Kirkko-oopperassa kuoleva Laestadius saa naisilta kolme kirjettä
Teoksessa kysytään Lars Leevi Laestadiukselta, mitä hän ajattelee vanhoillislestadiolaisten säännöistä ja teoista.
Kymmenen vuotta sitten säveltäjä Jyrki Linjamalta tilattiin ensimmäinen kirkko-ooppera. Se esitettiin Itävallassa. Sen myöhemmissä näytöksissä Suomessa esiintyi oopperalaulaja Esa Ruuttunen. Jokin aika sitten Ruuttunen tilasi Linjamalta toisen oopperan.
– Ruuttunen halusi itselleen viimeisen suuren roolin, ja jostain syystä hän valitsi esitettäväkseen uuteen oopperaan Lars Levi Laestadiuksen. Ensin se tuntui minusta oudolta, mutta nyt kun työprosessi on ohitse, ymmärrän, että tämä rooli oli älyttömän viisas valinta, Linjama toteaa.
Kauniin ja ruman yhteentörmäys
Kolme kirjettä Laestadiukselle -kirkko-oopperan säveltäminen oli Linjamalle täysipäiväistä työtä puolitoista vuotta. Kantaesitys nähtiin heinäkuussa Lohtajan kirkossa. Libreton Linjama kirjoitti yhdessä teatteriohjaaja Michael Baranin kanssa.
Oopperassa Laestadius tekee kuolemaa. Hän käy läpi elämäänsä, mutta saa myös kirjeet kolmelta nykynaiselta. Niissä kerrotaan, mitä tässä ajassa tehdään Laestadiuksen nimissä. Naiset ovat kasvaneet vanhoillislestadiolaisissa yhteisöissä ja joutuneet kulttuurisen, hengellisen tai seksuaalisen väkivallan uhreiksi.
– Lars Levi Laestadius oli lahjakas, avarakatseinen, monipuolinen kulttuuri-ihminen, kasvitieteilijä ja kielinero. Nostamme oopperassa Laestadiuksen omasta menneisyydestä kauniita ja myönteisiä asioita ja nykyajan vanhoillislestadiolaisuudesta pimeitä ja rumia puolia ja törmäytämme ne, kertoo Linjama.
Oopperan teko oli sellaista pomminpurkutyötä, jota tässä yhteiskunnassa pitäisi tehdä enemmän.
Innoittajina kirjat ja suku
Konkreettisena innoittajana ja esikuvana Kolme kirjettä Laestadiukselle -oopperan teossa oli Pauliina Rauhalan Taivaslaulu-kirja. Yhden kirjeen materiaali on suoraan Johanna Hurtigin ja Mari Leppäsen toimittamasta kirjasta Maijan tarina, joka kertoo lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä vanhoillislestadiolaisyhteisössä.
– Tämän oopperan teko oli raskas ja rankka projekti kaikille. Se oli sellaista pomminpurkutyötä, jota tässä yhteiskunnassa pitäisi tehdä enemmän. Oopperalla voimme antaa äänen vanhoillislestadiolaispiireissä kasvaneiden kivulle ja surulle, Jyrki Linjama pohtii.
– En ole itse minkään sortin lestadiolainen, mutta suvussani on paljon vanhoillislestadiolaisia. Olen nähnyt heidän toimintaansa läheltä.
Linjama halusi säveltää tähän oopperaan Anna-Maija Raittilan runoja, koska hän on aina pitänyt niistä. Myöhemmin säveltäjä sai tietää, että Raittilalla oli vanhoillislestadiolainen tausta. Oopperassa kuullaan kaksi Raittilan runoa.
– Minulla on sellainen olo lestadiolaisuusongelmasta, että sen ympärillä on toisaalta vaikenemista ja toisaalta solvaamista, mutta me emme halunneet langeta kumpaankaan, toteaa Linjama.
Esiintyvän taiteilijan työ ei sovi?
Jyrki Linjama kertoo, että esiintyvän taiteilijan ammatti on vanhoillislestadiolaisten yhteisöissä pannassa. Laestadiuksen henkilökohtaisesta oopperasuhteesta ei ole tietoa, mutta Kolme kirjettä Laestadiukselle -oopperassa hän joutuu pohtimaan myös sitä.
– Laestadius pitää tulikivenkatkuisen parannussaarnan oopperalaulajan nitistäjille. Kyseessä on tilanne, jossa kyykytetään toista ihmistä. Minulla on toive, että esiintyviin taiteilijoihin suhtautuminen olisi muuttumassa vanhoillislestadiolaisten piireissä.
Linjama toteaa kirkko-oopperan olevan tarkoitettu kenelle tahansa oopperan ystävälle, mutta varsinkin entisille vanhoillislestadiolaisille, jotka yrittävät ymmärtää itselleen tehtyä väkivaltaa.
Kolme kirjettä Laestadiukselle -kirkko-oopperan visualisoitu konserttiversio la 11.11. klo 19 Myyrmäen kirkossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Laura Mäkitalo, mezzosopraano, ja orkesteri. Ohjelma 20 e.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ovatko vain lestadiolaiset oikeita uskovia? Lestadiolaisjohtaja Valde Palola avaa liikkeen seurakuntaoppia
HengellisyysVanhoillislestadiolaiset ovat vakaasti kirkon jäseniä, korostaa lestadiolaisjohtaja. Hänen mielestään liikkeen seurakuntaoppi ei sulje pois vaan kutsuu.