Naiset huolehtivat usein konfliktialueiden arjesta sillä aikaa kun miehet ovat sodissa. Siksi naisilla on usein miehiä parempi käsitys siitä, millaista jokapäiväinen elämä alueella on.
”Mahdanko oikeasti ymmärtää konflikteja, koska en ole käynyt armeijaa” – Rauhantyötä tekevää pappi Päivi Linervoa on kyseenalaistettu sukupuolen vuoksi vain Suomessa
Kohtaaminen entisen FARC-sissin kanssa teki Päivi Linervoon suuren vaikutuksen: ”Ihminen, joka on sotinut monta vuotta, voikin kääntyä rauhan esitaistelijaksi”.
Sukupuoli on keskeisessä asemassa rauhantyössä, Suomen Lähetysseuran sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija ja pappi Päivi Linervo sanoo.
Naiset jätetään kuitenkin edelleen usein syrjään rauhanneuvotteluista.
Vuonna 2022 solmittiin 18 YK:n välittämää rauhansopimusta. Rauhanneuvottelujen osanottajista vain 16 prosenttia oli naisia, ja vain yhdessä rauhansopimuksessa allekirjoittajana oli nainen.
Naisten pääsy mukaan rauhanneuvotteluihin on tärkeää muun muassa siksi, että naiset tuntevat usein konfliktialueen arjen miehiä paremmin, koska he ovat vastanneet yhteiskunnan toimintakyvystä miesten ollessa sodassa.
Konfliktien jälkeen säästetään usein tyttöjen koulunkäynnistä. Lisäksi terveyspalvelujen saatavuus on usein sukupuolittunutta.
Lisäksi miehet eivät aina osaa huomioida kaikkia muiden sukupuolten tarpeita.
– Miesten yhteiskunnallinen asema on usein niin erilainen, että he eivät välttämättä osaa ottaa huomioon muun muassa kaikkia sukupuoleen liittyviä turvallisuuskysymyksiä, kuten voivatko naiset mennä turvallisesti ostoksille, Linervo kertoo.
Vuonna 2022 YK:n välittämistä rauhansopimuksista vain 33 prosenttia sisälsi naisia, tyttöjä ja sukupuolta koskevia määräyksiä. Kun sukupuoleen liittyviä erityistarpeita ei määritellä rauhansopimuksissa, käy helposti niin, että juuri naisten ja tyttöjen oikeuksista joustetaan.
– Konfliktien jälkeen säästetään usein tyttöjen koulunkäynnistä. Lisäksi terveyspalvelujen saatavuus on usein sukupuolittunutta.
Naiset rauhanneuvottelijoina edistävät pysyvää rauhaa
Naisten osallistuminen rauhanneuvotteluihin edistää tutkimusten mukaan neuvottelujen onnistumista ja rauhan säilymistä pitempään. Rauha kestää 20 prosenttia todennäköisemmin yli kaksi vuotta, jos naiset ovat mukana rauhanneuvottelupöydissä.
Pitkällä aikavälillä tulokset ovat jopa paremmat. Rauha kestää 35 prosenttia todennäköisemmin 15 vuotta, jos myös naiset ovat mukana neuvottelemassa rauhasta.
– Pysyvää rauhaa ei voi tulla, jos kaikki, joita rauha koskee, eivät pääse mukaan neuvotteluihin, Päivi Linervo sanoo.
Suomen lähetysseuran sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija ja pappi Päivi Linervo uskoo, että pysyvä maailmanrauha on mahdollinen.
Virallisista rauhanneuvotteluista naiset jättää ulkopuolelle muun muassa rakenteellinen epätasa-arvo. Rauhanneuvotteluihin pääsevät usein mukaan vain valta-asemassa olevat henkilöt, ja naisia vastaavissa asemissa on maailmalla vain harvoin.
Naiset ja sukupuolivähemmistöt nähdään konflikteissa helposti myös pelkkinä uhreina.
– Saatetaan ajatella, että naiset ja muunsukupuoliset tarvitsevat sodissa vain suojelua ja huolenpitoa. Sama koskee myös vammaisia. On kuitenkin tärkeää, että kaikille annetaan oikeus olla myös toimijoita, Linervo kertoo.
Myös Linervo on kohdannut työssään vähättelyä sukupuolensa vuoksi.
– Suomen lähetysseuran kumppanikirkkojen taholta en ole koskaan kokenut vähättelyä, mutta Suomessa on saatettu kyseenalaistaa minun asiantuntemustani, koska olen nainen ja teen rauhantyötä papin roolista käsin.
– Olen myös kohdannut epäilyjä siitä, mahdanko oikeasti ymmärtää konfliktia, koska en ole käynyt armeijaa tai voinko naisena ymmärtää omaan turvallisuuteeni liittyviä kysymyksiä, Linervo kertoo.
Naisia ja sukupuolivähemmistöjä ei tule nähdä vain uhreina
Vaikka naiset pidetään loitolla virallisista rauhanneuvotteluista, he tekevät usein rauhantyötä epävirallisia kanavia pitkin. Sille ei kuitenkaan anneta yhteiskunnassa samanlaista arvoa kuin muulle rauhantyölle. Esimerkiksi Ukrainassa naisilla on ollut vahva rooli kansalaisyhteiskunnassa.
Naisjohtoiset järjestöt ovat tarjonneet sairaanhoitoa, ruokaa ja sosiaalipalveluja ihmisille, jotka ovat joutuneet sodan vuoksi siirtymään toisaalle maan sisällä. Samat tahot ovat myös edesauttaneet dialogia etnisten ukrainalaisten ja venäläisten ryhmien välillä virallisten neuvottelujen yhteydessä.
Myös Israelin ja Palestiinalaisalueiden naiset ovat olleet marginaalisessa roolissa aiemmissa rauhanneuvotteluissa, mutta tehneet runsaasti rauhantyötä virallisten rauhanneuvottelujen ulkopuolella.
Sukupuolisensitiivisyys ottaa huomioon kaikki sukupuolet
Sodat ja konfliktit ovat sukupuolittuneita ja vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin. Seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa on käytetty sodankäynnin välineenä aikojen alusta lähtien.
– Sukupuolittunut väkivalta on yleinen sodankäynnin väline vielä tänäkin päivänä. Seksuaalisen väkivallan aiheuttamat traumat onkin tärkeä osata huomioida rauhanrakennuksessa, Päivi Linervo kertoo.
Seksuaalista väkivaltaa joutuvat kohtaamaan etenkin naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Myös miehet joutuvat sodissa seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Miesten kokemukset jäävät muita sukupuolia useammin piiloon, koska uhrit häpeävät kertoa kokemuksistaan vielä tavallista enemmän. Miesten kokema seksuaalinen väkivalta koetaan tabuna.
Sukupuolisensitiivisyys rauhanneuvotteluissa onkin tärkeää kaikkien sukupuolten kannalta, ei vain naisten ja sukupuolivähemmistöjen, kuten usein saatetaan ajatella.
Uskon vanhaan viisauteen, että siellä missä on pahaa, on myös jotain hyvääkin, ja haluan katsoa sitä hyvää kohti.
Väkivalta ei lopu, vaikka sota päättyy.
– Helposti käy niin, että konfliktin päätyttyä sodasta jäänyt jännite purkautuu lähisuhdeväkivaltana tai perheväkivaltana, jos sodan aikana tapahtuneita asioita ei selvitetä, Linervo sanoo.
Myös Suomen historiasta tiedämme, että lähisuhdeväkivalta lisääntyy sotien ja konfliktien jälkeen. Muun muassa Ukrainassa näin on jo käynyt.
Lähisuhdeväkivaltaa joutuvat kokemaan etenkin naiset, mutta myös muut sukupuolet voivat joutua sen uhriksi.
Sissisotilaasta tuli rauhan esitaistelija
Maailmassa on käynnissä tällä hetkellä yli 110 aseellista konfliktia, joten maailman tilanne voi monen mielestä tuntua epätoivoiselta. Myös Päivi Linervo on välillä turhautunut muutoksen hitauteen, mutta hän jaksaa edelleen uskoa, että pysyvä maailmanrauha on mahdollinen.
– Uskon vanhaan viisauteen, että siellä missä on pahaa, on myös jotain hyvääkin, ja itse haluan katsoa sitä hyvää kohti.
Työnsä kautta hän on nähnyt, että isotkin muutokset ovat mahdollisia. Linervo tutustui eräässä yhteistyökumppanien kanssa järjestetyssä tapaamisessa kolumbialaiseen naiseen, joka on entinen FARC-sissi.
Kyseinen henkilö oli myös yksi harvoista naisista, joka oli mukana allekirjoittamassa Kolumbian hallinnon ja FARC-sissiliikkeen välistä rauhansopimusta.
Nuorissa on potentiaalia. Uskon, että he saavat aikaan sellaisen muutoksen, jota meidän saattaa olla toistaiseksi mahdotonta nähdä.
– Minuun teki ison vaikutuksen, että ihminen, joka on sotinut monta vuotta, voikin kääntyä rauhan esitaistelijaksi.
Linervolle toivoa tuovat myös Suomen lähetysseuran yhteistyökumppanit ja heidän toiveikas asenteensa tulevaisuuteen sekä nuoret ihmiset.
– Voi olla, ettei pysyvää maailmanrauhaa tule vielä minun elinaikanani, mutta ajattelen, että nuorissa on potentiaalia. Uskon, että he saavat aikaan sellaisen muutoksen, jota meidän saattaa olla toistaiseksi mahdotonta nähdä.
Rauhan teologia nousee eletystä elämästä
Suomen Lähetysseuralla on pitkät perinteet rauhantyöstä ympäri maailmaa. Suomen Lähetysseura tekee rauhantyötä paikallisten kirkkojen ja kristillisten järjestöjen kanssa ja heitä tukien.
Suomen Lähetysseuran sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Päivi Linervo tekee rauhantyötä pappina ja teologina. Hän työskentelee tällä hetkellä hankkeessa, jonka puitteissa Suomen Lähetysseura järjestää tapaamisia aktiivisesti rauhantyötä tekeville yhteistyökumppaneilleen.
– Yhteistyökumppanimme ovat toivoneet meiltä turvallista tilaa, jossa saada vertaistukea ja keskustella erilaisista rauhan kysymyksistä sekä oppia toinen toisiltaan, Linervo kertoo.
Teologisiin päiväkirjoihin liittyvässä projektissa rauhantyötä tekevä pappi Päivi Linervo on ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys inklusiivisella ja tasa-arvoa edistävällä kielellä on.
Tapaamisia järjestetään sekä verkon välityksellä että kasvokkain. Viimeisen tapaamisen järjesti Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko IELCA. Tapaamiseen saapui yhteistyökumppaneita Zimbabwesta, Etiopiasta, Yhdysvalloista, Israelista, Palestiinasta ja Slovakiasta.
– Yhteistyökumppanit ovat pohtineet muun muassa sitä, kuinka yhteisöjen miehet saadaan ymmärtämään ja sitoutumaan siihen, että on jokaisen edun mukaista, että kaikki sukupuolet ovat mukana rauhanrakennuksessa, Linervo kertoo.
Viimeisessä tapaamisessa käytiin lisäksi läpi eri maista tulevien teologien tekemiä teologisia havaintoja, niin kutsuttuja teologisia päiväkirjoja.
Päiväkirjaprojekti jatkuu edelleen, ja sen tavoitteena on luoda yhteistä rauhan teologiaa, joka pohjaa elettyyn käytännön elämään.
Linervoa on pohdituttanut erityisesti yksi päiväkirjaprojektissa esiin noussut seikka.
– Olen ollut yllättynyt, että arjessa ja kirkollisissa yhteyksissä käytettyjen sanojen merkitys on noussut esiin niin vahvasti.
– Päiväkirjaprojektissa on tullut selväksi, kuinka tärkeää on, että myös käytetty kieli on inklusiivista ja edistää tasa-arvoa ja rauhaa, Linervo sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Omanissa rauhantyötä tekevä Justin Meyers löysi Jeesuksesta parhaan esikuvan kunnioittavaan vuoropuheluun
Ajankohtaista HengellisyysOmanissa sijaitseva dialogikeskus Al Amana on ihmeellinen paikka. Siellä kuumakallet jäähtyvät ja käsittämätöntä voi alkaa ymmärtää.
