null Pääkirjoitus: Kuinka kirkkoa puhutaan

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Kuinka kirkkoa puhutaan

Kirkossa puhutaan tavalla, joka etäännyttää ihmiset kirkosta ja Jumalasta. Sen pitää muuttua.

Maaliskuun alussa homot pääsevät naimisiin.

Moni on odottanut sitä päivää aika kauan. Yllätyksenä tuo päivä tulee tuskin kenellekään.

Suomessa on perinteisesti menty naimisiin kirkossa. Vaikka avioliitto on puhtaasti yhteiskunnallinen instituutio, se on vanhastaan solmittu Herran huoneessa papin edessä. Valtio on valtuuttanut kirkon tutkimaan kihlaparien vihkikelpoisuuden ja antanut papeille oikeuden vihkiä aviopareja. Vihkiessään papit myös pyytävät Jumalan siunausta vihkiparille ja heidän liitolleen. Se on palvelu, jota ei maistraatista saa.

Nyt kun homot pääsevät naimisiin, menee kirkolla kieli solmuun. Kirkolliskokouksen määrävähemmistö pitää kiinni siitä, että kirkkohäät kuuluvat vain heteropareille. Kirkossa voidaan kyllä rukoilla homoparien kanssa ja puolesta, kunhan pari on hoitanut vihkimispuolen maistraatissa siviiliviranomaisen edessä.

Vihkiessään papit pyytävät siunausta vihkiparille. Se on palvelu, jota ei maistraatista saa.

Tämä on melko tarkkaa tämä kanssa ja puolesta rukoileminen. Rukoushetkeksi sitä ei saa kutsua. Saati sitten avioliiton siunaamiseksi.

Oikeasti.

Siunatakaan ei oikeastaan saisi, mutta siunauksen saa pappi lausua samalla, kun hän rukoilee pariskunnan kanssa ja puolesta.

Oikeasti.

Näin puhutaan kirkkoa. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää kenet hyvänsä – kirkosta. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää Jumalasta.

Teetimme yhdessä Helsingin Sanomien kanssa kyselyn pääkaupunkiseudun kirkkoherroille. Halusimme selvittää, mitä palveluja pääkaupunkiseudun kirkoilla on tarjota samaa sukupuolta oleville vihkipareille.

Käytimme kysymysten laadinnassa asiantuntijoina kirkkoherroja. Lopputulos: kysymyksistä tuli niin kirkkokielisesti täsmällisiä, että edes toiset kirkkoherrat eivät ymmärtäneet niitä.

Luterilaisen kirkon uudistuksen yksi kärki viisisataa vuotta sitten oli kansan oman kielen käyttäminen. Siinä imussa Agricola alkoi kääntää Raamattua suomen kielelle ja kirjoittaa aapista, että väki oppisi myös lukemaan omaa kieltään.

Nyt kirkon pitäisi Lutherin hengessä luopua kirkon puhumisesta ja siirtyä selvään suomeen.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Selkokielen neuvottelukunta palkitsi kirkon selväsanaisuudesta

Ajankohtaista

Kirkkohallituksen Riitta Kuusi myöntää, että selväsanaisuus ja selkokielisyys eivät yleensä ole ominaisuuksia, joita liitetään kirkkoon.








Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.