Kolumni: Pitääkö armokin hoitaa itse?
Seurakunnan toivottama itsearmo on malliesimerkki yksilökeskeisen yhteiskunnan terapiakulttuurista, kirjoittaa Auli Viitala.
Kun liityin kirkkoon, sain seurakunnaltani tervetulotoivotuksen ja jääkaappimagneetteja. Kirje päättyi: “PS. Muista olla armollinen itsellesi!” Hermostuin: tässä uudessa uskonnossani armon piti tulla ikään kuin kaupanpäällisiksi. Ja heti kasteen jälkeen kirkosta kerrotaan, että armo pitääkin hoitaa itse!
Tuli mieleen Pertti Kurikan nimipäivien euroviisubiisi Aina mun pitää, jossa esimerkiksi pitää aina hoitaa tehtäviä, aina käydä suihkussa ja aina levätä. Aina mun pitää muistaa ja aina mun pitää olla armollinen itselleni? Sekö on kirkon viesti?
Itsearmo on malliesimerkki terapiakulttuurista, joka on individualistisen yhteiskunnan luonnollinen tuote. Ihminen on oman onnensa seppä, ja jos onni koettelee, sekin on ”asenteesta kiinni”. Kaikki, ihan kaikki pitää hoitaa itse, jopa sellaiset asiat, joihin laumaeläin ei kykene yksin. On pidettävä huolta itsestään ja rakastettava itseään. On haastettava itseään, ja jos haastoi liikaa, on armahdettava itseään.
Jos ihminen kuvittelee olevansa itseriittoisa, hän huijaa vähintään itseään.
Itsellisessä ihmiskuvassa on kaksi ongelmaa: Ensinnäkään emme pysty siihen. Jos ihminen kuvittelee olevansa itseriittoisa, hän huijaa vähintään itseään. Toisekseen siitä puuttuu tyystin moraali.
Oikea ja väärä eivät tapahdu korvien välissä vaan suhteessa muihin ihmisiin ja muuhun luomakuntaan. Sen sijaan ainoa, johon minun itsearmollisuuteni vaikuttaa, olen minä. Minä ja minun tunteeni – aikamme suurin epäjumala. Sitä jumalaako minun pitäisi kirkon mielestä palvella?
Mietin, miksi juuri tuo viesti on valittu tervehtimään meitä, jotka tulemme mukaan uusina jäseninä. Kyse on ajan hengestä, ja kirkko kai haluaa vaikuttaa nuorekkaalta. On haluttu mieluummin viestiä armosta kuin tuomitsemisesta, josta uskontoa usein syytetään?
Vahingossa tuli sitten sanottua, että olkaa hyvät ja armahtakaa itse itsenne. Kun oikeastaan piti sanoa, että tervetuloa kirkkoon, täältä saa ihanaa armoa enemmän kuin edes jaksaa kantaa.
Kirjoittaja on kirjailija ja tuore kristitty.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Kristityn tärkein ominaisuus on hyvä mielikuvitus
PuheenvuorotJumalan valtakunnassa ainoa, jolla on valtaa, on rakkaus, kirjoittaa Auli Viitala.
