Suvelan Basaari nostaa esiin kaupunginosan monikulttuurisuuden
Kaisa Kilpeläisen mielestä Suvelan ykköspaikka on Kirstinharjun raitti, jonka ympärillä järjestetään Suvelan Basaari 12.5. Kilpeläinen tutkii Suvelaa väitöskirjatyössään.

Kaisa Kilpeläisen mielestä Suvelan ykköspaikka on Kirstinharjun raitti, jonka ympärillä järjestetään Suvelan Basaari 12.5. Kilpeläinen tutkii Suvelaa väitöskirjatyössään.

Suvelan Basaari nostaa esiin kaupunginosan monikulttuurisuuden

Suvelan Basaari -tapahtuma syntyi arkkitehti Kaisa Kilpeläisen väitöskirjatyöstä. Hän halusi selvittää, millaisia kaupunkitiloja tarvitaan monikulttuurisilla asuinalueilla, kuten Suvelassa.

Millainen tapahtuma Suvelan Basaari on, tapahtuman ideoinut arkkitehti Kaisa Kilpeläinen?

– Se on kaikenikäisten monikulttuurinen ja ilmainen kaupunkitapahtuma, jota on järjestämässä noin 30 eri toimijatahoa. Tapahtuma tuo esiin alueen rakennettua ympäristöä ja asukkaiden erilaisia kulttuuritaustoja uudessa valossa. Suvelan Basaari juhlistaa näin myös Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, jonka vuositeemana on "Tunne perintösi, jaa tarinasi".

Millaista ohjelmaa on luvassa?

– Tapahtumapaikkana on Suvelan asukaspuisto ja uusi kappeli sekä Kirstinharjun kävelyraitti, johon tapahtuman nimi "basaari" viittaa. Tulossa on laaja kirjo muun muassa kiinalaista, intialaista, khmeriläistä, italialaista ja suomalaista tanssia, soittoa ja laulua pukuineen. Voice of Finlandista tuttu Ike Ikegwuonu päättää kavalkadin. Ohjelmalava, vilttikirppis, avoin piknik ja grilli sekä pomppulinna luovat asukaspuiston ulkotilasta kaikkien yhteisen olohuoneen. Tarinatuvassa voi jakaa kertomuksia Suvelasta ja omista juuristaan. Asukaspuistosta lähtee myös opastettuja kävelykierroksia. Suvelan kappelissa esitetään kansainvälisiä lasten ja nuorten elokuvia yhteistyössä Espoo Cinén kanssa. Kappelin sisäpihalla sijaitsee kansainvälinen ravintolamaailma, mutta syötävää ja juotavaa löytyy myös Kirstinharjun raitilta ja asukaspuistosta.

Miten idea tapahtumasta syntyi?

– Teen väitöskirjaa maahanmuuttajien osallistamisesta kaupunkisuunnitteluun, joka voi olla yksi tapa kotouttaa maahanmuuttajia uuteen asuinympäristöön. Olin kokeillut erilaisia osallistavia menetelmiä maahanmuuttajanaisten kanssa Suvelassa ja huomannut, että itse menetelmiä tärkeämpi seikka on maahanmuuttajien tavoittaminen. Kaavoituksen perinteiset kuulutukset ja julkiset nähtävilläolot eivät oikein tavoita kantasuomalaisia, saati maahanmuuttajia. Erilaiset kaupunkitapahtumat, joissa ihmiset liikkuvat muutenkin, ovat sen sijaan hyvä tapa löytää 'maan hiljaisia'.

Voidaanko kaupunkitapahtumalla vaikuttaa alueen viihtyisyyteen?

– Kyllä voidaan. Tutkin väitöskirjassani myös sitä, millaisia kaupunkitiloja tai -paikkoja tarvittaisiin monikulttuurisilla asuinalueilla, ja halusin havainnollistaa löydöksiäni uudella kaupunkitapahtumalla. Väliaikaisilla toiminnoilla on tietysti arvo jo itsessään, mutta usein ne näyttävät suuntaa myös pysyvämmille kaupunkirakenteille.

Olet tutkinut Suvelaa. Mikä on mielestäsi Suvelan ykköspaikka?

– Kirstinharjun raitti, joka on kuin Suvelan tarkoin varjeltu salaisuus. Raitti voisi tulevaisuudessa olla samanlainen Suvelan napanuora Espoon keskukseen, jollaiseksi puolalaiset arkkitehdit sen alun perin suunnittelivat kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneessa ideasuunnitelmassaan vuonna 1967.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi