Tekoäly kurottaa kohti ihmisyyttä – mutta kukaan ei tiedä, onko tuloksena zombi vai mystikko
Ihmisen kaltaisen tekoälyn tavoittelu nostaa esiin tietoisuuden ongelman, joka on vanha filosofinen kysymys. Kognitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan edessä voi olla myös kysymys siitä, häviääkö ihminen lajina.
Maailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone käynnistyi marraskuussa 1945. Pennsylvanian yliopiston sähköosastolla rakennettu laitteisto painoi kolmekymmentä tonnia ja täytti 15 metriä pitkän tehdashallin.
Sen ensimmäinen tehtävä oli vetypommin suunnittelussa tarvittavien laajojen laskelmien suorittaminen.
1950-luvun lopulta alkaen koneälyn kehittäjät ovat luvanneet, että tietokoneet saavuttavat lähitulevaisuudessa ihmisen tasoisen älykkyyden. Tie on kuitenkin osoittautunut odotettua kivisemmäksi.
Nyt eletään taas lupausten aikaa. Tällä vuosituhannella koneet ovat oppineet muun muassa ymmärtämään puhetta, kääntämään kieliä ja tunnistamaan kuvia. Vuonna 2016 Google DeepMind -yrityksen ohjelmaa käyttävä tietokone päihitti ammattipelaajan intuitiivisuutta vaativassa Go-pelissä.
Moni tavalliseen arkeen liittyvä askare on kuitenkin yhä tekoälylle ylivoimainen. Kongnitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan tekoälyltä puuttuu joustavuus, joka antaa ihmiselle kyvyn siirtyä yhdestä ympäristöstä ja kontekstista toiseen.
Laakasuo tutkii tekoälyyn liittyviä eettisiä, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä Helsingin yliopistossa.
Jos joku loisi yleistekoälyn, joka on taitava sotastrategikko, se olisi äärimmäinen ase.
– Michael Laakasuo
Tekoäly ei selviäisi koululaisen päivästä
Kun ihminen tulee johonkin ympäristöön, hän hahmottaa nopeasti, mikä siinä on olennaista. Se tapahtuu Laakasuon mukaan automaattisesti: ymmärrämme, että kahvilassa haetaan kahvia, istuudutaan ja seurustellaan ystävien kanssa. Sitten nousemme ylös ja siirrymme kirjastoon, jossa ollaan hiljaa ja luetaan kirjaa omissa oloissa.
– Kun olemme kerran oppineet kirjaston tai kahvilan toimintakulttuurin, kenenkään ei tarvitse kertoa sitä meille. Ihminen pystyy luomaan mielessään uusia konteksteja sormia napsauttamalla ja sitomaan uuteen tilanteeseen sen kannalta relevantin informaation. Tällä hetkellä meillä ei ole tekoälyä, joka kykenisi siirtymään sujuvasti yhdestä kontekstista toiseen ja hahmottamaan siinä olevan olennaisen informaation, Laakasuo sanoo.
Michael Laakasuo ei käynnistäisi supertekoälyä.
Tekoälyn ohjaama robotti olisi helisemässä esimerkiksi koulussa, jossa konteksti vaihtuu monta kertaa päivässä, kun oppilaat siirtyvät esimerkiksi kielen oppitunnilta historian tunnille ja sieltä musiikkiluokkaan.
Voidakseen toimia ihmisen arjessa tekoäly tarvitsisi algoritmin eli toimintaohjeen, johon on koodattu kaikkien paikkojen ja tilanteiden tunnistamiseen tarvittavat piirteet ja niissä tarvittava tieto.
– Jos sellaista robottia ohjaavassa tekoälyssä olisi kontekstin tunnistin, se voisi laukaista aina uudessa tilanteessa siihen sopivan aliohjelman. Silloin meillä olisi pinnallisesti katsottuna ihmisen kaltainen olento, Laakasuo sanoo.
Kukaan ei tiedä, mitä tietoisuus tekee
Pyrkimys luoda ihmisen kaltainen tekoäly nostaa pintaan vanhan filosofisen kysymyksen siitä, mitä tietoisuus on. Osa tekoälyteoreetikoista uskoo, että ihmisälyn kaltaisen joustavan tekoälyn luominen vaatii tietoisuuden ongelman ratkaisemista. Yksi näistä teoreetikoista on englantilainen fyysikko ja matemaatikko Roger Penrose.
– Penrosen mukaan ihmisen tietoisuus tekee jotakin sellaista, mitä ei voida palauttaa tavalliseen mikroprosessoriin. Kysymys jakaa kuitenkin tutkijapiirien mielipiteitä. Voi olla, että Penrose on väärässä. Kukaan ei tiedä varmasti, Michael Laakasuo sanoo.
Laakasuo toteaa, että tietoisuudella on ”kausaalista voimaa” eli vaikutuksia, joiden perusteella voimme päätellä, että se on todellinen ilmiö. Pystymme puhumaan tietoisuudesta ja arvioimaan sitä. Lainsäädäntö tunnistaa tietoisuuden olemassaolon, koska se pitää kärsimyksen tietoista aiheuttamista julmuutena, josta seuraa kovennettu rangaistus.
– Emme kuitenkaan tiedä, mitä tietoisuus on. Se on selvästikin olemassa, se tekee jotakin, mutta emme tiedä, mitä se tekee informaation prosessoinnin kannalta, Laakasuo sanoo.
Laakasuon mukaan tietoisuus on yhteydessä merkityksellisyyden kokemukseen. Tekoälyn algoritmit lukevat merkkejä, yhdistelevät niitä ja tekevät niiden pohjalta tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuvia päätelmiä. Toisin kuin ihminen, ne ovat kuitenkin sokeita merkityksille.
Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta.
– Michael Laakasuo
Kun robotti joutuu kylpyyn
Michael Laakasuo havainnollistaa eroa tekoälytutkija Timo Honkelan esimerkillä, jossa tekoälyn ohjaama kuvitteellinen robotti joutuu kylpyyn.
Kylpeminen voi olla ihmiselle syvästi rentouttava kokemus, joka toimii siirtymänä työn ja vapaa-ajan välillä. Peseytyminen voi olla myös uskonnollinen riitti.
Robotti käyttäisi kylpyammeessa sensoreitaan ja tekisi mittauksia. Se arvioisi veden lämpötilan, kineettisen energian määrän, virtaukset ja paineen.
– Kylvyn ottaminen ei kuitenkaan tuntuisi siitä yhtään miltään eikä sillä olisi merkitystä tulevaisuuden kannalta. Aika ei merkitsisi robotille mitään, vaikka sen algoritmeissa olisi kyky kellottaa ajan kulumista, Michael Laakasuo sanoo.
Tekoälyn algoritmit tuottavat laskemalla mahdollisen tulevaisuuden ennusteita, joita käytetään esimerkiksi sääennusteissa. Ennuste ei kuitenkaan merkitse niille samaa kuin tulevaisuus ihmiselle.
Ero selittyy Laakasuon mukaan sillä, että tekoälyltä puuttuvat tunteet. Merkityksien pitää tuntua joltakin ollakseen merkityksellisiä.
Yksi tutkijoiden käyttämistä tietoisuuden määritelmistä palautuukin juuri tuntemuksiin: tietoisuus on asia, joka saa ilmiöt tuntumaan joltakin. Se on biologisten olentojen ominaisuus, joka saa aikaan sen, että asiat ovat niille kokemuksellisia.
– Kärsimys on tietoisuuden ominaisuus, jonka merkitys havainnollistuu, kun se koetaan, Laakasuo sanoo.
Tekoälytutkimuksen Graalin malja
Tietoisuuden ongelma muuttuu uudella tavalla konkreettiseksi, jos ihminen onnistuu tekemään joustavasti toimivan yleistekoälyn, joka kykenee tekemään saman kuin ihmisen aivot.
Laakasuon mukaan yleistekoälyn luomiseen on useita mahdollisia reittejä. Yksi niistä on pakastettujen ihmisaivojen viipaloiminen ohuiksi siivuiksi, jotka skannataan tietokoneelle. Näin saataisiin malli, jonka pohjalta voidaan rekonstruoida digitaalinen kopio ihmisaivoista.
Aivojen kopioiminen ei ole enää puhdasta tieteisfiktiota. Yksi vuoden 2014 tiedeuutisista kertoi, että rotan tuntokeskuksen osa, 32 000 neuronia ja niiden väliset kytkennät, on digitalisoitu skannaustekniikan avulla. Virtuaalinen kopio toimi samalla tavalla kuin alkuperäinen.
Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko digitaalinen kopio ihmisaivoista tietoinen olento. Tekoälyn tutkijat ovat väitelleet kysymyksestä tiedejulkaisujen sivuilla jo lähes vuosikymmenen ajan. Kysymystä on kutsuttu jopa tekoälytutkimuksen Graalin maljaksi.
– Teoriassa tekoälytutkimus pystyy vastaamaan kysymykseen, mitä tietoisuus on. Jos tietoisuus on jotakin, minkä aivot pystyvät luomaan laskennallisesti, tietoisuuden luomisen pitäisi onnistua löytämällä oikea algoritmi, Laakasuo sanoo.
Toinen mahdollisuus on se, että skannauksen tai jonkin muun tekniikan avulla syntyvä yleistekoäly olisi zombi, jossa ei olisi ketään kotona. Ilman tunteitakin se saattaisi pystyä toimimaan kuten ihminen.
Robotti voisi mitata kylpyveden lämpötilan, mutta se ei tavoittaisi kylpemisen merkitystä.
Mystinen kokemus vaatii tietoisuuden
Ihmisen kaltaisen yleistekoälyn tietoisuuden tasoa voisi Michael Laakasuon mukaan selvittää koejärjestelyllä, jossa sille pyrittäisiin aiheuttamaan mystinen kokemus.
– Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta. Niiden merkityksellisyys tulee nimenomaan sen kautta, että ne tuntuvat joltakin, Laakasuo perustelee.
Hän mainitsee tutkimuksen, jossa koehenkilöille annettiin suippomadonlakista eli niin sanotusta taikasienestä löytyvää psilosybiiniä, joka aiheutti heille mystisen kokemuksen. Jälkeenpäin moni kuvaili kokemusta elämänsä merkityksellisemmäksi, tärkeämmäksi kuin oman lapsen saaminen tai seksi.
Neljätoista kuukautta myöhemmin tehdyssä seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että merkitykselliset kokemukset olivat muuttaneet koehenkilöiden käyttäytymistä. He olivat arkielämässään ystävällisempiä ja epäitsekkäämpiä kuin aikaisemmin. Käyttäytymisen muutos oli sitä selvempi, mitä syvempi mystinen kokemus oli ollut.
Laakasuo ei ole vakuuttunut siitä, että mystinen kokemus olisi virtuaalisen tekoälyn ulottuvilla.
– Jos saisimme testin tuloksena raportin, joka muistuttaa jollakin tavalla ihmisen psykedeelisiä, mystisiä tai hengellisiä kokemuksia ja samalla tekoälyn käyttäytyminen muuttuisi ystävälliseen suuntaan, se viittaisi siihen, että se saattaa kyetä tietoisuuteen, Laakasuo sanoo.
Kilpajuoksu, josta ei voi kieltäytyä
Michael Laakasuo on lukenut kymmenkunta syvällistä analyysia siitä, mihin tekoälyn kehittäminen voi johtaa. Jokainen niistä tulee samaan johtopäätökseen: yleistekoälyn syntyminen olisi vakava uhka koko ihmiskunnan olemassaololle.
Riskit nousevat Laakasuon mukaan taloudellisesta ja sotilaallisesta kilpajuoksusta, johon kaikkien on pakko osallistua. Kilpajuoksua ohjaa kapitalistisen järjestelmän logiikka, jonka jo 1900-luvun alussa kirjoittanut Max Weber huomasi.
Päihitä muut, niin saat lisää valtaa. Jos et pelaa kilpailun säännöillä ja muut pelaavat, olet tuhon oma. Muutaman kuukauden etumatka voi ratkaista, kuka päättää maapallon tulevaisuudesta.
– Jos jokin taho onnistuisi luomaan esimerkiksi yleistekoälyn, joka on taitava sotastrategikko ja toimii kymmenkertaisella nopeudella ihmiseen verrattuna, se olisi äärimmäinen ase, jonka avulla voisi hallita kaikkia muita. Tämän logiikan vuoksi tekoälyyn perustuviin asejärjestelmiin käytetään valtavia rahasummia, Laakasuo sanoo.
Tyhmälläkin tekoälyllä on omia tavoitteita
Tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittämiseen liittyy Laakasuon mukaan samankaltaisia riskejä kuin ydinasejärjestelmiin. Kokonaan uudenlaisia riskejä tuo tekoälyn ennakoimattomuus, joka näkyy jo nykyisissä alkeellisissa tekoälyissä.
Microsoftin chatbotti yllätti kehittäjänsä oppimalla rasistiksi ihmisten antaman palautteen vaikutuksesta. Yksittäinen pörssialgoritmi toimii hyvin, mutta kun pörssissä on useita algoritmeja, niiden välille muodostuvat palauteluupit voivat aiheuttaa pörssiromahduksen.
Monimutkaisten tekoälyjärjestelmien toiminta noudattaa kaaosmatematiikan lainalaisuuksia. Pieni informaation vaihtelu voi kehittyä järjestelmässä isoksi muutokseksi kuten perhosvaikutus, joka aiheuttaa säätilan muutoksen.
– Tekoälyjärjestelmät löytävät odottamattomat porsaanreiät omasta arkkitehtuuristaan tai maailman arkkitehtuurista ja hyödyntävät niitä, koska se on edullisin tapa saavuttaa niihin koodattu tavoite. Jos tekoälyllä on riittävästi joustavuutta ja kyvykkyyttä opettaa itseään, sieltä syntyy automaattisesti alitavoitteita. Jopa tyhmät järjestelmät, jotka eivät ole tietoisia, toimivat niin, Laakasuo sanoo.
Vaikka ihmisaivojen tasoisella yleistekoälyllä ei olisi tietoisuutta, se kykenisi huolehtimaan omasta selviytymisestään, luomaan omia tavoitteita ja pyrkimään niihin suunnitelmallisesti. Luultavasti se myös opettaisi itseään ja tekisi itsestään parempia versioita.
Monet tekoälyn asiantuntijat puhuvat singulariteetista eli käännekohdasta, jossa kehitys johtaisi yli-inhimillisen tekoälyn syntymiseen.
Laakasuo pitää mahdollisena, että ihmismäisen tekoälyn kehittäminen osoittautuu luultua vaikeammaksi esimerkiksi ratkaisemattoman tietoisuuden ongelman vuoksi. Silti Laakasuo pitää yleistekoälyyn liittyviä riskejä niin suurina, että niitä ei kannattaisi ottaa.
– Jos joku onnistuu luomaan ihmisaivojen tasolla olevan digitaalisen hermoverkon, silloin on syytä kysyä muutaman kerran, kannattaako sitä käynnistää. Ei ole mitään takeita siitä, että se ei karkaisi kehittäjiensä hallinnasta. Lähde: Maailman ensimmäisestä yleiskäyttöisestä ohjelmoitavasta tietokoneesta kerrotaan Pentti O. A. Haikosen kirjassa Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Lue myös Puolustusministeriön tutkimusjohtajan Pekka Appelqvistin haastattelu siitä, voivatko koneet aloittaa sodan. Tekeekö autonomisoidun sodankäynnin kehittyminen maailmasta terminaattorien temmellyskentän?
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija suosittelee: höpötä ystävän kanssa puhelimessa 12 minuuttia päivässä
Hyvä elämäIhminen voi huonosti, ellei hänellä ole sosiaalisia suhteita.
Raulo: Tekoälyn luoma taide imitoi ihmisen luovuutta
Puheenvuorot
Keittiömystikko: Jääkö luomuiltasatu historiaan?
Puheenvuorot
