Kirkot ovat Zimbabwessa demokraattisen muutoksen vetureita – luterilainen pastori Kenneth Mtata: ”Rauhaa ei rakenneta valheille”
Kenneth Mtata on luterilainen pappi ja Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri.

Kenneth Mtata on luterilainen pappi ja Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri.

Kirkot ovat Zimbabwessa demokraattisen muutoksen vetureita – luterilainen pastori Kenneth Mtata: ”Rauhaa ei rakenneta valheille”

Zimbabwen politiikkaa hallitsi lähes 40 vuotta yksi mies, Robert Mugabe. Nyt maassa on orastava demokratia. Kirkot ovat muutoksen edellä kulkijoita, sillä niihin luotetaan.

Olivatko Zimbabwen heinäkuussa pidetyt ensimmäiset vaalit Robert Mugaben diktatuuriksi kehittyneen hallinnon jälkeen demokraattiset? Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri, pastori Kenneth Mtata miettii hetken, kunnes vastaa.

– Riippuu siitä, miten mittaamme asiaa. Mitataanko Euroopan Unionin tai Afrikan Unionin standardeilla? Vai, mitataanko sillä, millaista meillä oli ennen ja mihin nyt olemme menossa? Nämä eivät olleet täydelliset vaalit, mutta se edistys, mitä Zimbabwessa on tapahtunut, on sellaista, minkä varaan voimme rakentaa tulevaisuutta.

Mtatan mukaan yksi iso muutos on tapahtunut sananvapaudessa. Ennen toimittajia pidätettiin, eikä lehdistö ollut vapaa. Nyt media voi vapaasti kirjoittaa mistä vaan. Yhdessä tilanteessa toimittajia tosin estettiin osallistumasta kokoukseen, mutta asia korjattiin nopeasti.

Valkoisen apartheid-hallinnon syrjäyttämisen jälkeen Zimbabwea hallitsi lähes 40 vuotta sama mies, Mugabe. Hänen aikanaan pidettiin vaaleja, mutta niitä ei voi mitenkään verrata viimekertaisiin vaaleihin. Mtatan mukaan ensi kertaa vuosikymmeniin pidettiin vaalit, joissa oppositio sai toimia vapaasti, puolueilla oli lupa kampanjoida eikä väkivaltaa ollut.

– Vaalien jälkeen oli levottomuuksia, joissa kuoli kuusi ihmistä. Tässä me epäonnistuimme, mutta itse vaalit sujuivat rauhanomaisesti, kertoo Mtata.

Siihen, että vaalit olivat rauhanomaiset ja että demokraattinen prosessi etenee, on ollut iso vaikutus Zimbabwen kirkoilla. Ne ovat olleet poliittisen muutoksen vetureita viimeisten 25 kuukauden ajan – vaikuttaneet nimenomaan siihen, että muutos on ollut rauhanomainen.

– Tiesimme, että vaalit ovat tasaiset, ja että niiden tulos kiistetään, kumpi tahansa voittaa. Nyt hallitus voitti ja oppositio kiisti. Olimme kuitenkin varautuneet myös tähän, ja nyt toimimme välittäjinä hallituksen ja opposition välillä, selvittää Mtata.

Teimme uudelle hallinnolle selväksi, että asioiden pitää muuttua.

– Kenneth Mtata

Lähes yhdeksän kymmenestä käy joka viikko kirkossa

Ennen vaaleja kirkot organisoivat ehdokkaiden ja paikallisten yhteisöjen tapaamisia ja järjestivät ison kampanjan. Kampanjan ”I pray I vote”, rukoilen ja äänestän, tavoitteena oli saada kristityt rekisteröitymään äänestäjiksi ja luomaan rauhanomaiset olosuhteet vaaleille.

Zimbabwessa on jonkin verran perinteisten uskontojen kannattajia, ja noin yksi prosentti muslimeja ja juutalaisia, mutta lähes yhdeksän kymmenestä asukkaasta on Mtatan mukaan aktiivisia kristittyjä. Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että he osallistuvat vähintään kerran viikossa johonkin kirkon tilaisuuteen. Eli jos kirkot aktivoivat jäseniään äänestämään, sillä on iso vaikutus äänestämiseen.

Zimbabwen kirkkojen neuvostoon kuuluvat protestanttiset kirkot ja katolinen kirkko on sen liitännäisjäsen. Mtata itse on luterilainen pappi. Kirkot ovat hänen mukaansa jatkaneet vaikuttamistaan vaalien jälkeen, sillä niitä kuunnellaan ja niihin luotetaan.

– Teimme uudelle hallinnolle selväksi, että asioiden pitää muuttua. Olimme yllättyneitä, kun presidentti reagoi tähän ja hallintoon otettiin mukaan nuoria, paljon naisia ja ihmisiä, jotka ovat todellisia ammattilaisia. Kabinetti muuttui perusteellisesti, kiittelee Mtata.

Kirkko laati kymmenkohtaisen listan maassa tarvittavista muutoksista. Tällä oli vaikutusta muun muassa koleraepidemiassa, joka maassa parhaillaan riehuu. Sen sijaan, että uusille ministereille ja parlamentin jäsenille oltaisiin ostettu autot, hallitus suuntasi rahat koleran torjuntaan.

Mtata luettelee muutamia asioita, joita maassa nyt erityisesti tarvitaan. Ensimmäinen niistä on kansallinen sovinto, koska kansakuntaa jakavat monet menneisyydessä tapahtuneet asiat.

Sovinnon ja rauhan rakentamisesta Mtata puhuu myös tänään Helsingissä järjestettävässä rauhankonferenssissa eli Helsinki Peace Talksissa, jonka yhtenä järjestäjänä on Suomen Lähetysseura.

– Pääviestini siellä kertoo siitä, mitä me Zimbabwessa nyt teemme kestävän rauhan rakentamiseksi. Rauhaa ei voi rakentaa valheille. Tarvitaan paikkoja ja tilanteita, joissa ihmiset voivat käydä rehellisesti läpi, sitä mitä maassa on tapahtunut, selvittää Mtata.

Kansanmurhassa kuoli noin 20 000 ihmistä

Hänen mukaansa Zimbabwessa tapahtui 1980-luvulla kansanmurha, jossa kuoli noin 20 000 ihmistä. Mugabelle uskolliset joukot tappoivat siinä kilpailevan puolueen kannattajina pidetyn Ndebele-heimon jäseniä. Sen jälkeen maauudistus johti valkoisten tilallisten murhiin. Vuoden 2008 vaalien yhteydessä tapettiin jälleen runsaasti ihmisiä. Ja ylipäänsä kuluneiden vuosikymmenten aikana on lukemattomia ihmisiä surmattu, pahoinpidelty tai kadonnut poliittisista syistä.

Nämä kaikki menneisyyden tapahtumat täytyy selvittää ja tapahtumiin syyllisten on otettava niistä vastuu. Myös uhreissa on Mtatan mukaan syyllisiä, sillä ihmiset ovat peloissaan myyneet naapureitaan hallituksen väkivaltakoneistolle. Katumus, sovinnon tekeminen ja uhrien kärsimysten korvaaminen ovat valtava prosessi, joka vie aikaa, mutta on tarpeellista yhteiskuntarauhalle.

Sovinnon rakentamisen lisäksi pitää tehdä konkreettista työtä maan jälleenrakentamiseksi. Zimbabwe joutui Mugaben aikana kansainvälisesti eristetyksi. Sen talous on huonossa jamassa, inflaatio karkasi pilviin ja oman valuutan sijasta käytössä on Yhdysvaltain dollari. Maan talouden ja infrastruktuurin korjaamisessa on iso työ, mutta sitä johtaa talousministerinä pankkialan ammattilainen. Maa uskoo saavansa nyt ulkomaisia sijoituksia, kun demokratia vahvistuu.

– Tarvitsemme sijoituksia myös Suomesta. Kirkot huolehtivat kuitenkin samalla siitä, että kehitys tapahtuu oikeudenmukaisesti, köyhiä unohtamatta. Ja jos esimerkiksi kaivostoimintaan investoidaan, niin ympäristöasiat on otettava vakavasti.

Hyvää Mtatan mukaan Zimbabwessa on se, että väestö on korkeasti koulutettua. Monet koulutetut nuoret ovat kuitenkin olleet vuosikausia työttöminä. Mtatan mukaan kirkkojen pitää nyt muistuttaa työmoraalin merkityksestä: rahaa elämiseen tuo vain työn tekeminen.

Lääkintähenkilökunta hoitaa koleraan sairastuneita sairaalan ulkopuolelle perustetulla leirillä Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa.

Lääkintähenkilökunta hoitaa koleraan sairastuneita sairaalan ulkopuolelle perustetulla leirillä Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa.

Kirkko opettaa perustuslakia ja auttaa koleraepidemiassa

Mtatan mukaan Zimbabwessa pitää purkaa myös maaseudun ja kaupunkien välistä elintasokuilua, etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja nuorten vanhempaa väestöä kohtaan tuntemaa katkeruutta siitä, että maa ajettiin konkurssitilaan. Tässä kaikessa tarvitaan hyvää perustuslakiin pohjautua demokratiaa ja lainkäyttöä ja kirkko opettaakin ihmisille perustuslain merkitystä.

Kirkkojen isoa roolia Zimbabwessa selittää myös se, että ne vastaavat maaseutualueilla lähes puolesta kouluista ja terveydenhoidosta. Niinpä ei ole ihme, että kirkot ovat nyt käynnistäneet mediakampanjan koleraa vastaan ja siihen sisältyy myös monenlaisia käytännön toimia.

– Koleraan on sairastunut ainakin 7000 ihmistä ja kuollut 30. Yksi iso syy siihen on vanha ja huonokuntoinen vesijohtoverkosto. Keräämme rahaa puhtaan veden saannin turvaamiseksi ja tartunnan saaneiden auttamiseksi. Tarvitsemme myös suojavaatteita niille, jotka auttavat ihmisiä ja tukea köyhille, jotka hautaavat omaisiaan.

– Arvostamme kaikkea apua, jota tähän saamme maan ulkopuolelta, sillä tarvittavia rahasummia on vaikea nostaa pelkästään Zimbabwesta, sanoo Mtata.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi