null Kati Tervo sai idean uuteen romaaniinsa tätinsä surullisesta kohtalosta

Kati Tervolla on työhuone Villa Kivessä. Myös hänen romaaninsa päähenkilö Ellen Thesleff työskenteli valkoisessa huvilassa: Casa Biancassa Muroleessa.

Kati Tervolla on työhuone Villa Kivessä. Myös hänen romaaninsa päähenkilö Ellen Thesleff työskenteli valkoisessa huvilassa: Casa Biancassa Muroleessa.

Hyvä elämä

Kati Tervo sai idean uuteen romaaniinsa tätinsä surullisesta kohtalosta

Nuorena Kati Tervo haaveili taiteilijan ammatista. Niin oli aikoinaan tehnyt myös hänen tätinsä.

Kun kirjailija Kati Tervon työhuoneen ikkunasta kirjailijatalo Villa Kivestä katsoo viistosti Töölönlahden yli, vastarannalla pilkistää taiteilijakoti Lallukka. Siellä asui ja työskenteli 1930-luvulta alkaen taiteilija Ellen Thesleff. Myös mökillään Teiskossa Tervo on ollut Thesleffiin maisemissa, sillä sieltä ei ole pitkä matka Muroleeseen, jossa Thesleffin perheellä oli aikoinaan huvila.

Ränsistyvässä huvilassa viimeistä kertaa kesää viettävä, Ellen Thesleffiä kovasti muistuttava Ellen-niminen ikääntynyt taiteilija on toinen päähenkilö Kati Tervon uudessa romaanissa Iltalaulaja. Toinen päähenkilö on nuori Taimi, joka on pestattu Ellenin apulaiseksi.

Taimin hahmo ja koko romaanin idea alkoi pyöriä Tervon mielessä jo vuonna 2003, kun hänen Pohjois-Savossa asunut tätinsä kuoli ja Tervo joutui purkamaan hänen kuolinpesäänsä.

– Täti oli 1940-luvulla haaveillut taiteilijan ammatista, mutta koska hän oli maalaistalon tytär, sitä ei katsottu hyvällä. Niinpä hän lähti Helsinkiin opiskelemaan agronomiksi ja opintojensa ohella kävi myös piirustustunneilla. Hän sai opinnot valmiiksi, mutta ei ehtinyt olla päivääkään töissä, sillä hän sairastui skitsofreniaan, Tervo kertoo.

– Kuolinpesää selvittäessäni toivoin ja kuvittelin, että löydän jonkun maalauksen tai piirustuksen muistoksi tädistä, mutta mitään ei ollut. Käyttämätön maalarinpaletti ja yksi taidekirja olivat ainoat asiat, jotka viittasivat hänen taideharrastukseensa. Se tuntui karmealta. Mietin, mitä valoisaa voisin muistaa tädistä.

Kun itse nykyisin katson Thesleffin töitä, täti on rinnallani ihailemassa niitä.

Tädin hyvä perintö

Lapsena Kati Tervo ei tiennyt, että mummulassa pienessä huoneessa asunut, seinän vieriä kulkenut hiljainen nainen oli hänen tätinsä. Se selvisi hänelle vasta joskus 12-vuotiaana. Kun täti oli paremmassa kunnossa, hän kävi kerran vuodessa Helsingissä Katin perheen vieraana ja kierteli taidemuseoissa.

– Kysyin häneltä kerran, että mitä sinä nyt taas sinne Ateneumiin menet. Hän vastasi, että pitäähän nyt Ellen Thesleffin maalaukset nähdä. Kun itse nykyisin katson Thesleffin töitä, täti on rinnallani ihailemassa niitä. Se on se tädin hyvä perintö, Tervo kertoo.

– Romaanin Taimi-tyttö ei kuitenkaan ole minun tätini, vaan fiktiota. Yhtä lailla Taimissa on minua, hän lisää.

Tädin ja romaanin Taimin lailla Kati Tervo haaveili nuorena taiteilijan ammatista. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja kävi Oriveden opistossa taidekursseilla.

– Minulla oli aika synkkä murrosikä. Maalaaminen ja piirtäminen olivat onnellisia hetkiä siinä. Taide tuntui pitkään ainoalta uravaihtoehdolta. Mutta kun opiskelin toista vuotta Vapaassa taidekoulussa, isäni sanoi, että nyt on taiteilut taiteiltu ja minun pitää mennä töihin.

Parhaat vuotensa voi viettää vanhanakin

Kati Tervo päätyi kirjastoalalle, perusti sitten perheen. Kirjailija hänestä tuli yli viisikymppisenä, sen jälkeen kun hänen pitkään sairastanut äitinsä oli kuollut.

– Äidin kuoleman jälkeen minulta vapautui hirveästi energiaa. Hän oli minulle tosi tärkeä ihminen ja lapsuudessani ainoa tuki ja turva. Äiti oli pitkään tolkuttanut, että älä sinä Kati mene sinne julkisuuteen – ja myös, että älkää muuttako meren rannalle asumaan. No, nyt minä olen julkisuudessa ja asumme meren rannalla. Kun äitiä ei enää tarvitse hoivata ja suojella, olen itsenäistynyt ja tehnyt omat päätökseni, Tervo kertoo.

Maalaamiselle ei vuosiin ollut Tervon elämässä tilaa. Iltalaulajan kirjoittaminen sai hänet viime kesänä ostamaan öljyvärit. Ollessaan yksin maalla hän kokeili, miltä maalaaminen pitkästä aikaa tuntuu.

– Jos minulla tässä elämässä on vielä joskus niin sanottua joutoaikaa, niin haluaisin maalata. Ihan vain leikkiä, tehdä värisommitelmia omaksi ilokseni.

Romaanin Ellen on 75-vuotias ja elää läpi luopumisen vaihetta. Kati Tervo on 63-vuotias, ja sanoo, että ikääntyvän naisen mielenmaisemaan oli yllättävän helppo eläytyä.

– Olen miettinyt paljon vanhenemista ja pidän sitä myös positiivisena asiana. Ihminenhän voi viettää parhaat vuotensa vanhana. On myös asennekysymys, millaiseen lokeroon itsensä pistää. Ihminen pystyy aika pitkään omaksumaan uusia asioita, jos ei anna periksi. Esimerkiksi Ellen Thesleff teki kuvia elämänsä loppuun saakka.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

”Naisen tulee olla nainen taiteessaan, vain silloin se voi olla vahvaa” – tällaisia teoksia maalasivat Suomen 1800–1900-lukujen vahvat naiset

Hyvä elämä

Ellen Thesleff ja Sigrid Schauman ovat esimerkkejä siitä, ettei taiteilijan luomisvoima ole sukupuolesta tai iästä kiinni.


Kultakauden naistaiteilijat eivät kaunistelleet arkea

Hyvä elämä Ajankohtaista

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.