– Gospel on vahvasti perheiden ja yhteisöjen juttu, sanoo miehensä ja poikansa kanssa keikkaileva Aija Puurtinen.
Honey B. & Family on äidin, isän ja pojan yhtye
Kun muusikkopariskunta Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen poika Mooses Kuloniemi tuli keikoille mukaan soittamaan, syntyi Honey B. & Family.
Viitisentoista vuotta sitten muusikkopariskunta Aija Puurtiselle ja Esa Kuloniemelle syntyi poika. Lapsen työnimenä oli Aura Mooses, koska he eivät tienneet, tuleeko tyttö vai poika.
– Kun poika syntyi, me vain Esan kanssa katsoimme häntä ja totesimme, että tämähän on Mooses. Tyyppi, joka sieltä tuli, oli jo jotenkin vanha. Mietittiin toinen nimi, ja se on Agapeetus eli rakastettu. Hänellä on aika suuri nimi, Puurtinen kertoo.
Posteljooni läksytti tuoreita vanhempia, että koulussa poikaa sitten kiusataan. Mutta ei ole kiusattu. Tänä päivänä Mooses mahtuu hyvin nimien kirjoon.
– Emme pelänneet raamatullista nimeä. Meidän täytyi vain luottaa siihen, mitä sydän sanoi, muistelee Puurtinen.
Puurtinen ja Kuloniemi ovat soittaneet 1980-luvun alusta lähtien Honey B. & T-Bones -yhtyeessä. Muutama vuosi sitten syntyi Honey B. & Family. Mooses Kuloniemi on bändin rumpali.
Jos on perheongelmia tai skismaa soittajien välillä, niitä ei saa tuoda lavalle, vaan asiat pitää puhua selviksi ennen keikan alkua.
Basso täydensi lauluharmoniat
Mooses Kuloniemi kulki Honey B. & T-Bonesin keikoilla mukana vauvasta lähtien. Mooses oli usein mukana myös vanhempiensa treenikämpällä. Rummut kiinnostivat poikaa ja yhteisiin jameihin hän osallistui jo parivuotiaana. Mooses kävi vauvamuskarin ja musiikkiopiston, lauloi Cantores Minores -kuorossa ja pääsi Sibelius Akatemian nuoriso-osastolle opiskelemaan.
Äänenmurroksen jälkeen Mooses ilmoitti äidilleen, että nykyisin hän on äänialaltaan basso.
– Tavallaan Family-bändi syntyi todella luontevasti, rakkaudesta musiikkiin. Soiteltiin kimpassa ja Mooses tuli keikalle soittamaan pari biisiä ja se tuntui tosi mukavalta. Meillä oli aina ollut gospelia ohjelmistossa, mutta jotain tuntui puuttuvan, kun ei ollut bassostemmaa. Kun Mooses alkoi myös laulaa bändissä, lauluharmoniat tulivat täydellisiksi.
Kirkkotila pysäyttää aina
Honey B. & Familyllä oli vaihe, jolloin kotiolot ja keikkatilanne meinasivat sekoittua. Asiat selvitettiin puhumalla ja roolit yhtyeessä löytyivät.
– Samalla tavalla toimitaan ymmärtääkseni kaikissa bändeissä. Jos on perheongelmia tai skismaa soittajien välillä, niitä ei saa tuoda lavalle, vaan asiat pitää puhua selviksi ennen keikan alkua. Se on todella tärkeää, toteaa Puurtinen.
Moosekselle ykkösjuttu musiikissa on kuitenkin instrumentaalijazzia soittava oma Milo & Moses -jazztrio.
Aija Puurtinen on esiintynyt kirkoissa eri kokoonpanoissa. Hänen mielestään kirkko eroaa esiintymispaikkana konserttisaleista akustiikan vuoksi. Sähköisillä soittimilla soitettu musiikki puuroutuu helposti, jos soittaa liian lujaa. Myös ohjelmistolla on väliä.
– Musiikin tyylilajissa ei ehkä ole ongelmaa, mutta kirkkoon pitää rakentaa sinne sopiva ohjelmisto. Ärsyynnyn, jos kirkossa esitetään tekstillisesti liian maallisia kappaleita. Tietyt jutut on parempi esittää konserttisalissa kuin kirkossa.
Honey B. & Family teki ensimmäisen kirkkokeikkansa Juvalla. Bändiä kuultiin viime kesänä myös Herättäjäjuhlilla Nilsiässä.
– Kirkkoon liittyy omaa historiaa ja lapsuutta, sinne kantaa taakkoja – ja hyviäkin asioita. Kirkkotila on aina jotenkin pysäyttävä.
Resonanssi-klubi: Honey B. & Family to 5.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Gospelia, bluesia ja rhythm bluesia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Irinaa voi kuulla harvinaisella kirkkokeikalla Vantaalla
AjankohtaistaPyhän Laurin kirkossa esiintyvä Irina yrittää suhtautua armollisesti itseensä ja muihin.
