null Aikuiset kaverikuvaan tuntemattoman kanssa vai lapset limusiinilla jätskille? Leppävaaran kasiluokkalaiset tekevät tällä viikolla rauhantekoja

Kotkan Karhulan nuorten projekti oli nimeltään Mummomeikki. Nuoret halusivat piristää ikäihmisten päivää ja loivat tyhjään liiketilaan pop up -kauneushoitolan.

Kotkan Karhulan nuorten projekti oli nimeltään Mummomeikki. Nuoret halusivat piristää ikäihmisten päivää ja loivat tyhjään liiketilaan pop up -kauneushoitolan.

Ajankohtaista

Aikuiset kaverikuvaan tuntemattoman kanssa vai lapset limusiinilla jätskille? Leppävaaran kasiluokkalaiset tekevät tällä viikolla rauhantekoja

Nuoret ovat halunneet tarttua esimerkiksi vanhusten yksinäisyyteen. Espoossa Gutsy Go -projekti aloittaa Lintumetsän koulusta.

Jos Espoossa kulkiessaan kohtaa tällä viikolla yllättävän pyynnön tai kysymyksen esittävän teinin, ei pidä säikähtää. Lintumetsän koulun 140 kasiluokkalaista Leppävaarassa ovat nimittäin saaneet eteensä suuren haasteen. Heidän pitää tehdä rauhantekoja omassa kotikaupungissaan, ihan itse ja tiukalla aikataululla.

– Rauhanteko on jokainen teko, joka lisää myönteistä vuorovaikutusta ja jonka voi toteuttaa periaatteessa missä vaan. Se tuo ihmiset yhteen ja rakentaa siltoja sellaisten ihmisten välille, jotka eivät ehkä muuten kohtaisi, kertoo tuottaja Veera Ikonen Gutsy-mediayhtiöstä.

Gutsy Go on toimintamalli, joka on vieraillut kouluilla eri puolilla Suomea ja saanut kasiluokkalaiset tekemään hyvää omilla kotikulmillaan viidessä päivässä. Nuorten teot kuvataan ja niistä tehdyt videot jaetaan viikon päätteeksi ensi-illassa ja sosiaalisessa mediassa inspiraatioksi koko Suomelle.

Nuoret tarttuvat sellaisiin aiheisiin, joita aikuiset saattavat pitää vaikeina tai herkkinä.

On oltava rohkea ja sinnikäs

Kasiluokkalaiset jaetaan pienryhmiin välittämättä siitä, kuka on milläkin luokalla tai kenenkin kaveri. Jokainen ryhmä saa oman Gutsy Go -valmentajan, joka on nuorten parissa työskentelemään tottunut aikuinen.

Veera Ikosen mukaan ideointi ei ole 14-vuotiaille suinkaan se vaikein osuus, vaan luottamus. On uskottava siihen, että homma onnistuu, sen voi toteuttaa itse ja vielä heti huomenna.

– Toinen juttu on sitten vielä se, että pitäisi alkaa soittamaan yhteistyökumppaneille ja saada aikuiset toteuttamaan asioita samalla aikataululla.

Aina se ei ole ollut ihan helppoa, mutta sinnikkyys kannattaa. Monesti nuoret ovat saaneet huomata, että vaikka kolme ensimmäistä aikuista ei olisi lähtenyt mukaan, neljäs voi hyvinkin lähteä.

Kotkassa nuoret pyysivät tuntemattomia ihmisiä yhteiseen kaverikuvaan ja haastoivat heidät juttelemaan sen verran keskenään, että keksivät kolme heitä yhdistävää asiaa. Vantaan Korsossa nuoret keksivät, että paljon kotona tai sairaalassa aikaa viettävät lapset olisi kiva viedä limusiinilla jätskille ja auttoivat yksinhuoltajaäitejä lastenhoidossa ja siivouksessa.

– Myös esimerkiksi se oli todella koskettavaa, kun Kotkassa nuoret veivät mielenterveyskuntoutujia tutustumaan heppaterapiaan. He miettivät, mitä resursseja ja kontakteja heillä on ja kun porukassa oli pari heppaharrastajaa, syntyi tällainen ajatus, Veera Ikonen kertoo.

Toista video

Toista video

Nuorista paljastuu uusia puolia

Veera Ikosen mielestä nuoret ovat hyvin huomanneet, millaisia asioita lähiympäristössä ja yhteiskunnassa on pielessä.

– Esimerkiksi yksinäisyys ja vanhusten yksinäisyys ovat sellaisia teemoja, jotka ovat usein olleet esillä. Nuoret tarttuvat sellaisiin aiheisiin, joita aikuiset saattavat pitää vaikeina tai herkkinä. He kysyvät rohkeasti ja suoraan, miksi vaikkapa vanhustenhoidossa jotkut asiat ovat tietyllä tavalla, kun aikuiset ovat jo ehkä tottuneet siihen, että näin asiat vaan ovat.

Ikosen mukaan projekteissa hienoa on myös se, kuinka nuorista paljastuu ihan uusia puolia koulukavereille ja muutkin pääsevät näkemään heidät positiivisessa valossa. Hyvää tehdessä tutut roolit saattavat unohtua ja vaikkapa hyvin ujo oppilas voi esiintyä vakuuttavasti videolla.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Uskontojen välinen rauhantyö on nyt erittäin tärkeää, mutta jotain puuttuu – missä ovat naiset?

Ajankohtaista

Globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professorin Elina Vuolan mukaan uskonnollisia johtajia tarvitaan rauhanrakentamisessa. Usein ongelmana kuitenkin on, että naiset puuttuvat neuvotteluista.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.