmässä.
Seurakuntavaaleilla on oikeasti merkitystä, tietävät nuorten vaikuttajaryhmäläiset
Vuonna 2023 voimaan tulleen uuden kirkkojärjestyksen mukaan joka seurakunnan on asetettava nuorten vaikuttajaryhmä. Juho Hakkarainen, Hilda Lindfors ja Nuutti Hurme kertovat, millaista sellaisessa toimiminen on.
Asiallista mutta kasuaalia, siis rentoa. Eikä ollenkaan niin vakavaa ja pelottavaa kuin luulisi. Näin Juho Hakkarainen, 17, arvioi Vantaan Hakunilan seurakuntaneuvoston toimintaa. Hän on päässyt seuraamaan, mitä neuvoston kokouksissa tapahtuu ja kommentoimaan päätettäviä asioita.
Hakkarainen toimii Hakunilan seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmässä. Vuoden 2025 alusta hän on ollut sen puheenjohtaja.
Vaikuttajaryhmien tarkoituksena on tarjota nuorille tilaisuuksia osallistua seurakunnan päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun. Jokaisen seurakunnan on nimitettävä vaikuttajaryhmä, mutta se voi olla myös usean seurakunnan yhteinen. Asiasta määrää kirkkolainsäädäntö, joka tuli voimaan 2023. Ryhmäläiset ovat alle 29-vuotiaita. Seurakunta päättää itse, kuinka monta jäsentä ryhmässä on.
Juho Hakkarainen suunnittelee valmistuvansa ylioppilaaksi ensi keväänä. Sitten saattavat kiinnostaa teologian opinnot, myöhemmin ehkä jopa papin työ.
Mukana työntekijöiden rekrytoinnissa
15. marraskuuta järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan uudet jäsenet Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin. Juho Hakkarainen on huomannut vaikuttajaryhmässä, että vaaleilla on oikeasti merkitystä.
Hän mainitsee esimerkin: Jossain seurakunnassa nuoret saattaisivat toivoa vaikkapa, että nuortentilaa remontoitaisiin. Siihen tarvittaisiin seurakuntaneuvoston päätös.
– Ja jos neuvostossa on nuoria, nuorten asiat ehkä etenevät paremmin.
Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16-vuotiailla seurakunnan jäsenillä. Ehdokkaan on oltava 18-vuotias konfirmoitu kirkon jäsen. Hakkarainen ei ikänsä takia voinut näissä vaaleissa lähteä ehdolle, mutta hän aikoo ehdottomasti äänestää. Ehdolla on tuttuja nuoria.
Oli erittäin mielenkiintoista päästä kysymään kysymyksiä ja oppimaan, millainen valintaprosessi on.
- Juho Hakkarainen
Juho Hakkaraisella on kokemusta sekä seurakunnan toiminnan suunnittelusta että päätöksenteosta.
Hakunilan vaikuttajaryhmä on valmistellut nuorille lokakuun alussa järjestettävää tapahtumaa, jonka ohjelmassa ovat pakohuonepeli ja muusikko Juhani Tikkasen keikka. Hakkarainen on osallistunut myös isoskoulutuksen suunnitteluun ja ohjannut nuoremmille isosille sketsien harjoittelua.
Hänellä on takanaan jo kolme isosvuotta. Seurakuntaan hän löysi riparilla.
– Olin siellä hiljainen ja pysyin omien kavereideni seurassa, mutta leirin tunnelma oli lämmin ja kaikki tulivat nähdyiksi.
Seurakunta alkoi kiinnostaa. Ensin Hakkarainen lähti nuorten toimintaan, sitten vaikuttamistyöhön. Hallintohommissa Hakkarainen on päässyt jo valitsemaan seurakuntaan työntekijöitä. Vaikuttajaryhmästä on poimittu jäsen kanttorin, nuorisotyönohjaajan ja papin rekrytointiryhmiin.
– Oli erittäin mielenkiintoista päästä kysymään kysymyksiä ja oppimaan, millainen valintaprosessi on.
”Katson seurakuntavaaleja erityisesti sitä kautta, että neuvoston päätökset vaikuttavat seurakunnan nuorten asioihin”, Hilda Lindfors sanoo.
Seurakunnassa voi vaikuttaa oman alueen asioihin
Hilda Lindfors, 21, ajatteli ystäviensä kanssa, että Espoon Tapiolan seurakuntaan tarvitaan lisää nuorten aikuisten toimintaa. Vuosi sitten he kuulivat työntekijöiltä, että seurakunnalla oli Velskolan leirikeskuksessa käytettävissään viikonloppu, jota ei ollut vielä varattu kenellekään. Lindfors teki ystävineen PowerPoint-suunnitelman: tällainen voisi olla nuorten aikuisten leiri.
Tammikuussa leiri järjestettiin. Samoihin aikoihin Lindfors aloitti Tapiolan seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmässä, johon kuuluu hänen lisäkseen viisi muuta nuorta. Ryhmä tahtoo tehdä nuorten aikuisten leiristä perinteen.
– Vuosi on avannut silmiä sille, mihin voimme vaikuttaa.
Lindfors on mielellään mukana toiminnassa ja sen suunnittelussa. Isostoiminnan ja nuorteniltojen lisäksi hän käy muskariryhmissä pianosäestäjänä ja lapsikuorossa apuohjaajana.
Seurakunnan päätöksentekoa Lindfors ei pidä itselleen omimpana tehtävänä. Tärkeä se kuitenkin on, kuten seurakuntavaalitkin: niissä vaikutetaan oman alueen asioihin samaan tapaan kuin kuntavaaleissa.
Edellisten vaalien aikaan neljä vuotta sitten Lindfors kävi Tapiolan lukiota, ja ennakkoäänestyspiste oli tuotu koululle. Lindforsista kuitenkin vaikutti, että monelle kirkkoon kuuluvallekin ikätoverille oli epäselvää, mitä merkitystä vaalituloksella olisi heidän elämäänsä.
Nykyisin Lindfors opiskelee elintarviketaloutta ja kulutusta Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Opiskelukämppä on löytynyt Tapiolasta, saman seurakunnan alueelta kuin lapsuudenkoti.
Lindfors tapaa Tapiolan kirkolla tuttuja, menipä sitten nuorteniltaan, muskariin tai messuun. Vaikuttajaryhmäläisenä Lindfors haluaa viedä nuorilta viestiä työntekijöiden ja päättäjien suuntaan.
– Siksi hakeudun nuortenilloissa myös uusien nuorten seuraan enkä vietä aikaa vain vanhojen tuttujen kanssa.
Nuutti Hurme on osallistunut Herttoniemessä muun muassa seurakunnan strategiatyöskentelyyn.
Esityslista paljasti remonttisuunnitelmat
Nuutti Hurme, 23, on oppinut parin viime vuoden aikana, että Helsingin seurakunnilla on paljon myös yhteisiä linjauksia.
Hurme toimi aiemmin nuorten vaikuttajaryhmän puheenjohtajana Herttoniemen seurakunnassa. Parhaillaan hän on mukana Helsingin seurakuntayhtymän nimittämässä nuorten vaikuttajaryhmässä.
Siellä nuoret ovat tutustuneet seurakuntien yhteisiin palveluihin. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa on käyty esittäytymässä. Yhteisessä kirkkoneuvostossa on ryhmästä pysyvät edustajat.
– Sana seurakuntayhtymä ei merkitse mitään edes useimmille seurakuntanuorille. Ajattelin itsekin aiemmin, että seurakunnat ovat itsenäisempiä kuin ne ovatkaan, Hurme sanoo.
Hän toteaa, että huomasi aikanaan tuttuun Myllypuron kirkkoon suunniteltavan remontin yhteisen kirkkovaltuuston esityslistalta.
Nyt remonttia tehdään, ja kirkko on väliaikaisesti suljettu.
Ehdokkaana voi olla vain omassa seurakunnassa
Nuutti Hurme äänestää seurakuntavaaleissa mutta ei ollut ehdokkaana viimeksi eikä ole nytkään. Ehdokkaana voi olla nimittäin vain kotiseurakunnassaan. Vaikka Hurme vaikuttaa Herttoniemessä, hän asuu nykyisin Oulunkylän seurakunnan alueella Maunulassa.
– Jos asuisin Herttoniemen seurakunnan alueella, olisin ehdottomasti lähtenyt ehdolle.
Itse asiassa Hurme ei aiemminkaan ollut Herttoniemen seurakunnan jäsen. Lapsuudenkoti oli Mikaelin seurakuntaan kuuluvassa Kurkimäessä. Herttoniemen toimintaan hän päätyi aikanaan äitinsä mukana.
Kirkon pitää näyttää jäseniltään eli kaikenikäisiltä.
- Nuutti Hurme
Nyt hän on ollut isosena, isosten isosena tai apuohjaajana jo kahdellatoista riparilla. Myös messuavustajan ja kerhonohjaajan tehtävät ovat tuttuja. Hän viimeistelee Helsingin yliopistossa historian kandiopintoja ja suunnittelee hakeutuvansa maisteriopiskelijaksi teologiseen tiedekuntaan, koska kirkon työt kiinnostavat.
Hurme sanoo, että alueellisessa seurakuntajaossa on hyvät puolensa, vaikka se tuottaakin välillä harmillisia seurauksia. Hän arvostaa seurakuntien paikallista omaleimaisuutta.
– Toivoisin silti sellaista muutosta, että kesken kauden muuttava seurakuntaneuvoston jäsen voisi jatkaa loppukauden omassa tehtävässään.
Tämä madaltaisi nuorten aikuisten kynnystä lähteä ehdolle seurakuntavaaleihin. Moni kun joka tapauksessa muuttaa parikymppisenä omilleen ja vaihtaa seurakuntaa.
Hurme sanoo, että nuoria on kuultava, sillä kirkkoa rakennetaan tuleville sukupolville. Samalla nuoret ovat tärkeitä jo nyt.
– Kirkon pitää näyttää jäseniltään eli kaikenikäisiltä.
Nuorille pitää kertoa, miten kirkko toimii
Demokratiakasvatuksen pitäisi olla luonnollinen osa seurakunnan nuorisotyötä, sanoo Eelis Mäkipää. Hän on puheenjohtaja kirkossa toimivassa valtakunnallisessa Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmässä NAVIssa.
Mäkipään mielestä nuorille pitää kertoa, miten kirkko toimii. Seurakuntavaaleja täytyy pitää esillä. Jos nuorilta halutaan ääniä, nuoria on oltava myös ehdolla.
– Äänestämään kannattaa lähteä porukalla. Päälle voidaan syödä nuortentilassa vaalipitsat, Mäkipää vinkkaa.
Hän huomauttaa, että nuoria on paljon helpompaa saada mukaan toiminnan suunnitteluun kuin päätöksentekoon.
Mäkipää on itse 26-vuotias teologian opiskelija ja Hämeenkyrön kirkkovaltuuston jäsen. Hänestä seurakunnan onnistuminen vaikuttamistyössä vaatii, että nuoret saavat työntekijöiltä tarpeeksi tukea. Ei riitä, että nuoria kannustetaan tekemään jotain. On annettava aikaa ja resursseja, nähtävä vaivaa.
Luottamushenkilöiden on luotettava, että kokouksia seuraamaan tulevat nuoret eivät ole uhka.
Päinvastoin: Mäkipää on kuullut, että monessa seurakunnassa nuorten läsnäolo on nostanut kokouskeskustelujen tasoa. Ehkä kaikki ovat miettineet sanomistensa sävyä aiempaa tarkemmin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
