Kallion Johannes-Passion lipputuloja lahjoitettiin Notre Damen urkujen kunnostamiseen
Yksityiskohta Notre Damen kirkon uruista.

Yksityiskohta Notre Damen kirkon uruista.

Kallion Johannes-Passion lipputuloja lahjoitettiin Notre Damen urkujen kunnostamiseen

Kallion Kantaattikuoron lahjoitus on Tommi Niskalan mukaan symbolinen lahja. Notre Damen pääurkuri Vincent Dubois piti Kalliossa urkukonsertin helmikuussa 2016.

Pariisin Notre Damen katedraali kärsi mittavia tuhoja maanantaina 15.4. illalla alkaneessa tulipalossa. Kirkon kohtalo on koskettanut ympäri maailmaa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi välittömästi, että vuosien 1163–1345 välillä rakennettu Notre Dame korjataan.

Korjauksiin on tähän mennessä luvattu lahjoituksia jo noin 700 miljoonan euron edestä. Myös Turun tuomiokirkossa järjestetään tänä iltana parin päivän varoitusajalla hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto ohjataan katedraalin uudelleenrakennusrahastoon.

Helsingin Kallion kirkossa sydämet lämpenivät Notre Damelle jo tiistai-iltana. Kallion kantaattikuoro päätti ohjata osan Johannes-Passion lipputuloista ranskalaiskatedraalin ainutlaatuisten urkujen korjaamiseen. Kuoroa johtaa Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala.

Tältä Notre Dame näytti ennen paloa urkuparvelta. Urkuja soittaa vuonna 2013 otetussa kuvassa Philippe Lefebvre.

Tältä Notre Dame näytti ennen paloa urkuparvelta. Urkuja soittaa vuonna 2013 otetussa kuvassa Philippe Lefebvre.

– Kirkon kohtalo kosketti. Päätimme tarttua asiaan nopeasti. Emme ole vielä lipputuloja laskeneet, ja meidän on pakko vähentää niistä konsertin kulut. Oleellista tässä ei ole raha, jossa puhutaan jostakin sadoista euroista. Tärkeää on asian symboliarvo. Laitoin eilen tuntemalleni Notre Damen urkurille viestin kalliolaisten tuesta ja se kosketti häntä kovasti, kertoo Niskala.

Niskalalla ja Kallion seurakunnalla on kontakteja Notre Dameen. Yksi kirkon kolmesta pääurkurista Vincent Dubois soitti Kallion kirkon urkuja konsertissa helmikuussa 2016. Viime vuonna hän vieraili Helsingin urkukesässä ja soitti Helsingin tuomiokirkon urkuja. Niskala tuntee myös toisen Notre Damen urkureista. Hän on itse käynyt kirkossa ja kuullut mahtavan soittimen pauhun.

– Siinä on toistasataa äänikertaa, joista lähtee aikamoinen jyly, kun vetää kaikki auki. Se on hieno soitin, joka on ollut yhdistettynä yhteen maailman kuuluisimmista kirkoista. En ole niitä urkuja soittanut, eikä niitä ikävä kyllä nyt kukaan pitkään aikaan soita, murehtii Niskala.

Näkymä urkuparvelle palon jälkeen. Urut ja ruusuikkuna pelastuivat palossa.

Näkymä urkuparvelle palon jälkeen. Urut ja ruusuikkuna pelastuivat palossa.

Onni onnettomuudessa on, että urut säästyivät palossa. Ne sijaitsevat neliskulmaisten kellotornien välissä, ruusuikkunan alla. Palokunta pystyi varjelemaan tämän osan kirkosta. Urkujen päälle tippui kiviä, hiekkaa ja pölyä ja urkujen sivuosiin päätyi sammutusvettä. Kaikki nämä vauriot ovat korjattavissa.

– Tämä on kyllä ihme isolla iillä. Urku pitää todennäköisesti ottaa pois paikaltaan ja kuljettaa korjattavaksi. Mitään suurta vahinkoa soittimelle ei onneksi tullut. Kun seurasin paloa ja näytti, että kaikki palaa, se oli lohduton näky. Nyt on toivoa, että saan vielä joskus kuulla urkuja.

Pelkkä urkujen korjaaminen ei riitä, vaan soitin tarvitsee tilan, jossa se soi. Niinpä urut joutuvat odottamaan itse kirkon korjaustöiden etenemistä. Vaikka korjaukset vievät vuosia, Niskala on iloinen, että urkuja vielä joskus ylipäätään kuullaan. Kyse on yhdestä maailman hienoimmista soittimista.

– Uruissa on useita aikakerrostumia. Osa sen 8000 urkupillistä on peräisin 1700-luvulla rakennetusta soittimesta. Seuraava kerros on 1860-luvulta. Tämän lisäksi on vielä moderni sointi. Notre Damen urkurit ovat pitäneet uruista huolta ja kehittäneet niitä. Urut kunnostettiin viimeksi viisi vuotta sitten viimeisen päälle. Ainutlaatuiseksi ne tekee lopulta myös tila eli itse katedraali, selvittää Niskala.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi