Kommentti: Notre Damen menetys on korvaamaton, vaikka Jumala ei ihmisten rakentamia temppeleitä tarvitsekaan
Notre Damen kirkon palo sai luultavasti alkunsa korjaustöistä.

Notre Damen kirkon palo sai luultavasti alkunsa korjaustöistä.

Kommentti: Notre Damen menetys on korvaamaton, vaikka Jumala ei ihmisten rakentamia temppeleitä tarvitsekaan

Pariisin katedraali on kokenut kovia ennenkin: 1500-luvulla siellä riehuivat protestantit ja 1700-luvulla kirkonvastaiset vallankumoukselliset.

Tuli tuhosi eilen yhden maailman merkittävimmistä rakennuksista. Neitsyt Marialle omistetun Pariisin Notre Damen katedraalin menetys on korvaamaton. Vaikka tuhoutuneen kirkon tilalle rakennettaisiin täydellinen kopio vanhasta, se olisi silti vain kopio. Sen seinistä puuttuisi lähes tuhannen vuoden rukousten patina.

Pariisin Notre Dame on eurooppalaisen sivistyksen symboli. Sen katedraalikoulusta syntyi aikanaan Pariisin yliopisto, ja saman koulun musiikkiluokassa syntyi moniääninen musiikki 1100-1200-lukujen taitteessa. Notre Damen penkkejä ovat kuluttaneet Tuomas Akvinolainen, Mestari Eckhart ja monet muut Pariisissa oppinsa saaneet keskiajan teologit. Kirkon valtavat ruusuikkunat ovat sukupolvi sukupolven perään avanneet näköaloja toiseen todellisuuteen ja sen goottilaiset holvit ovat helpottaneet sydämen hiljaisuuden kuuntelemista.

Ranskan vallankumouksen uskonnonvastaisessa kiihkossa Notre Damen kirkko muutettiin Järjen temppeliksi.

Hugenoteiksi kutsutut ranskalaiset protestantit tuhosivat Notre Damen taidetta 1500-luvun uskonnollisissa kahakoissa. He pitivät pyhimysten patsaita epäjumalanpalveluskrääsänä. Vielä protestanttejakin pahempaa oli tulossa: Ranskan vallankumouksen uskonnonvastaisessa kiihkossa Notre Damen kirkko dekristillistettiin kokonaan ja muutettiin Järjen temppeliksi. Sellaiselle ei kuitenkaan ollut Pariisissa isommin tarvetta, ja kirkko ränsistyi vuosikymmeniksi.

Keskiaikaan sijoittunut Notre Damen kellonsoittajasta kertova Victor Hugon vuonna 1831 ilmestynyt romaani Pariisin Notre Dame herätti uuden kiinnostuksen kirkkoa kohtaan ja sitä alettiin taas kunnostaa alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Uudessa testamentissa kerrotaan apostoli Paavalin puhuneen Ateenassa kreikkalaisille filosofeille ja opettaneen, että Jumala ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. Siinä mielessä Notre Damen mukana ei haihtunut taivaan tuuliin mitään korvaamatonta. Taivaan ja maan luonut Jumala ei tarvitse maanpäällisistä materiaaleista rakennettuja kirkkoja asuinsijoikseen.

Meille ihmisille pyhät paikat sen sijaan ovat tarpeen. Ne auttavat meitä hahmottamaan keitä olemme ja mihin kuulumme. Me tarvitsemme käsin tehtyjä temppeleitä tunteaksemme, että taivas voi joskus laskeutua maan päälle ja että me voimme täällä tuntea toisen maailman.

 

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi