Körteiltä sujuu veisaaminen sateessakin
Herättäjäjuhlilla puhutaan peloista ja huolista ja pukeudutaan vitsikkäisiin t-paitoihin.
Tuohan on Helsingin piispa Irja Askola. Hän ojentelee ohikulkijoille mansikkarasiaa. Alkaa sataa hiljalleen. Ollaan Sotkamossa, noin 600 kilometrin päässä Helsingistä. Salmelan koulun alueella, järven rannalla, vietetään valtakunnallisia herättäjäjuhlia.
Reippaasti yli tai alle mopoiän olevilla on päällään t-paitoja, joissa lukee ”Körtin mopo ei keuli”. Vantaalaiset kuulemma mainostavat niillä jo ensi kesän herättäjäjuhlia. Omituiset t-paitatekstit ovat muutenkin tämän väen suosiossa: Olen keskeneräinen, Olen maan päällä muukalainen, Nyt ihmettelen tässä….
Vantaan seurakuntien Konttikirkolla on meneillään kirjanjulkistustilaisuus.
– Joka rukoilee, hän on teologi. Täytyy kuunnella omaa kokemustaan, sanoo Huokaa rukous -kirjan kirjoittanut pastori Lauri Maarala mikrofoniin.
Sade yltyy. Kuopion piispa Jari Jolkkonen pitää juhlakentällä raamattutuntia.
– Yksinäisyys ja masennus ovat yksilöllisyyttä ihannoivan kulttuurimme vaiettuja varjopuolia. Masentunut vertailee itseään toiseen ja häviää aina. Toisen osa näyttää aina paremmalta ja onnellisemmalta kuin omani. Mitä silloin hyödyttää hoputus positiiviseen ajatteluun? Jolkkonen kysyy.
Nämä heränneet eli körtit eivät kyllä olekaan kuuluisia positiivisuudestaan. Mieluummin mennään murheen kautta, kaivataan ja kipuillaan. Sellaiseen mielenmaisemaan sopii sadesää. Saa tulla sellaisena kuin on, tuulipuvussakin, eikä haittaa, jos lahkeet ovat kurassa.
Urheilukentältä saa ruokaa: voi valita härkäruukun, riistalihakeiton, riisipuuron tai kasviskeiton. Sitten on vain keksittävä, miten avoimen taivaan alla olevien pöytien ääressä pystyy ruokailemaan ilman, että lautanen tulvii yli. Jos epäilee, ettei pysty, voi turvata suomalaisten kesäjuhlien pakolliseen herkkuun, grillimakkaraan.
Kaskislainen Kirsti Ihamäki, 83, ja turkulainen Kerttu Vihantola, 75, ovat sisaruksia ja varsinaisia herättäjäjuhlakonkareita. Molemmat ovat käyneet juhlilla lapsesta asti. Heillä on muutama hyvä neuvo ensikertalaiselle: Osta Siionin virret ja veisaa mukana. Ja mene istumaan keskelle juhlakansaa, niin koet veisuun voiman.
He myös muistuttavat, ettei körtin käsi nouse. Se tarkoittaa sitä, ettei herättäjäjuhlilla ei ole tapana elämöidä uskolla ja puhjeta ylistämään. Kun sateenvarjojen alla kyyristelevää kansaa katsoo, on kyllä vaikea kuvitella minkäänlaista riehaantumista.
Mutta se veisuu on kieltämättä vaikuttavaa. Kun kuusi tuhatta ihmistä aloittaa päiväseurat veisaamalla Jumala ompi linnamme, siinä on potkua. Minneköhän asti ääni kantaa järveä pitkin?
Päiväseurojen ensimmäinen puhuja, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen listaa pelkoja ja huolia, muistaa paikallista surullisen kuuluisaa Talvivaaraa ja kansan jakautumista erillisiin kupliin. Hän lisää vielä, että pelkoja on monia ja jokaisella omansa. Sille on helppo nyökytellä.
– Vaikka tunnetusti pessimisti ei pety, on syytä kysyä erityisesti näinä aikoina ja näillä juhlilla tulevaisuuden toivon perään, Juntunen yllättää.
Mieli alkaakin olla aika hilpeä, kun veisaamme mollissa ”Hyvin viihtyä saatankin näin Baabelin virtain varsilla” –Siionin virttä numero 189 – ja savivelli virtaa jaloissa.
https://www.youtube.com/watch?v=_rOi0fMIi0I&feature=youtu.be
Mitkä herättäjäjuhlat?
- Herättäjäjuhlat on herännäisyyden eli körttiläisyyden suurin vuosittainen tapahtuma. Herännäisyys on yksi luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä.
- Herättäjäjuhlat järjestetään joka kesä eri paikkakunnalla. Juhlille osallistuu 20 000–30 000 henkeä.
- Herättäjäjuhlien keskeisin ohjelma tapahtuu ulkona, juhlakentällä. Ohjelma koostuu lähinnä seuroista, joissa lyhyiden seurapuheiden välissä veisataan Siionin virsiä.
- Seuraavat herättäjäjuhlat järjestetään Vantaalla Myyrmäen urheilupuistossa 8.-10.7.2016.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
"Jumala ompi linnamme" on antanut voimaa sodassa, politiikassa ja uskonvainoissa
HengellisyysMartti Luther sävelsi ja sanoitti virren, jolla on otettu vastaan hengellisten ja poliittisten taistelujen hirmuisia vihollisia.