Tutkijatohtori Taina Kalliokoski hahmottaa ihmisen olentona, jolle merkityksellisiä ovat suhteet niin itseen ja toisiin ihmisiin kuin myös maailmankatsomukseen, luomakuntaan ja yhteiskuntaan. “Ajattelen, että näitä suhteita tekoäly ei pysty korvaamaan.”
Kannattaako tekoälyä käyttää terapeuttina tai oppaana uskonasioissa? Asiantuntijan mukaan generatiivisten kielimallien käsitys ihmiselämästä on hyvin rajallinen
Tekoäly nähdään osittain Jumalan kaltaisessa valossa. Se ei kuitenkaan ole kaikkitietävä tai kaikkivaltias, vaan tekijänsä kuva, arvioi tutkijatohtori, teologi Taina Kalliokoski.
Sosiaalietiikan tutkijatohtori Taina Kalliokoski kertoo, että Open AI:n syksyllä 2022 julkaisema generatiivinen kielimalli ChatGPT on internetin historian nopeimmin kasvanut ja eniten käyttäjiä kerännyt yksittäinen teknologia. Se on vauhdittanut tekoälyn yhteiskunnallista läpimurtoa ja tehnyt samalla ajankohtaiseksi monia kiperiä moraalisia ja filosofisia kysymyksiä.
Kalliokoski on työskennellyt Etairos-tutkimushankkeessa, jossa on tutkittu, miten tekoälyä voitaisiin ohjata yhteiskunnan palveluksessa eettisesti. Monitieteisessä hankkeessa on ollut mukana tutkijoita Helsingin yliopiston lisäksi Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä VTT:ltä.
Miksi tekoälyn etiikkaa on syytä tutkia?
– Usein toistuu harhainen ajatus, että tekoälyteknologiat olisivat neutraaleja ja rinnastettavissa vaikkapa vasaraan. Teknologiat ja niiden pohjalta kehitetyt sovellukset ovat kuitenkin aktiivisen kehitystyön tulosta ja niille luodaan toimintaperiaatteet ihmisten valintojen pohjalta.
– Teologina minua kiinnostavat erityisesti kysymykset siitä, mikä on ihminen, mikä on ihmisen arvo ja miten se eroaa koneesta. Tutkimalla näitä kysymyksiä voimme yrittää vaikuttaa siihen, minkälaisia yhteiskuntia luomme ja minkälaisella maapallolla tulevaisuudessa mahdollisesti elämme. Tarvitsemme monialaista tekoälytutkimusta, jotta voimme ensin selvittää tekoälyn eettisiä vaikutuksia sekä mahdollisia riskejä ja sitten koettaa pienentää niitä.
Mihin tekoälyn käyttäjälleen tarjoamat moraalikäsitykset perustuvat?
– Generatiivisten tekoälysovellusten moraalikäsitykset perustuvat niiden koulutusdataan, joka saattaa painottaa tietyissä kulttuureissa esiintyviä arvostuksia ja uskomuksia. On tärkeää tutkia, kenen stereotypioita tekoäly ruokkii. Voiko se uudelleen konservatisoida esimerkiksi sukupuolirooleja tai muuta sellaista? Tekoälyn omistajat voivat myös ohjata sovelluksiaan levittämään disinformaatiota. Esimerkiksi xAI:n kehittämä tekoälyassistentti Grok ryhtyi tuuttaamaan salaliittoteoriaa etelä-afrikkalaisesta valkoisten kansanmurhasta riippumatta käyttäjän keskustelunavauksista.
– Tekoälyn tarjoamiin moraalikäsityksiin vaikuttavat paitsi kehittelijöiden aatteet myös datan saatavuuteen liittyvät rajoitteet ja vinoumat. Lisäksi tekoäly oppii keskustelukumppaniltaan tavoilla, joita käyttäjille ei kerrota. Saman mallin sama päivitys saattaa tarjota samaan kysymykseen täysin erilaisia vastauksia sen perusteella, mitä se on käyttäjien aiemmista puheista tulkinnut ja oppinut.
Generatiiviset kielimallit ovat laajalle yleisölle tutuimpia tekoälysovelluksia, mutta Taina Kalliokoski muistuttaa, että tekoälyn käyttö on paljon muutakin. Tekoälyteknologioita hyödynnetään esimerkiksi riskianalyysiin liikenteessä, sairaaloissa ja yleisötapahtumissa, sekä monenlaiseen datankeruuseen julkishallinnossa, medioissa ja kaupallisilla aloilla.
Antaako tekoäly aina hyväksyntänsä tai kannustuksensa käyttäjän ajatuksille, silloinkin kun ne sisältävät esimerkiksi muihin ihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa?
– Ei todellakaan aina, vaan useille kielimalleille on koetettu luoda moraaliset rajat, millaisiin kysymyksiin ne eivät voi vastata. Mutta esimerkiksi eräs ChatGPT:n päivityksistä oli ohjelmoitu niin, että se ryhtyi kehumaan kohtuuttomasti keskustelun aloittajaa. Se meni niin pitkälle, että saattoi vuolaasti kannustaa esimerkiksi mielialalääkkeiden lopettamiseen ja kulttiin liittymiseen, jos käyttäjä ideaa ehdotti. Usein kaupalliset, julkisesti saatavilla olevat tekoälysovellukset silittävät myötäkarvaan ja tukevat käyttäjän esittämiä ajatuksia ja uskomuksia, koska ne pyrkivät pitämään käyttäjän kanssa keskustelua yllä mahdollisimman pitkään.
– Tekoäly on kuitenkin muutakin kuin laajoja kielimalleja ja niiden päälle rakennettuja sovelluksia. Esimerkiksi monet liikennettä ja väkijoukkoja valvovat tekoälyohjelmat on suunniteltu nimenomaan ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja väkivaltaa.
Yksi tekoälypohjaisten kielimallien yleisimmistä käyttötavoista on niiden hyödyntäminen terapeuttina. Millaisia riskejä käyttöön liittyy?
– En käyttäisi älykkäiden kielimallien kaupallisia ilmaisversioita terapeuttina. Chattibottiin saattaa muodostua riippuvuussuhde, jutteleehan se ihmisen lailla ja tuntuu ymmärtävän. Ruudun takana on kuitenkin kone. Sen omistaa yritys, joka todennäköisesti kerää keskustelusta dataa ja opettaa tekoälymalliaan sille jaettujen, aika intiimienkin asioiden avulla.
– Kielimallit voivat antaa illuusion myötätunnosta, mutta ne eivät ole kokevia ja tuntevia olentoja. Mallien tuottamat vastaukset perustuvat tekstin ennakointiin ja tekoälyn sisältämät käsitykset ihmiselämästä ja mielenterveydestä kielimallille syötettyyn dataan, joka voi olla vinoutunutta. Nettihän on pullollaan epätieteellistä elämänhallintasisältöä sekä vertaiskokemuksia. Jos riippuvuussuhde tekoälyn ja käyttäjän välillä syvenee niin, että inhimilliset keskustelukumppanit ristiriitoineen aiheuttavat käyttäjälle ahdistusta, ei tekoälyn tarjoamalla tuella lopulta ole kovin hedelmällisiä vaikutuksia.
Taina Kalliokosken mukaan tekoälyyn liitetään usein sekä inhimillisiä että Jumalan kaltaisia piirteitä. Tekoälyn ajatellaan olevan ymmärtäväinen keskustelukumppani sekä kaikkitietävä, kaikkinäkevä ja ikuisesti kärsivällinen olento, joka vastaa ihmisten tarpeisiin.
Voiko tekoälyä käyttää oppaana uskonasioissa?
– Globaalisti eri uskontokunnilla on käytössä erinäköisiä tekoälypohjaisia rukousapureita. Saksan luterilainen kirkko loi pari vuotta sitten laajennettua todellisuutta hyödyntävän tekoäly-Lutherin vastaamaan ihmisten kysymyksiin. Toisaalta kaikkiin uskontokuntiin kuuluu hyvin kriittisesti tekoälyyn suhtautuvia ihmisiä, joista osa saattaa julistaa, että tämä on se viimeinen paha, joka tulee maailmaan.
– Mielestäni kielimalleilta voi saada kattavia tiivistelmiä siitä, mitä vaikkapa tietty kirkkokunta ajattelee jostakin teologisesta kysymyksestä tai mitä jossakin uskonnollisessa rituaalissa tapahtuu. Tekoälyn kehittäjillä on voinut olla kuitenkin aika kapea käsitys uskonnosta, minkä vuoksi tekoäly ei esimerkiksi välttämättä tunnista uskonnollisia rituaaleja esittävää kuvaa, vaan tulkitsee sen vaikkapa mainonnaksi. Jos ajatellaan, että usko on suhteeseen asettumista jonkin yliluonnollisen uskon kohteen kanssa, siinä tekoäly ei juuri pysty auttamaan.
– Kollegani ovat huomanneet, että tekoälystä puhutaan kuten pitkään on puhuttu kolmiyhteisestä Jumalasta. Se nähdään kaikkitietävänä, kaikkivoipana, ikuisesti kärsivällisenä laupiaana olentona, joka vastaa ihmisten tarpeisiin. Mutta tekoäly ei ole aineeton henkinen olio, vaan materiaalisesta ja raadollisesta maailmasta peräisin oleva ja rajallisia luonnonvarojamme kuluttava monimutkainen ohjelmisto.
Mitkä ovat tärkeimpiä eettisiä ohjeita tekoälyn käyttäjälle ja tekoälylukutaidon kehittymiselle?
– Tekoäly paljastaa meistä ihmisistä meille ominaisia piirteitä ja toimintatapoja. Inhimillistämme kaikkea ympärillämme, leluja, eläimiä, säätiloja, myös tekoälyä. Tekoäly perustuu todennäköisyyslaskentaan, vaikka se suoltaisi miten uskottavan kuuloista tekstiä tahansa. Se ei ole kaikkitietävä, kaikkivoipa eikä täydellisen hyvä vaan heijastaa kehittäjien ennakkoluuloja ja opetusaineiston vinoumia.
– On kuluttavaa olla jatkuvasti kriittinen, olisi helpompi vain luottaa. Mutta jos muistaa, että tekoälyllä on koneen rajoitteet, niin se jo auttaa.
Onko mikään tekoälylle pyhää?
– Tekoäly ei ole mikään olio, jolle jokin voisi olla pyhää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tekoäly kysyi tekoälystä seitsemän kysymystä arkkipiispa Tapio Luomalta – ”Kun ihminen loi tekoälyn, hän otti riskin, että kaikki voi mennä todella pieleen”
HengellisyysJos Jeesus eläisi tänään, käyttäisikö hän tekoälyä? Arkkipiispa Tapio Luoma pohtii, voiko kone lohduttaa ihmistä tai toimia pappina – ja uhkaako tekoäly itse ihmisyyttä.
