Mohamud Ahmed Mohamudilla on hyvät suhteet Helsingin muslimiyhteisöihin. Hänet kuvattiin Itäkeskuksen moskeijassa. Kuva: Esko Jämsä
Kirkko palkkasi muslimin auttamaan nuoria, jotka ovat ei-missään
Mohamud Ahmed Mohamud tukee maahanmuuttajanuoria, joista suurin osa on muslimeita. Sekä kristityt että muslimit esittävät hänelle aina saman kysymyksen.
Mohamud Ahmed Mohamud on miettinyt, voisiko hän tehdä työtään, jos ei olisi muslimi. Tuskin.
– Tähän tarvittiin muslimi, joka puhuu arabiaa ja jolla on pitkä kokemus maahanmuuttotyöstä, hän toteaa.
Mohamud aloitti helmikuussa projektityöntekijänä Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskuksessa Snellussa. Arabian lisäksi Mohamudin työkieliä ovat somali, englanti ja suomi. Hän työskentelee alle 30-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa.
– He ovat usein sellaisia, jotka ovat pikkuisen ei-missään. He eivät ole suomalaisia, mutta eivät oikein somalialaisia tai muunkaan maalaisia, Mohamud selittää.
"Me kaikki olemme käyneet tämmöistä läpi"
Mohamudin työpiste on Snellun tiloissa Kalliossa, mutta hän kiertelee kouluissa, moskeijoissa ja Snellun tiimin kanssa katupartiossa. Juttelee hän sitten muslimien tai kirkon työntekijöiden kanssa, häneltä kysytään aina sama kysymys: miten muslimi voi olla töissä kirkossa?
– Vaikka olen kirkolla töissä, en tee hengellistä työtä. Kirkossa on töissä tietokoneasentajia, sihteereitä, talonmiehiä ja vaikka keitä. Minä olen yksi erilainen työntekijä muiden joukossa, Mohamud kertoo.
Mohamudin pyrkimyksenä on napata kiinni sellaisista musliminuorista, jotka ovat liipallaan radikalismiin. Työssä on korvaamattoman tärkeää, että hän tuntee uskontonsa hyvin.
Kerron nuorelle, että tämä on hänen elämänsä. Me vain yritämme auttaa häntä pääsemään ylös.
– Minulla on vahva tieto islamista, ja selvitän asiat puhumalla. Islamissa sanotaan, että se, joka tappaa ihmisen, on hän muslimi tai ei, on tappanut koko ihmiskunnan.
Mohamudilla on hyvät verkostot Helsingin muslimiyhteisöissä. Hänelle on sanottu, että häntä on helppo lähestyä. Keskustelut nuorten kanssa ovat luottamuksellisia.
Kaikki nuoret, joiden kanssa Mohamud tekee työtä, eivät ole muslimeita. Joukossa on myös uskonnottomia ja muita.
– Kerron nuorelle, että tämä on hänen elämänsä. Me vain yritämme auttaa häntä pääsemään ylös. Että me kaikki olemme käyneet tämmöistä läpi, et ole yksin tämän kanssa.
Pakolainen ei ole välttämättä käynyt lainkaan koulua
Mohamud itse tuli Suomeen parikymppisenä ja oppi kielen katsomalla Muumeja ja Pikku Kakkosta.
– Kävi tuuri, koska lukio oli jo takana. Nykyään Somaliassa harvat käyvät koulua, eikä parikymppisillä pakolaisilla ole välttämättä mitään kouluhistoriaa.
Paremmassa asemassa ovatkin he, jotka tulevat alle kouluikäisinä. Suomalainen koulu ottaa heistä kopin.
Suurin osa Helsingin musliminuorista on lähtöisin Irakista, Somaliasta tai Afganistanista. Mohamudin mukaan maiden kulttuuri on hyvin pitkälti sama.
– Mutta se, mitä me nyt näemme Irakissa, Afganistanissa tai Somaliassa, ei ole maiden oikeaa kulttuuria, vaan oireilua, hän toteaa.
Somalian sisällissota on kestänyt kohta kolme vuosikymmentä. Sitä ennen maata hallitsivat korruptoituneet heimopäälliköt, sitä ennen siirtomaavallat.
– Mitä rauhaa Somaliassa on nähty? Ei mitään, ei yhtään mitään. Irakin tilanne on sama, Afganistanissa Talebanin jälkeen vielä pahempi, Mohamud puhisee.
Monille jää vain uskonto
Suomeen saapuva turvapaikanhakija on voinut menettää kotinsa ja kotimaansa lisäksi kaikki läheiset ihmisensä. Monille on jäänyt ainoastaan uskonto.
– Kun joku tulee esittelemään radikaalia tulkintaansa islamista ja sanoo, että näin se menee, kaikki puheet menevät perille, jos nuori ei tiedä muusta, Mohamud Ahmed Mohamud selittää.
Mohamudin näkemys jihadista, pyhästä kamppailusta, on eri kuin itsemurhapommittajien ja väkivaltaisten fanaatikkojen.
– Minun jihadini on sitä, että haluan elää rauhassa, käydä töissä ja tehdä hyvää perheeni kanssa, hän sanoo.
– Jokainen käy läpi omaa pyhää sotaa itsensä kanssa. Se on oikeaa ja hyvää jihadia – ja kaikista vaikeinta.
Kirkko lähentyy Helsingin muslimiyhteisöjen kanssa
Kirkko Helsingissä on lisännyt yhteistyötään paikallisten muslimiyhteisöjen kanssa. Alkuvuodesta toistakymmentä imaamia ja kirkkoherraa tapasi keskustellakseen uskontodialogiin liittyvistä toiveista ja tavoitteista.
Uskontodialogiin perehtyneen oppilaitospapin Heidi Rautionmaan mukaan kirkkojen ja moskeijoiden väki on järjestänyt yksittäisiä tapaamisia. Esimerkiksi viime syksynä helsinkiläiset kirkot ja moskeijat järjestivät avointen ovien päiviä. Myös moniuskontoisia hartaus-, musiikki- ja keskustelutilaisuuksia on pidetty.
– Uskontodialogi on vielä pitkälti yksittäisten ihmisten kiinnostuksesta ja innosta riippuvaista, Rautionmaa sanoo.
Hän on itse ollut muun muassa viemässä suomalaista monikatsomuksellista nuorten aikuisten ryhmää Vatikaaniin, jossa järjestettiin uskontodialogivalmennusta. Hän on myös vetänyt Helsingin seurakuntayhtymän uskontodialogin ABC -koulutusta ja järjestänyt nuorille dialogisia digitarinatyöpajoja.
Kirkko Helsingissä pyrkii tulevaisuudessa lisäämään uskontojen välistä vuoropuhelua.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uskontojen vuoropuhelun ammattilaisen kova kritiikki: ”Näyttämöllä patsastelevat vain yhdet ja samat miehet”
AjankohtaistaPastori Heidi Rautionmaan mukaan ruohonjuuritason uskontodialogin voima on siinä, että se on vapaa valtarakenteista.
