Kuula: Vanhoillislestadiolainen liike on Suomen luterilaisen kirkon lehtolapsi

Kuula: Vanhoillislestadiolainen liike on Suomen luterilaisen kirkon lehtolapsi

Vain me päästämme taivaaseen, liike opettaa. Kirkkohistoriallisesti uniikista ideasta seuraa hengellistä väkivaltaa ja teologista törttöilyä.

Piispa Simo Peura puhui vanhoillislestadiolaisten kesäjuhlilla. Hän pyysi vl-väkeä käymään ahkerasti kotiseurakuntansa jumalanpalveluksisssa.

Miksi kukaan heistä tekisi niin? Vl-liikeen mukaan vain heidän saarnaajansa voivat julistaa Jumalan sanaa. Siksi peruskirkosta ei saa kaikkein tärkeintä: taivasportin avaavaa syntien anteeksiantamusta.

Sen antaa vain vl-liike. Synnit saa anteeksi vain sellaisen ihmisen lausuman synninpäästön kautta, joka itse on anteeksiantamuksen piirissä. Ja heitä löytyy vain vl-liikkeestä. Vain me päästämme taivaaseen.

Pyhä Henki opettaa näin. Liikkeen jäsenet tuntevat sydämessään, että Henki vetää heitä seuroihin ja rukoushuoneisiin. Henki kun tietää, missä syntinen vapautetaan kuormistaan.

Peruskirkko on vl-liikkeen näkökulmasta pahinta petosta ikinä.

Kuvitellaan perhe, joka jättää vl-yhteisön ja osallistuu sitten peruskirkon elämään. Kohta vanhempi saarnaveli tulee kylään ja muistuttaa, että paatuminen satuttaa omaatuntoa ja vie kadotukseen. Kirkon usko ei riitä.

Itseasiassa peruskirkko on vl-liikkeen näkökulmasta pahinta petosta ikinä. Sillä on jumalisuuden ulkomuoto, mutta ei sen voimaa. Se näyttää oikealta seurakunnalta, mutta ei ole sitä. Se lupaa sellaista, mitä ei voi antaa. Petostahan tällainen on.

Näin vl-logiikka etenee, joskaan sitä ei sanota suoraan. Asia on kuitenkin yleisesti tiedossa ja tulee esiin liikkeen käytännöissä.

Tästä seuraa monenlaisia hengellisiä kipuja ja ristiriitoja. Vl-liikkeeseen kuuluva kirkon työntekijä ei pidä seurakuntaansa ja kollegoitaan oikeana Jumalan kansana. Jotkut seurakunnat taas ovat vl-väen vallassa. Niissä luterilaisen kirkon ääntä edustavat joutuvat altavastaajan paikalle. Mahdoton asetelma tämäkin.

Toivon että olisin raskaasti erehtynyt.

Tilanne on herkkupala vain kirkkohistorian tutkijalle. Vl-liike kun on uniikki ilmiö. Maailmassa ei ole koskaan ollut vastaavaa itsensä ainoaksi pelastuvien joukoksi määrittelevää yhteisöä, joka samalla toimii näin saumattomasti äitikirkon helmassa.

Muu maailma ei kuitenkaan tiedä vl-liikkeestä. Se on pysynyt kielimuurin takana piilossa Suomen luterilaisen kirkon lehtolapsena. Mainio aihe kansainvälisellä kielellä kirjoittavalle tutkijalle.

Kritisoin nyt vl-liikettä raskain mielin. Toivon että olisin raskaasti erehtynyt. Että liikkeen todellisuus olisi aivan toinen. Arvovaltaiselta taholta tuleva korjaava palaute olisi evankeliumia.

Arvostan silti liikkeeseen kuuluvia ihmisiä. Yksi parhaista ystävistäni on vanhoillislestadiolainen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi