Kaupungit kasvavat, mutta seurakuntien väkimäärä vähenee. Yksi iso taustavaikuttaja on maahanmuutto.
Nyt jo seitsemän helsinkiläisseurakunnan jäsenyysprosentti on alle 50 – pääkaupunkiseudulta löytyy myös eniten kasvanut seurakunta
Kirkosta eroaminen, maahanmuutto ja kasteiden väheneminen näkyvät jäsenyystilastoissa. Yhä useampi kirkon jäsen jättää lapsensa kastamatta.
Kirkon tuoreet jäsentilastot jatkavat viime vuosina tuttua uraa: kirkkoon kuuluvien määrä vähenee noin prosenttyksikön vuosivauhtia. Vuodenvaihteessa kirkkoon kuului 69,7 prosenttia suomalaisista. Jäseniä oli 3 848 191. Jos lukuun lisätään ulkomailla asuvat kirkon jäsenet, päästään yhä yli neljän miljoonan.
Alustavan ennakkotiedon mukaan helsinkiläisistä 52, vantaalaisista 56 ja espoolaisista 58,7 prosenttia kuului kirkkoon. Prosenttiluvut tarkentuvat, kun saadaan vuodenvaihteen tiedot kaupunkien asukasluvuista, mutta eivät ne paljoa muutu.
Seurakuntien jäsenmäärät ovat jo selvillä. Espoolaisia kirkon jäseniä oli viime vuoden lopussa 166 494, helsinkiläisiä 337 955 ja vantaalaisia 127 563. Kauniaisten suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiin kuului yhteensä 6 700 henkeä.
Helsingissä on nyt jo seitsemän seurakuntaa, joihin kuuluu alle puolet alueen väestöstä. Sitten viime kesän myös Herttoniemen ja Kannelmäen seurakuntien jäsenmäärä laski niukasti alle 50 prosentin. Muut viisi ovat Mikaelin, Kallion, Paavalin, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat. Suomenkielisistä helsinkiläisistä kirkkoon kuului vuodenvaihteessa alustavan tiedon mukaan 52,6 ja ruotsinkielisistä 64,8 prosenttia.
Samanlainen tilanne on myös Espoossa ja Vantaalla eli ruotsinkielisistä useampi kuuluu kirkkoon.
Vantaankoskella rajuin kasvu
Suomessa on 24 seurakuntaa, joiden väkimäärä kasvoi viime vuonna. Eniten koko maassa kasvoi vantaalainen Vantaankosken seurakunta, joka sai viime vuonna 1160 uutta jäsentä.
Vantaankosken kirkkoherran Hannu Pöntisen mukaan suurin yksittäinen tekijä seurakunnan kasvussa on muuttoliike.
– Väkeä muuttaa erityisesti Kivistön alueelle. Meidän seurakuntamme alueella on runsaasti myös maahanmuuttajataustaista väkeä, mutta juuri tälle alueelle muuttajia on enemmän muualta Suomesta, Pöntinen arvioi.
Kivistössä on asuntomessualueen ympärille rakentuva uusi kaupunginosa. Alueelle odotetaan 20 000–30 000 uutta asukasta ja heistä tuhannet ovat jo muuttaneet. Seurakunnalle tämä on positiivinen haaste: muuttoliike kasvattaa väkimäärää. Kasteita oli Vantaankosken seurakunnassa viime vuonna enemmän kuin kuolleita. Kirkosta erosi 500, mutta liittyjiäkin oli 153.
Maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, mutta harva heistä liittyy luterilaiseen kirkkoon.
– Jäsenmäärän kasvu saa kyllä iloiselle mielelle. Toiminnan kehittäminen on ihan toista tässä tilanteessa kuin silloin, jos väki vähenisi, Pöntinen sanoo.
Eniten jäsenmääräänsä, vaikkei välttämättä jäsenyysprosenttiaan, kasvattaneet seurakunnat sijaitsevat pääasiassa suurten kaupunkien lähistöllä. Maaseudulta väki muuttaa kaupunkeihin ja seurakuntien jäsenmäärä laskee.
Muuttoliike näkyy kirkon tilastoissa myös toisella tavalla. Se on merkittävä vaikuttaja siinä, että kirkon ja erityisesti pääkaupunkiseurakuntien jäsenyysprosentit laskevat. Esimerkiksi Espoossa suomen- ja ruotsinkielisistä kuuluu kirkkoon seitsemän kymmenestä, mutta koko kaupungin väestöstä vähemmän kuin kuusi kymmenestä kuuluu kirkkoon. Tilanne on samanlainen Vantaalla ja Helsingissä.
Maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, mutta harva heistä liittyy luterilaiseen kirkkoon. Vaikka kirkon jäsenprosentti pääkaupunkiseudulla laskee, uskonnollisuus alueella saattaa jopa lisääntyä.
Kirkosta eronneita oli viime vuonna maassa 58 338 ja kirkkoon liittyneitä 16 680. Kumpikin luku kasvoi.
Kasteiden määrä vähenee
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan kirkon jäsenmäärän laskuun vaikuttaa maahanmuuttajamäärän kasvun ja kirkosta eroamisen lisäksi kolmas trendi. Tämä on kirkon kannalta erityisen huolestuttava, varsinkin kun muutos on ollut iso viimeisten kolmen vuoden aikana.
– Kastettujen määrä on laskenut jyrkemmin kuin kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä. Vuonna 2017 kastettiin 67,3 prosenttia lapsista, nyt määrä saattaa olla enää 65 prosenttia. Luku tarkentuu, kun saamme tiedot koko maassa syntyneistä lapsista. Syntyvyys on myös ollut laskussa, kertoo Salminen.
Viime vuonna kastettiin 30 892 alle 1-vuotiasta lasta. Samaan aikaan kirkon jäsenistä kuoli 44 706. Salmisen mukaan yhä useampi kirkon jäsen jättää lapsensa kastamatta.
Vaikka kirkon jäsenprosentti pääkaupunkiseudulla laskee, uskonnollisuus alueella saattaa jopa lisääntyä.
– Ajattelu, että lapsi saa vanhempana päättää jäsenyydestään on lisääntynyt, arvioi Salminen.
Kirkon tutkimuskeskus tekee keväällä kyselytutkimuksen, jossa selvitetään syitä tähän ja kasteeseen liitettyjä merkityksiä. Tarkoitus on tutkia myös vihkimisiä ja rippikoulun käymistä.
– Rippikoulu on säilyttänyt suosionsa. Sen käy suurempi osa nuorista kuin ikäluokasta kuuluu kirkkoon. Kirkollisten vihkimysten suosio sen sijaan on laskenut, kertoo Salminen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkkoon kuuluu nyt alle puolet vantaalaisista – maahanmuuttajataustaisen väestön määrä vaikuttaa jäsenprosenttiin
AjankohtaistaKirkkoonkuulumisprosentti painui Vantaalla elokuun lopussa ensimmäisen kerran alle viidenkymmenen.
