Selkokielen neuvottelukunta palkitsi kirkon selväsanaisuudesta
Kirkon selkokielisillä sivuilla on myös selkokuvia. Jumalaa ja kolminaisuutta on kuvattu esimerkiksi käsinä, silmänä ja liekkinä.

Kirkon selkokielisillä sivuilla on myös selkokuvia. Jumalaa ja kolminaisuutta on kuvattu esimerkiksi käsinä, silmänä ja liekkinä.

Selkokielen neuvottelukunta palkitsi kirkon selväsanaisuudesta

Kirkkohallituksen Riitta Kuusi myöntää, että selväsanaisuus ja selkokielisyys eivät yleensä ole ominaisuuksia, joita liitetään kirkkoon.

Suomen luterilainen kirkko on saanut Vuoden selväsanainen -palkinnon. Palkinnon myönsi Selkokielen neuvottelukunta ja se myönnetään tahoille, jotka ovat edistäneet viestintää erityisryhmille ja selkokielen käyttöä.

Palkintoperusteluissa todetaan, että kirkko on tehnyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä selkokielisten aineistojen tuottamisessa ja kirkon saavutettavuuden edistämisessä. Selkokielelle on käännetty hyvinkin vaikeita ja abstrakteja asioita. Kirkolla on selkosivut selkosuomeksi ja selkoruotsiksi, jotka sisältävät tietoa kirkosta, Raamatusta, uskosta, kirkkovuodesta ja kirkollisista toimituksista.

Kirkollisista toimituksista kuten kasteesta ja avioliittoon vihkimisestä on myös laadittu selkokieliset versiot. Lisäksi kirkoissa on järjestetty selkokielisiä jumalanpalveluksia.

Kirkkohallituksen saavutettavuusasiantuntija Riitta Kuusi myöntää, että selväsanaisuus ja selkokielisyys eivät yleensä ole ominaisuuksia, jotka kirkkoon liitetään, mutta työtä asian eteen on tehty.

Selkokieli hyödyttää myös heitä, joille suomi ei ole äidinkieli.

– On totta, että kirkossa käytetään paljon sisäpiirin kieltä, jota on vaikea ymmärtää, ellei kielirekisteri ole tuttu.

Selkokielistämiselle on kuitenkin suuri tarve, selkokieli kun hyödyttää ainakin puolta miljoonaa suomalaista.

– Sitä tarvitsevat kaikki, joilla on vaikeuksia puhutun kielen ymmärtämisessä, sairauden tai vamman vuoksi. Selkokieli hyödyttää myös heitä, joille suomi ei ole äidinkieli. On myös iso joukko muistisairaita ja vanhuksia, joiden on helpompi ymmärtää selkokieltä. Lisäksi sitä käytetään lasten ja nuorten parissa.

Kirkossa on käytössä paljon sanoja, jotka ovat vaikeita selittää tai tulkinnanvaraisia kuten sakramentti, taivas, evankeliumi tai vanhurskas. Vaikeiden sanojen selittämiseksi selkosivustolle ollaan luomassa sanastoa, jossa on kirkollista sanastoa selityksineen.

Selkokielisiltä sivuilla on myös selkokuvia, jotka kertovat yhdellä kuvalla siitä, mistä on kyse vaikkapa avioliittoon vihkimisessä tai pyhässä kolminaisuudessa.

– Aikaisemmin jouduttiin turvautumaan kansainväliseen kuvastoon, mutta nyt meillä on käytössämme myös luterilaiseen kirkkoon sopivia kuvia siitä, miten täällä toimitaan ja eletään, Riitta Kuusi sanoo.

Selkokuvissa kolminaisuusoppi eli Jumalan kolme persoonaa on kuvattu käsinä. Joissakin kuvissa esiintyy myös perinteestä nousevia symboleja, esimerkiksi Pyhä Henki on kyyhkynen tai liekki.

– Jumalaa ei tosiaan ole kuvattu minään partasuisena miehenä pilven päällä. Käsissä ajatuksena on, että Jumala on toimiva, ei staattinen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi