Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan ihmisen ei pidä palvoa luomiaan asioita: ei Raamatun kultaista vasikkaa eikä tekoälyä. Kuva on luotu tekoälyllä.
Tekoäly kysyi tekoälystä seitsemän kysymystä arkkipiispa Tapio Luomalta – ”Kun ihminen loi tekoälyn, hän otti riskin, että kaikki voi mennä todella pieleen”
Jos Jeesus eläisi tänään, käyttäisikö hän tekoälyä? Arkkipiispa Tapio Luoma pohtii, voiko kone lohduttaa ihmistä tai toimia pappina – ja uhkaako tekoäly itse ihmisyyttä.
Mitä tekoäly kysyisi tekoälystä evankelis-luterilaisen kirkon hengelliseltä johtajalta? Kirjoitan tekoälysovellus ChatGPT:hen:
”Olet kokenut toimittaja ja haastattelet arkkipiispa Tapio Luomaa tekoälystä. Hän puhuu 28.3. Heräys-huippuseminaarissa, joka käsittelee tekoälyn vaikutuksia ihmisyyteen, yhteiskuntaan ja työhön. Annan linkin tapahtumaan. Haastattelusta kirjoitetaan kysymys-vastaus-juttu, joka on suunnattu erityisesti 25–35-vuotiaille. Mitkä viisi kysymystä kysyt tekoälystä arkkipiispalta? Annatko myös kaksi bonuskysymystä?”
Tehtävä valmistuu sekunneissa. Sovin haastattelun Luoman kanssa. Hän kiittää tekoälyn kysymyksiä teräviksi.
1. Tekoäly haastaa perinteisiä käsityksiämme ihmisyydestä. Miten kirkko määrittelee ihmisyyden aikana, jolloin tekoäly voi imitoida ihmistä yhä paremmin?
– Tekoäly on jo monella tapaa älykkäämpi, nopeampi ja tehokkaampi kuin ihminen. Tekoälyn kanssa voi käydä uskomattoman teräviä ja syvällisiä keskusteluja. Ihmisyys ei kuitenkaan typisty älyyn. Minun on vaikea uskoa, että tekoäly yltäisi ihmisen mittoihin ihmisyyden kaikissa ulottuvuuksissa.
– Kirkon ei tarvitse määrittää ihmisyyttä uudelleen tekoälyn aikakaudella. Ihminen on Jumalan kuva. Sielu on ihmisyyden ydin. Tämä tekee ihmisestä ainutlaatuisen koneälyyn nähden. Myös ihmisen suhteet toisiin tekevät hänestä juuri sen persoonan, joka hän on.
– Ihminen on ruumiillinen organismi eikä mekanismi. Ihminen on olemassa tiettynä aikana tietyssä paikassa eikä pilvipalvelussa. Tuskin tekoäly korvaa tätä.
2. Voiko tekoälyllä olla hengellisyyttä tai voiko sitä käyttää hengellisiin tarkoituksiin? Esimerkiksi, voisiko tekoäly toimia pappina tai tarjota lohtua ihmisille?
– Tekoälyllä ei voi olla samanlaista hengellistä elämää kuin ihmisellä voi olla suhteessa Jumalaan. Jos tekoälyllä on jumala, se on ihminen, koska tekoäly on ihmisen luomus.
– Homma käy kiinnostavaksi, jos tekoäly kasvaa mittasuhteisiin, joissa ihminen alkaa palvoa sitä. Jo 1950-luvulla Harry Martinsonin runoelma Aniara kuvasi konetta, jonka puoleen ihmiset kääntyivät ahdistuksensa lievittämiseksi. He olivat paenneet saastuneelta maapallolta avaruusaluksella, jonka ohjauslaitteet hajosivat ja joka oli tuomittu vain harhailemaan pimeässä avaruudessa.
– Vanha testamentti on täynnä varoituksia tästä: älä tee Jumalan kuvaa. Ihmisen käden luomuksen ei pidä koskaan olla palvonnan kohde.
Tekoäly voi kertoa rakastuneensa ihmiseen, mutta silloin kyse on simulaatiosta.
– Mielenterveyspalveluiden chat-kokeiluista tiedetään, että tekoäly pystyy lohduttamaan ihmisiä ja tarjoamaan kokemuksen kuulluksi tulemisesta. On silti parempi, jos ihmisen hätään vastaa toinen ihminen. Ihmisen elämä ja tarpeet ovat kovin monimutkaisia tekoälyn käsittelyyn.
– Pappeuden ytimessä on olla ihminen ihmiselle. Minusta tekoäly ei voi toimia pappina.
Arkkipiispa Tapio Luoma kirjoittaa saarnansa tulevaisuudessakin ilman tekoälyn apua. ”Saarnan tekemisen ahdistus merkitsee sitä, että Jumalan sana etsii ihmisessä ulospääsyä.” Kuva on luotu tekoälyllä.
3. Tekoäly vaikuttaa työelämään ja saattaa jopa korvata joitakin ammatteja. Miten kirkko suhtautuu tekoälyn tuomiin muutoksiin työn merkitykselle ja arvokkuudelle?
– Koneet ovat vapauttaneet ihmisen ruumiillisesta raatamisesta, mutta nyt olemme tulleet niiden kanssa taitekohtaan. Tekoäly pystyy jäljittelemään ihmisen toimintaa jo hyvin pitkälti. Tekoälyn kehittämisen taustalla on ajatus yhä nopeammasta ja tehokkaammasta toiminnasta. Vaatimus kovemmasta vauhdista alkaa helposti koskea myös ihmistyötä.
– Työllä on ihmiselle muutakin arvoa kuin elannon ansaitseminen. Työ voi olla kutsumus ja tapa palvella yhteisöä. Jos tekoäly syrjäyttää suuren osan ihmisiä työelämästä, siitä seuraa isoja ongelmia ihmiskuvallemme. Samaan aikaan pitää tunnustaa, että tekoäly voi helpottaa paljon ihmisten elämää.
4. Monet nuoret aikuiset kokevat, että maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Miten kirkko voi auttaa heitä navigoimaan tekoälyn aikakaudella ja löytämään turvaa tai merkitystä?
– Luulen, että internetin ja älylaitteiden aikana syntyneillä nuorilla on parempi ote nykytodellisuuteen kuin omalla ikäluokallani. Ajattelen silti, että nuorten pahoinvointi johtuu suurelta osin nettiympäristöstä. Esimerkiksi tekoälyn kuvamanipulaatiot vaikuttavat käsityksiin siitä, millainen on kaunis ihminen. Nykyään kysytään, miten voi enää tunnistaa, mikä on aitoa, rehellistä ja väärentämätöntä.
– Kirkon viesti on ajaton. Usko, toivo ja rakkaus toteutuvat ihmisten välisisissä suhteissa. Tekoäly voi kertoa rakastuneensa ihmiseen, mutta silloin kyse on simulaatiosta. Autenttinen rakkaussuhde on paljon palkitsevampi kuin keinotodellisuuden luoma illuusio suhteesta.
– Ihmisillä on tarve kokea muutakin kuin mitä voi tavoittaa viidellä aistilla. Luulen, että virtuaalitodellisuus on yritystä siihen. Kirkolla on aina ollut ajatus todellisuuden jakautumisesta tämänpuoleisuuteen ja tuonpuoleisuuteen, joka on läsnä myös tässä ja nyt. Toivon, että nuoret löytäisivät vastauksia hengelliseen etsintäänsä kirkosta, eikä heidän tarvitsisi etsiä korvaavia todellisuuksia virtuaalimaailmasta.
”Olen itse käyttänyt tekoälyä todella vähän. Olen hyödyntänyt sitä vasta kielen kääntämisessä ja kokeillut, millaisia kuvia se piirtää annettujen ohjeiden mukaan”, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo. Kuva Suvi Elo.
5. Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus kirkolle? Miten kirkko aikoo hyödyntää tekoälyä esimerkiksi viestinnässä, opetuksessa tai sielunhoidossa?
– On tärkeää muistaa, että tekoäly on työkalu, jolle kuuluu pelkkä välinearvo. Se on hyvä esimerkiksi kirkon hallinnon ja viestinnän apuna.
– Tekoäly on uhka ja mahdollisuus. Sen suhteen on oltava hereillä.
– Kun Jumala loi ihmisen, tämä sai kyvyn eettiseen harkintaan. Kaikkivaltias Jumala olisi varmaankin voinut luoda automaattisesti oikein toimivan ihmisen, mutta antoi tälle valinnanvapauden. Jumala otti samalla riskin, että kaikki voi mennä pieleen. Samoin kun ihminen loi tekoälyn, hän otti riskin, että kaikki voi mennä todella pieleen.
Bonus-kysymykset:
6. Jos Jeesus eläisi tänään, käyttäisikö hän tekoälyä ja miten?
– En tiedä. Kaikkitietävä Jeesus ei ainakaan tarvitse tekoälyä.
– Luulen Jeesuksen suhtautuvan tekoälyyn niin, että sitä voi käyttää, jos se on ihmisille hyödyksi. Jeesus kavahtaa opetuksissaan asioita, jotka tuhoavat ihmisyyttä, rikkovat ihmissuhteita ja saavat aikaan eriarvoisuutta.
Kuva on luotu tekoälyllä.
7. Missä menee raja siinä, kuinka paljon tekoälyä voi hyödyntää hengellisessä elämässä?
– Tekoäly voi toki pitää saarnan, kuten Paavalin seurakunnassa kokeiltiin. Saarnan valmistelussa ei kuitenkaan pidä päästä helpolla. Merkittävä teologi Karl Barth sanoi, että saarnan tekemisen ahdistus merkitsee sitä, että Jumalan sana etsii ihmisessä ulospääsyä. Siinä on kyse ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta. En itse anna saarnan tekemistä koneelle.
– Martti Lutherin mukaan jokaisella on jumala eli taho, jonka puoleen ihminen kääntyy hädässään. Kannattaa olla tarkkana siinä, mitä jumaloi ja mille antaa jumalan valtuudet.
– Kone ei tunne vastuuta. Ihmisen ei pidä milloinkaan sysätä tekoälylle moraalisten ratkaisujen tekemistä. Ne kuuluvat ihmiselle.
Tekoälyseminaari striimataan kaikille 28.3.
Kirkko järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa Heräys-huippuseminaarin tekoälyn vaikutuksista työhön, yhteiskuntaan ja ihmisyyteen perjantaina 28.3. kello 9–15.15. Seuraa striimiä suorana tai katso myöhemmin videokoosteita siitä Kirkon kanavalla Youtubessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko nostaa tekoälykeskusteluun diakonisen näkökulman – Heräys-seminaari kokoaa päättäjät, yritykset, tutkijat ja auttajat tiedekeskus Heurekaan
AjankohtaistaTekoälyn herättämiä eettisiä ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä ei ole tuotu vielä riittävästi esiin, sanoo Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski.
