Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen rooli rauhantyössä on merkittävä. ”On tärkeää, että kirkot pitävät yllä humanitaarisia arvoja näinä aikoina”, sanoo Luterilaisen maailmanliiton aluekoordinaattori Kebede Manjur Gebru Etiopiasta. Kuva: Lauri Ilola
Kebede Manjur Gebru tekee arkista rauhantyötä Tigrayn alueella Etiopiassa – ”Me kaikki olemme häviäjiä”, hän kiteyttää sodan seuraukset
2020-luvun alun konflikti vaikuttaa yhä elämään ja tie pysyvään rauhaan on hauras. Gebru vieraili Lähetysjuhlilla Espoossa.
Kuvittele joki ja nainen. Nainen on kumartunut jokivarteen keltaisen kanisterin kanssa. Hän ammentaa kanisteriin joen ruskeaa vettä.
Siihen tiivistyy paljon pohjoisessa Etiopiassa sijaitsevan Tigrayn alueen konfliktista, sanoo Kebede Manjur Gebru. Hän työskentelee Luterilaisen maailmanliiton aluekoordinaattorina. Koska Etiopiassa nimet muodostuvat etunimestä, isän nimestä ja isoisän nimestä, tässä jutussa häneen viitataan nimellä Kebede.
Kebede vieraili Lähetysjuhlilla Espoossa 16. toukokuuta ja puhui Espoonlahden kirkossa unohdettuja konflikteja käsitelleessä tilaisuudessa.
Takaisin kuvaan. Normaalioloissa nainen hakisi vettä pumppukaivolta läheltä kotiaan. Mutta Tigrayn alueen konfliktin aikaan vuosina 2020–2022 tuhottiin 80 prosenttia maan vesi-infrastruktuurista.
– Jokivesi ei ole puhdasta, joten se aiheutti tauteja ja lapsikuolleisuutta. Etiopiassa veden hakeminen on naisten ja tyttöjen työtä. Kun vedenhakumatkat pitenivät, ne altistivat naisia seksuaaliselle väkivallalle. Vesi oli siis eräänlainen sodan väline, Kebede kiteyttää.
Konflikti ja korona rikkoivat elämän
Kebeden omaan elämään veden puute vaikutti jo varhain. Hän eli lapsuuttaan 1980-luvun Pohjois-Etiopiassa, josta perhe pakeni kuivuutta ja nälänhätää maan länsiosiin. Kokemus vaikutti Kebedeen niin syvästi, että hän päätti opiskella maataloustiedettä Mekellen yliopistossa Tigrayssa. Tohtorintutkintonsa Kebede suoritti Utrechin yliopistossa Hollannissa.
2020-luvun konflikti sai alkunsa etnisten jännitteiden vuoksi, Kebede sanoo. Etiopia on jaettu alueisiin eri etnisten ryhmien mukaan. Tigret ovat suurin ryhmä Tigrayn alueella. Alueella noussut Tigray People’s Liberation Front (TPLF) alkoi vaatia itsenäisyyttä. Suurin jännite syntyi Etiopian hallituksen ja TPLF:n välille.
– Konfliktiin vaikuttivat myös monet puolisotilaalliset joukot ja naapurivaltio Eritrean armeija. Lisäksi viereisen Amharan alueen kanssa oli epäselvyyttä rajoista, Kebede kuvaa konfliktin monimutkaisuutta.
Moni hakee juomavetensä Tigrayn alueen joista. Vesi ei ole puhdasta ja saattaa aiheuttaa tauteja. Kuva: Anna Suoheimo/Suomen Lähetysseura
Kebede toimi konfliktin alkaessa apulaisprofessorina Mekellen yliopistossa, mutta levottomuuksien myötä yliopisto suljettiin ja kaikki opettajat menettivät työnsä, myös Kebede. Samaan aikaan koronapandemia mullisti elämää ja Kebeden viisilapsinen perhe eristäytyi.
– Vesi oli poikki, sähköä ei tullut, puhelin ja verkkoyhteydet eivät toimineet, pankista ei saanut rahaa eikä lapsia voinut lähettää kouluun, Kebede kuvaa konfliktiarkea.
Vanhemmat pitivät lapsille kotikoulua, yrittivät opettaa kirjoittamista ja laskemista. Ympärillä tankit vyöryivät ja ilmahyökkäykset pakottivat etsimään suojaa.
–Meillä ei ollut luottamusta tulevaisuuteen.
Vain noin 15 prosenttia humanitaarisesta avusta pääsi perille, koska infrastruktuuri oli hajotettu.
Etiopian armeija piiritti Tigrayn aluetta ja pystytti tiesulkuja.
– Vain noin 15 prosenttia humanitaarisesta avusta pääsi perille, koska infrastruktuuri oli hajotettu. Humanitaarinen tilanne oli erittäin vaikea, sillä ihmiset olivat täysin ruoka-avun varassa, Kebede sanoo.
Kaksivuotisen sodan aikana kuoli virallisten lukujen mukaan puoli miljoonaa ihmistä, todellinen luku voi olla lähes miljoona. Noin 150 000 naista ja tyttöä joutui raiskausten ja seksuaalisen väkivallan uhriksi, tosin kaikki tapaukset eivät ole edes tulleet tietoon. Kaikki sodan osapuolet syyllistyivät sotarikoksiin, kuten siviilien joukkosurmiin.
Tie kohti rauhaa on hyvin hauras
Vuonna 2022 allekirjoitettiin rauhansopimus Pretoriassa, Etelä-Afrikassa. Sopijaosapuolina olivat Etiopian valtio ja TPLF, vaikka konfliktiin osallistui muitakin tahoja.
– Tulitaukosopimusta ei ole koskaan varsinaisesti pantu toimeen. Lisäksi Eritrean armeija miehittää osaa kylistä. Tilanne on erittäin epävakaa, Kebede kuvaa nykyhetkeä.
– Seuraava askel olisi sovinnon luominen maahan. Mutta en ole varma, otetaanko seuraavaa askelta.
Tämä tien varteen hylätty panssarivaunu tuhottiin Etiopian armeijan ja Tigrayn itsenäisyyttä halunneen TPLF-järjestön välisissä taisteluissa. Sodassa kuoli ainakin puoli miljoonaa ihmistä, eikä tilanne ole vieläkään normalisoitunut. Kuva: Abel Gerezgiher/AFP/Lehtikuva.
Luterilaisen maailmanliiton työn arkeen vaikuttaa pula polttoaineista ja niiden korkea hinta. Myös kansainvälisten avustusten leikkaukset vaikuttavat reunaehtoihin.
Hauraasta tilanteesta ei hyödy kukaan, Kebede ajattelee.
– Me kaikki maksamme konfliktin hintaa, tämä on nollasummapeliä. Me kaikki olemme häviäjiä.
Entä kuinka Kebeden perhe selvisi konfliktista?
– Kun lapset kuulevat kovia ääniä, he säikähtävät ja tulevat heti halaamaan. Mutta toisaalta he miettivät, mitä haluaisivat tehdä isona. Lapset voivat jo haaveilla tulevaisuudesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko kasvaa ja uudistuu erityisesti köyhissä maissa – asiantuntijan mukaan Suomessakin tarvitaan uusia tapoja ilmaista uskoa
Hengellisyys”Ympäröivän kulttuurin huomioon ottaminen ei ole ongelma – mutta se on ongelma, jos lukkiudutaan vuosisadoiksi johonkin tietynlaiseen muotoon”, sanoo johtava asiantuntija Jyri Komulainen Kirkkohallituksesta.
