Kolumni: Pääsi sisällä puhuu syyllistäjä
Tuomas Enbuske pohtii, miksi Elokapina saa boomerit käsittämättömän raivon valtaan.
Seurasin viime viikolla sattumalta kahta Elokapinan mielenosoitusta Helsingissä, ja pohdin, miksi Elokapina saa boomerit käsittämättömän raivon valtaan. Se ei ole liikenteen pysäyttäminen, vaan se, että elokapinalaiset rikkovat kollektiivista sopimusta väärin tekemisestä.
Ihmisyhteisö muodostaa moraaliset koodinsa kollektiivisesti, joka päivä, pikku hiljaa, sanattoman neuvottelun tuloksena. Meillä on kollektiivinen sopimus, että saamme jatkaa luonnon hävittämistä ja maapallon tuhoamista.
Ei siksi, että se olisi kivaa, vaan siksi, että sen pysäyttäminen vaatisi ahdistavia asioita. Jokainen tajuaa tämän sydämessään, ja siksi haluamme hiljentää äänen, joka siitä muistuttaa. Se ääni ei ole Elokapinan, vaan omamme.
Jos syynä olisi pelkkä liikenne, ihmiset eivät ärsyyntyisi yhtä lailla sekä vegaaneille että absolutisteille. Vegaani tai absolutisti ei vaadi ketään tekemään mitään toisin. Heissä ärsyttää pelkästään, että he ovat olemassa. Olemme kollektiivisesti päättäneet olla puhumatta siitä, että eläimen syöminen edellyttää kidutusta ja murhaamista ja että suhteemme alkoholiin on sairas.
Kun ihmisellä on fiilis, että häntä syyllistetään, se syyllistys ei tule vegaanin tai absolutistin suusta. Se tulee ihan vaan ihmisen oman pään sisältä.
Ihmisyhteisö muodostaa moraaliset koodinsa kollektiivisesti, joka päivä, pikku hiljaa, sanattoman neuvottelun tuloksena.
Suurin osa vegaaneista on päinvastoin tottunut olemaan mahdollisimman hissukseen, aiheuttamatta vaivaa. Vaikkapa toisen kesämökille mennessä vegaanit koettavat jatkuvasti viestiä, että voivat tuoda omat ruokansa.
Lihansyöjät sen sijaan tyrkyttävät elämäntapaansa joka paikassa. Kun vegaani tai kasvissyöjä postaa sosiaaliseen mediaan kuvan kasvisruuastaan, sen kommenttikenttä täyttyy miehistä, jotka tyrkyttävät liharuokaa, nauravat kasvisruualle tai kertovat lihareseptejä.
En ole sen sijaan kertaakaan nähnyt yhdenkään kasvissyöjän kommentoivan lihansyöjien ruokapostauksia. Etkä sinäkään löydä sellaista somesta. Mene testaamaan, takaan, että yllätyt. Jos tarpeeksi moni alkaa rikkoa sopimusta, moraalikoodi alkaa kadota ja ihminen voi joutua vähemmistöön.
Kristinuskosta puhuminen ahdistaa samasta syystä. Se rikkoo sitä kollektiivista sopimusta, että kaikki on tässä ja nyt, eikä ole mitään muuta kuin materialistinen maailma, ja että meidän täytyy kuluttaa ja vaurastua, ja siinä se. Silti suuri osa tietää sisällään, että tämä ei ole ihan totta.
Siunausta.
Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä.
tuomas.enbuske@gmail.com
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

Terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten on joutunut käsittelemään anteeksiantoa suhteessa lapsuuteensa, elämään ja Jumalaan – ”Äitini oli ihminen, joka ei koskaan antanut mitään anteeksi”
Hyvä elämäHäpeä sabotoi ja estää ihmistä olemasta armollinen itseään kohtaan ja antamasta itselleen anteeksi, Tommy Hellsten sanoo.