Kulttuurimuijan tärpit: #Suomi100 ‒ missä bileet ovat?
Jos sinun Suomesi on nuori, äänekäs, kirjava ja hymyilevä, niin tässä vinkkejä sen juhlimiseksi.
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (Like, 2017)
Tunne-esseitä suomalaiselta ruskealta tytöltä suomalaisille ruskeille tytöille. Tärkeä kokoelma, jota lukiessa hämmästyttää, että tällaista ei ole tehty jo vuosikymmen sitten.
YLE Folk
YLEn videopalvelu näyttää ensivilkaisulta kevyeltä, mutta todellisuudessa rökittää normeja ja antaa ajattelemisen aihetta. Tsekkaa vaikka Miran tai Hayderin videot ja ravistele ennakkoluulojasi!
Karavaani2017 Kansallisteatterissa
Esitys vain lauantaina 6.5.! Näyttelijä-muusikko Jemina Sillanpää ohjaa Kansallisteatterin lavalle monitaiteellisen teoksen, jossa esiintyy satapäinen joukko taiteen tekijöitä; nuoria ja vanhoja, ammattilaisia ja harrastajia. Pohdinnassa taide ja #Suomi100.
Valtimonteatteri: Tursaspyyhekumi ja muita valeuutisia
Valto Kuuluvaisen ohjaama teatterileikki pakottaa miettimään toden ja tarun rajaa. Terve herättely median mahdollisuuksiin, nykyajan mielipidevaikuttamiseen ja harkittuun manipulointiin näyttämöteoksen muodossa.
Asa/Avain: Punainen tiili
16 vuotta sitten Avain-artistinimellä julkaistun levyn takana on Asa, yhteiskunnallisen räpin pioneeri Suomessa. Levy on pelottavan päivänpolttava edelleen. Asa esittää Punaista tiiltä livenä Blockfesteillä ja Kulttuuritalolla loppuvuodesta, mutta jos liput menivät ohi suun, pistä levy soimaan. Viesti välittyy kyllä.
Kyllästyin #Suomi100-puheeseen tammikuun ensimmäisellä viikolla. Armas synnyinmaani oli ehtinyt vasta aloittaa vuoden kestävät synttäribileensä, kun minulle jo iski laskuhumala.
Nyt takana on neljä kuukautta juhlahumua ja oloni on kuin monella vapun jälkeen; väsynyt ja nuhju. Kuivilla huulilla pyörii kysymys: mitä tapahtui? Mitä tapahtui niille juhlille, joiden teemana piti olla ”Yhdessä”?
Neljässä kuukaudessa #Suomi100-hashtag on muuttunut oppositiopropagandan alleviivausmerkiksi Twitterissä, virallinen SuomiFinland100-logo on liitetty vessaharjoihin ja kertakäyttökuppeihin. Juhlavuoden juhlarahatkin vedettiin pois kolme tuntia julkaisunsa jälkeen täydellisen huonon maun vuoksi.
Missä ne bileet ovat? Olenko myöhässä vai ajoissa? Missasinko jotain?
Koitan löytää vastausta SuomiFinland100-juhlavuoden sivustolta. Ohjelmaa on paljon, hankkeita on paljon. Niin paljon, etten oikein tiedä, miten täältä kukaan mitään itselleen löytää yhdessä tehtäväksi, osallistuttavaksi, juhlittavaksi.
Selaan juhlavuoden taide- ja kulttuuriohjelmaa. Korvissa alkaa väistämättä soida Finlandia-hymni ja suussa maistua soppatykistä tarjottava hernekeitto.
Minun Suomeni maistuu nyhtökauralle ja kuulostaa räpille.
Ja sitten tajuan sen.
Ei tämä juhlakalu ole minun Suomeni. Minun Suomeni maistuu nyhtökauralle ja kuulostaa räpille.
Tämä yhdessätekemisen Suomi, joka katsoo peräpeiliin ja on kummallisen vanha ja valkoinen, melko kiukkuinen ja erakoituva, se ei ole minun Suomeni. Minun Suomeni on nuori, äänekäs ja kirjava, tulevaisuudenuskoinen ja kaverista huolta pitävä, välillä vähän turhan suorasanainen ja kompuroiva, mutta lähtökohtaisesti omastaan jakava ja hymyilevä.
Itse asiassa minun Suomeni on maa parhaassa iässä bailaamaan: se muistaa vielä, miltä tuntuu olla sorrettu ja miltä itsenäisyyden saaminen maistuu, se on kokenut suuria saavutuksia ja saanut kunniamerkkejä rintaan, se on kohdannut haasteita ja onnistunut selättämään ne ilman että hyvinvointiyhteiskunnan ideasta ollaan jouduttu luopumaan. Se on pysynyt positiivisena, vaikkakin itselleen tyypilliseen tapaan varovaisena ja hienostelematta.
Hei Suomi! #tykkäänsusta #vaikka nämä sun #synttäri #bileet tuntuu vieraita ja liian pitkiltä. Ehdotankin painettavaksi juhlarahoja, joissa säteilee luonto, design, riuskat kädet ja lämmin syli sekä kolme kaunista kieltä. Painetaan niin paljon, että niitä riittää jokaiselle omaksi.
Ja vaihdetaan se slogan ”Yhdessä” muotoon ”Muiden kanssa”.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kulttuurimuijan tärpit: Festivaalit pysyvät, vaikka niiden suurin nautinto vaihtuisi
PuheenvuorotOvatko festareiden pääesiintyjät ihan outoja nimiä? Ei hätää, sillä tarjolla voi olla myös samppanjaa, gourmetruokaa, tilataideteoksia ja suppailua.