Paavalin kirkkoherran Kari Kanalan mukaan kirkon on joskus turvauduttava kansalaistottelemattomuuteen. Kuva on lokakuussa 2010 järjestetystä kynttilämielenosoituksesta kirkon suvaitsevaisuuden puolesta.
Kirkkoherra Kari Kanala: "Jeesus suhtautui kriittisesti kotiin, uskontoon ja isänmaahan"
Paavalinkirkolla alkaa tiistaina 5.9. politiikkasarja, jossa eri puolueiden edustajat keskustelevat isoista teemoista. Ensimmäisenä ovat vuorossa vihreät.
Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala, saako kirkko sotkeutua politiikkaan?
– Kirkon pitää aina sekaantua politiikkaan. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, ja kirkon pitää olla mukana siinä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Kirkko ei voi olla omassa kuplassaan.
Miksi sitten usein kuulee sanottavan, että kirkkoa ja politiikkaa ei saa sekoittaa keskenään?
– Me olemme lukeneet kuin piru Raamattua Lutherin ajatusta kahdesta regimentistä. Siis siitä, että meillä on kirkollinen valta ja maallinen valta, ja maallinen valta hoitaa hommansa hyvin. Mutta entäs sitten, jos se ei hoidakaan?
Olet itse ollut vihreiden ehdokkaana eduskunta- ja kunnallisvaaleissa. Vihreät aloittavat Paavalin kirkon politiikkasarjan. Pääsivätkö vihreät ensimmäiseksi esiintymään suhteilla?
– Vihreistä oli luontevaa aloittaa yksinkertaisesti siksi, että heidän systeeminsä ovat minulle tuttuja.
– Paikalla on aina samasta puolueesta kiintotähti ja nousussa oleva poliitikko. Samaan puolueeseen kytköksissä oleva kirkollinen tyyppi johtaa keskustelua, ja jokaisella kerralla on jokin teema. Nyt vihreiden kanssa puhutaan köyhyydestä, kokoomuksen kanssa loka–marraskuussa arvoista ja demareiden kanssa alkuvuodesta solidaarisuudesta.
– Parin vuoden aikana aiomme käydä kaikki puolueet läpi. Vaikka minulla on vihreä tausta, ajattelen, että meillä on jokaiselta puolueelta jotain opittavaa. Mikään puolue ei ole täydellinen.
Antaisitko esimerkin, mitä voisit itse oppia joltain toiselta puolueelta?
– Esimerkiksi meidän pitäisi vielä voimakkaammin tukea yrittäjyyttä ja pk-yrittäjiä, jotka työllistävät ihmisiä.
Oliko Jeesus poliittinen henkilö?
– Jos pitäisi sanoa kolme asiaa, joihin Jeesus suhtautui kriittisesti, ne olisivat koti, uskonto ja isänmaa. Jeesus ei suostunut poliittiseksi messiaaksi, mitä häneltä odotettiin. Hän oli sen ulkopuolella.
– Mutta Jeesus esimerkiksi hyväksyi veronkannon, koska se, mitä materia on, on pikkujuttu sen rinnalla, mitä meidän sisällämme on. Sehän oli se viesti, että annetaan keisarille se mitä keisarille kuuluu eli raha. Ihminen kuuluu Jumalalle.
– Jeesus ei ollut poliittinen messias, mutta hän otti voimakkaasti kantaa eriarvoistumiseen.
Jos Suomen laki on selvästi ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa, kumpaa kristityn on toteltava?
– Sanotaan näin: kirkon tehtävä on toimia Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi. Joskus se vaatii myös kansalaistottelemattomuutta.
Onko olemassa poliittisia aatteita, jotka ovat yksiselitteisesti epäkristillisiä?
– Kyllä. Esimerkiksi rasismi on epäkristillistä. Ajatus meistä Jumalan kuvana pistää meidät samalle viivalle toistemme kanssa. Silloin täytyy kyseenalaistaa myös homojen syrjintä.
Paavalinkirkon politiikkasarja alkaa vihreän puolueen illalla tiistaina 5.9. kello 18. Keskustelijoina ovat Pekka Haavisto ja Maria Ohisalo. Keskustelun juontaa kirkolliskokousedustaja ja Nuori kirkko ry:n viestintäpäällikkö Katri Korolainen. Illan teemana on köyhyys.
Sarja jatkuu kokoomuksen illalla loka–marraskuussa, jolloin keskustelemassa ovat Jan Vapaavuori ja vielä avoinna oleva toinen poliitikko. Illan juontaa Malmin kirkkoherra Heikki Arikka.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
