Kansankirkot romahtavat, mutta niiden tuhkasta voi nousta vahvoja kristillisiä yhteisöjä, sanoo Veritas Forumin koordinaattori Miikka Niiranen
Saksan Erfurtissa juhlittiin vuosikymmen vaihtumista. Taustalla näkyvät Pyhän Severuksen kirkko ja Marian katedraali. Vuonna 2018 66 prosenttia saksalaisista määritteli itsensä kristityksi, mutta uskonnottomien ja uskontoon sitoutumattomien määrä kasvaa. Kuva: Jens Meyer / AP / Lehtikuva

Saksan Erfurtissa juhlittiin vuosikymmen vaihtumista. Taustalla näkyvät Pyhän Severuksen kirkko ja Marian katedraali. Vuonna 2018 66 prosenttia saksalaisista määritteli itsensä kristityksi, mutta uskonnottomien ja uskontoon sitoutumattomien määrä kasvaa. Kuva: Jens Meyer / AP / Lehtikuva

Kansankirkot romahtavat, mutta niiden tuhkasta voi nousta vahvoja kristillisiä yhteisöjä, sanoo Veritas Forumin koordinaattori Miikka Niiranen

Kristinuskolla on länsimaiden suurkaupungeissa kahtalainen kohtalo. Miikka Niiranen uskoo, että Suomessa kansankirkko hiipuu 50 vuodessa.

Vuonna 1979 paavi Johannes Paavali II vieraili Irlannissa. Valtaosa maan väestöstä kuului katoliseen kirkkoon, ja paavin vetämä ulkoilmamessu veti 1,25 miljoonaa kuulijaa.

Vuonna 2018 paavi Franciscus vieraili niin ikään Irlannissa. Edelleen valtaosa väestöstä kuului katoliseen kirkkoon, mutta paavin vetämään ulkoilmamessuun osallistui enää 152 000 ihmistä.

Sama näkyy kaikissa vanhoissa kirkkokunnissa ja kansankirkoissa läpi lännen: ihmisiä ei enää kiinnosta.

– Kirkkojen hiipuminenhan on jatkunut jo vuosikymmenten ajan. Nyt romahtavat enää jäsenmäärät, sanoo Suomen Veritas Forumin koordinaattori Miikka Niiranen.

Veritas Forum on kansainvälinen kristillinen verkosto, joka järjestää elämän suuriin kysymyksiin liittyviä keskustelutilaisuuksia yliopistoissa ja korkeakouluissa. Keskustelut liittyvät usein apologetiikkaan eli kristillisen uskon järkiperäiseen puolustamiseen.

Niiranen on aiemmin työskennellyt muun muassa Areiopagi-verkkolehden päätoimittajana. Hän tietää, että länsimaiden suurkaupungit ovat kristinuskolle haaste. Niiranen puhuu aiheesta viikonloppuna Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä, joka on luterilaisen kirkon konservatiivien ja herätyskristittyjen järjestämä tapahtuma.

Vanhojen kansankirkkojen romahtaminen on kuitenkin vain asian yksi puoli.

– Näkyvissä on myös valoa, Niiranen sanoo.

Miikka Niiranen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa filosofian, teologian ja luonnontieteen kytköksistä fyysikko James Clerk Maxwellin ajattelussa. Kuva: Sakari Röyskö

Miikka Niiranen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa filosofian, teologian ja luonnontieteen kytköksistä fyysikko James Clerk Maxwellin ajattelussa. Kuva: Sakari Röyskö

Suurkaupungeissa palataan alkukirkon maailmaan

YK:n tilastojen mukaan länsimaiden suuret kaupungit jatkavat kasvuaan. Kaupunkeihin muuttavat etenkin nuoret, jotka ovat aloittamassa opintojaan tai etsivät töitä.

Samaan elämänvaiheeseen kuuluu usein myös maailmankatsomuksen vakiintuminen.

– Jos ihminen kääntyy kristityksi, se tapahtuu yleensä 25-vuotiaaksi mennessä, Miikka Niiranen sanoo.

Siksi myös kristinuskon tulevaisuus ratkeaa kaupungeissa.

Episkopaalinen Kolminaisuuden kirkko heijastuu tornitalon lasiseinästä Bostonissa Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 74 prosenttia yhdysvaltalaisista määritteli itsensä kristityksi. Kuva: Kelly Sikkema

Episkopaalinen Kolminaisuuden kirkko heijastuu tornitalon lasiseinästä Bostonissa Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 74 prosenttia yhdysvaltalaisista määritteli itsensä kristityksi. Kuva: Kelly Sikkema

Vanhojen kirkkojen hiipuminen surettaa Niirasta, mutta toisaalta hän ajattelee, ettei edessä oleva tilanne ole katastrofi.

– Tämähän kristinuskon tilanne oli ensimmäiset 300 vuotta ennen valtionkirkkoja ja sen jälkeenkin kaikkialla, missä ei ole valtionkirkkoja. Tämä on tavallaan normaali tilanne, Niiranen selittää.

– Joillekin asioille edessä on tuhon aika, mutta pitkällä tähtäimellä kaikkein tärkeimmille asioille ei.

Mikä on kaikkein tärkeintä? Niirasen mukaan se, että ihmiset löytäisivät jumalanpalvelusten yhteyteen ja lopulta iankaikkisen elämän.

Niiranen näkee toivoa ennen kaikkea niin sanotuissa jumalanpalvelusyhteisöissä.

Kyse on pienehköistä yhteisöistä, joihin ihmiset kokoontuvat säännöllisesti. Kyse ei ole paikallisseurakunnista, vaan ihmiset voivat tulla jumalanpalvelukseen kaukaakin.

Helsingissä tällaisia ovat esimerkiksi Verkosto-yhteisön messut Munkkiniemen kirkossa, Agricolaliikkeen ja Tuomasyhteisön messut Mikael Agricolan kirkossa sekä Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) messut Luther-kirkossa ja Pyhän Sydämen kappelissa. Edellä mainitut toimivat luterilaisen kirkon sisällä. Vastaavia liikkeitä on myös kirkon ulkopuolella.

– Nämä liikkeet houkuttavat myös nuoria, etenkin sellaisia, jotka eivät ole olleet missään kosketuksissa kristinuskoon aiemmin, Niiranen kertoo.

– Nämä ovat myös liikkeitä, jotka tietävät, mihin uskovat. Niillä on selkeä missio ja tunnustus.

Joissain ihmisissä tiivis yhteisöllisyys ja tiukat opinkohdat voivat herättää ahdistusta. Sellaiset ihmiset voivat hakeutua esimerkiksi monenmoisten uushenkisten ilmiöiden pariin.

Mitä jää jäljelle, kun murros on ohi?

Kristinuskolla on meneillään suurin murroskausi sitten 1500-luvun uskonpuhdistuksen, Miikka Niiranen ajattelee.

Kun murros on ohi, Niiranen uskoo kristittyjen elämän muistuttavan taas sitä, minkälaista se oli ennen kuin Rooman keisari Konstantinus I kääntyi kristinuskoon. Pian sen jälkeen kristinuskosta tuli valtakunnan virallinen uskonto.

– Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 2030-luvulla alle puolet suomalaisista kuuluu kirkkoon. Ajattelen, että 50 vuoden päästä kristittyjen määrä Suomessa voi olla samanlainen kuin Rooman valtakunnassa ennen Konstantinusta, Niiranen sanoo.

Kristittyjen pitäisi pystyä argumentoimaan, miksi kristinusko on varteenotettava maailmankatsomus.

Alkukirkon aikaan kristittyjen määrä kasvoi eksponentiaalisesti. Niiranen ei näe mitään syytä, miksei samanlainen kasvu voisi toistua tulevaisuudessa.

Uusi kasvu edellyttää, että kristityillä on uskottavia vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Onko kärsimyksellä jokin merkitys?

– Kristittyjen pitäisi pystyä elämään uskoaan todeksi ja argumentoimaan, miksi kristinusko on varteenotettava maailmankatsomus.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi