Irakilainen turvapaikanhakija Elijah löysi Suomessa Jumalan, joka rakastaa
Minna-Sisko Mäkinen jutteli Elijah'n kanssa kristinuskosta, kunnes kielitaito loppui. Silloin apuun tuli pastori Ramez Ansara.

Minna-Sisko Mäkinen jutteli Elijah'n kanssa kristinuskosta, kunnes kielitaito loppui. Silloin apuun tuli pastori Ramez Ansara.

Irakilainen turvapaikanhakija Elijah löysi Suomessa Jumalan, joka rakastaa

Kasvava joukko turvapaikanhakijoita on kääntynyt Suomessa kristityksi, ja he tarvitsevat kummeja.

Kummi ja aikuinen kummipoika istuvat pöydän ääressä kauppakeskuksen kahvilassa. He eivät puhu mitään, vaan kumpikin lukee pientä kirjaa ja näpyttää välillä kiivaasti puhelintaan.

Kirjat näyttävät olevan Raamattuja.

Tämä olisi epätavallinen tilanne suomalaistenkin kesken. Mutta vielä epätavallisempaa on, että kummipoika lukee arabiankielistä Raamattua. Kummitädin kirja on suomenkielinen, ja keskustelu käydään Googlen kääntäjän avulla, sillä yhteistä kieltä ei ole.

– Me puhumme kaikesta. Tällä tavalla olemme lukeneet jo Roomalaiskirjeen ja Efesolaiskirjeen, kertoo kummi Minna-Sisko Mäkinen.

Kummipoika Elijah pakeni Irakista Suomeen syksyllä 2015, kuten tuhannet muutkin nuoret miehet. Hän oli harras, islamia opiskellut muslimi eikä voinut pelottavalla pakomatkallaan kuvitellakaan, että tulisi kääntymään kristityksi vieraassa maassa nimeltä Suomi.

Jumala, joka rakastaa ihmisiä

Turvapaikanhakijoilla on puutetta tekemisestä. Elijah löysi vastaanottokeskuksen aulasta arabiankielisen Raamatun ja alkoi lukea sitä – uteliaisuudesta. Elettiin syksyä 2016.

– Koska olin opiskellut islamia, minulla oli jo usko Jumalaan. Osaan Koraanista ulkoa seitsemän suuraa ja lisäksi 400 hadithia, islamin perimätietoa. Lukiessani Raamattua huomasin, että siinä on enemmän rakkautta kuin Koraanissa, alle 30-vuotias Elijah kertoo.

Koska olin opiskellut islamia, minulla oli jo usko Jumalaan.

Nyt ei käytetä Googlen kääntäjää, vaan tulkkina toimii Helsingin seurakuntien arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara.

– Muslimina yritin aina tehdä kaiken oikein. Oli rankkaa elää muslimina, kun piti ikään kuin olla maksamassa velkaa Jumalalle. Minusta tuntui, että Raamattu kertoo paremmasta Jumalasta, joka rakastaa ihmisiä. Islamissa Jumalaa pitää pelätä.

– Aloin vertailla kristinuskon ja islamin jumalakuvaa sekä käsitystä oikeasta ja väärästä. Irakissa meidän ei sallittu tutkia asioita. Euroopassa aloin nähdä maailman eri silmin, Elijah toteaa.

– Tajusin, että tämä uskonto sopii minun persoonaani. Olen rauhallinen ihminen enkä halua vihata tai lyödä ketään.

– Me puhumme kaikesta. Olemme lukeneet jo Roomalaiskirjeen ja Efesolaiskirjeen, kertoo Elijah'n kummi Minna-Sisko Mäkinen. Keskustelu sujuu Googlen kääntäjän avulla.

– Me puhumme kaikesta. Olemme lukeneet jo Roomalaiskirjeen ja Efesolaiskirjeen, kertoo Elijah'n kummi Minna-Sisko Mäkinen. Keskustelu sujuu Googlen kääntäjän avulla.

Pakko saada puhua kristinuskosta

Elijah janosi lisää tietoa kristinuskosta. Vastaanottokeskuksessa kävi pienen itsenäisen seurakunnan edustajia, jotka veivät asukkaita bussilla omaan kirkkoonsa, sekä Jehovan todistajia. Kun Elijah'n kiinnostus huomattiin, häntä alkoivat painostaa sekä maanmiehet että Jehovan todistajat, eri syistä.

– Olin tosi yksin enkä tiennyt, minne mennä. Edessäni oli kaksi tietä, Elijah kuvailee.

Yhtäkkiä hänen silmänsä täyttyvät kyynelistä. Myös Ramez Ansara liikuttuu. Minna-Sisko Mäkinen kaivaa laukustaan nenäliinoja.

Hetken kuluttua Elijah jatkaa kertomustaan.

Puhuin Jeesukselle kuin ystävälle. Olin eksyksissä ja pyysin apuun ihmistä, joka opastaisi minua.

– Silloin aloin rukoilla Jeesusta, joka islamin opetuksen mukaan on vain yksi profeetoista. Puhuin hänelle kuin ystävälle, en niin kuin mahtavalle Jumalalle. Olin eksyksissä ja pyysin apuun ihmistä, joka suvaitsisi ja opastaisi minua.

Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen tapaa usein turvapaikanhakijoita työnsä puolesta, ja näissä merkeissä hän tutustui Elijah'n kanssa. Mäkinen ei pelännyt keskusteluja kristinuskon ydinasioista, vaikka yhteinen kieli puuttuikin.

He juttelivat paljon. Kun kielitaito loppui isojen kysymysten äärellä, Minna-Sisko ohjasi nuorukaisen Ramez Ansaran luo.

– Oli iso ilo tutustua Rameziin. Hän ymmärsi minua ennen kuin ehdin kysyä mitään, Elijah sanoo rippipapistaan.

Hitaasti kohti kastetta

Ramez Ansaran työnkuva onkin mullistunut syksyn 2015 jälkeen. Hän pitää aikuisrippikoulua kristinuskosta kiinnostuneille turvapaikanhakijoille. Herttoniemen kirkolla kokoontuu kaksi ryhmää joka maanantai. Kolmas ryhmä seuraa opetusta Skypen kautta, koska he asuvat vastaanottokeskuksissa muualla Suomessa.

– Rippikoulu kestää 45–60 tuntia. En kasta ketään ennen kuin voin olla varma, että ihminen todella haluaa tulla kristityksi ja on sisäistänyt sydämessään uskon, Ansara painottaa.

Pääkaupunkiseudun luterilaisiin seurakuntiin on nyt liittynyt 54 irakilaista turvapaikanhakijaa ja yksi muunmaalainen.

Elijah kastettiin Espoossa Perkkaan kappelissa 5. toukokuuta. Kummit ovat Minna-Sisko Mäkinen ja hänen miehensä Hannu. Kummilahjaksi hän toivoi kaularistiä.

Elijah tuntee saaneensa rauhan sydämeensä. Mutta ulkoinen epävarmuus ja odotus jatkuvat. Ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valituksen jälkeen hän on anonut oleskelulupaa muuttuneen tilanteensa perusteella. Irakissa islamista luopuminen on rikos, joka ansaitsee kuolemanrangaistuksen. Vaikka lähiomaisten kädestä.

Elijah'n nimi on muutettu.

Jälkimmäisen kuvan kuvateksti on muutettu 18.7. kello 12.50.

Ryhtyisitkö kummiksi?

Pastori Ramez Ansara ajatteli aluksi, että olisi ihanteellista, jos kristityksi kääntyneet arabiaa puhuvat ihmiset saisivat sekä suomen- että arabiankielisen kummin. Kirkkolakikin edellyttää kastettavalle kahta kummia.

Kävi kuitenkin ilmi, että Lähi-idästä tulleet kristityt, palestiinalais- ja syyrialaistaustaiset perheet, pelkäsivät Irakista tulleita nuoria miehiä. Syynä oli historian painolasti, kokemukset diktatorisesta hallinnosta ja vaikeus luottaa toisten kääntymyksen aitouteen.

Leppävaaran seurakunnassa arabiankielisiä messuja on vietetty jo pitkään läheisen vastaanottokeskuksen vuoksi. Moni työntekijä onkin alkanut irakilaisen kummiksi.

Minna-Sisko Mäkinen haluaa rohkaista tavallisia seurakuntalaisia mukaan kummeiksi.

– Se on iso tehtävä ja mahdollisuus! Se merkitsee ystävyyttä, yhteyttä ja suomalaisen kulttuurin opettelua. Kummeja tarvitaan seurakunnissa myös muille maahanmuuttajille kuin turvapaikanhakijoille, ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

– Elijah'lle oli iso juttu tulla meidän perheeseemme. Hän käy meillä kylässä ja laittaa ruokaa, käymme kävelyllä ja kirkossa. Katsomme myös valokuvia ja kerromme toisillemme elämästä ennen tapaamistamme. Kummipoika haluaa nähdä normaalia suomalaista elämää.

Jos kummiksi ryhtyminen kiinnostaa, asiasta voi kysellä lisää omasta seurakunnasta.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi


Minuutissa mystikoksi

Villi city