null Kolumni: Tyhjä hauta on ihme, jota ei voi käsittää

Puheenvuorot

Kolumni: Tyhjä hauta on ihme, jota ei voi käsittää

Ihminen kysyy ihmisen kysymyksiä. Ymmärryksemme ei kuitenkaan riitä antamaan vastauksia kaikkiin pohdintoihin.

Didrichsenin taidemuseo takapihalla on lumoava veistos, joka on asetettu mesenaattipariskunta Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin haudalle. Se on Arvo Siikamäen teos Tyhjä hauta (1985). Käyn katsomassa sitä joka kerta museovierailun päätteeksi, ja aina uudestaan se puhuttelee minua. Sanoma ei vanhene: hauta on tyhjä!

Jos ilosanoma pitäisi tiivistää yhteen kuvaan, se voisi olla tyhjä hauta. Eihän Jeesuksen kuolema ihme ole; niin käy kaikille, jotka ristiinnaulitaan, ja muillekin ennen pitkää. Ihme on se, että hän on noussut kuolleista. Silti meidän tärkein symbolimme on risti, roomalaisten kammottava teloitusväline. Johtuuko se vain siitä, että haudan tyhjyyttä on niin vaikea kuvata yksinkertaisella muodolla? Vai onko kuolema ihmiselle jotenkin helpompi käsittää kuin ylösnousemus?

Hauta on tyhjä, koska Kristus nousi kuolleista kokonaan ja kokonaisena, lihoineen päivineen. Siksi uskontunnustuksessa mainitaan “ruumiin” ylösnouseminen. Se on kautta aikain herättänyt paljon kysymyksiä: Miten jo maatunut tai poltettu ruumis voi ylösnousta? Minkä ikäinen ylösnousemusruumis on? Korjaantuvatko sairaudet matkalla Taivaaseen? Ovatko siellä kaikki kauniita ja jänteviä kuin Magnus Enckellin alttaritaulussa Ylösnousemus (1907)?

Olemme rajoittuneita mutta aika mainioita ihmettelemään.

Itse ajattelen jotenkin siihen tapaan, että ihminen nyt tapaa kysellä kaikenlaista. Se on meidän luontomme. Olemme eläimiksi ihmeen älykäs laji, kun kykenemme muodostamaan kysymyksiä toisenlaisesta todellisuudesta. Ymmärryksemme ei riitä vastaamaan, mutta pystymme erottamaan tiedon ja uskon. Olemme rajoittuneita mutta aika mainioita ihmettelemään.

Moni kuittaa ihmetyksen sanomalla, että sielu nousee, ruumis ei. Minusta se kuulostaa liian helpolta ja ajalliseen sidotulta vastaukselta, sellaiselta jonka voi keksiä ihminen, etenkin eurooppalainen Platonin perillinen, jollaisia me olemme. Jumalan valtakunta on jotain muuta. Siitä antaa vihjeen tyhjä hauta.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kolumni: Viisi leipää ja kaksi kalaa (laktoositon, sis. ohraa, kalaa)

Puheenvuorot

Jeesus ruokki kansanjoukon yksinkertaisilla tarjottavilla. Entäs ne erikoisruokavaliot, miettisi nykyihminen vastaavassa tilanteessa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.