null Kuula: Raamatunkäännöksestä ei tule sukupuolineutraalia, vaikka miesten rinnalla mainitaan myös naiset

Puheenvuorot

Kuula: Raamatunkäännöksestä ei tule sukupuolineutraalia, vaikka miesten rinnalla mainitaan myös naiset

Vaikka alkukielisessä Raamatussa lukee ”veljet”, osuvin suomalainen käännös voi olla ”veljet ja sisaret”.

Helsingin sanomat teki jutun tulevasta Uuden testamentin mobiilikäännöksestä (UT2020). Hesarin juttu sai monet hermostumaan – olihan otsikkoon asti nostettu täysin epäonnistunut sana ”sukupuolineutraali”. Sen pohjalta ripuloitiin monenkirjavia salaliittoteorioita ja poliittisia agendoja.

UT2020-käännöksellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sukupuolineutraaliuden tai muun poliittisen korrektiuden kanssa. Käännös on vain tehty metodisesti oikein.

Alkukielisessä tekstissä ja edellisessä suomennoksessa lukijoita puhutellaan toisinaan sanoilla ”miehet” tai ”veljet”. Sillä ei tarkoitettu, että asia osoitetaan vain miehille, naiset sulkekoot korvansa. Kyseessä on patriarkaalisen ajan hengessä muotoiltu yleistävä ilmaus, jolla viitataan kaikkiin paikalla oleviin ihmisiin.

Niinpä oikeampi käännös on ”veljet ja sisaret”, kuten UT2020:ssa sanotaan. Esimerkiksi Paavali ei enää opeta kirjeissään vain veljiä, vaan myös sisaria. Samaa käytäntöä seurataan muuallakin maailmassa, kuten englanninkielisessä ykköskäännöksessä NRSV.

Asianmukaisessa käännösmenetelmässä käännetään asia, ei sanoja sellaisenaan.

Hyvä historiallinen esimerkki veljet-ilmauksen inklusiivisuudesta on toisella vuosisadalla laaditussa Toisessa Klemensin kirjeessä (suomennettu teksti löytyy teoksesta Apostoliset isät). Siinä lukijoita puhutellaan pitkään veljiksi, kunnes tekstin loppupuolella – myös alkukielessä – puhuttelu muuttuu kaksoisilmaukseksi ”veljet ja sisaret”. On selitys mikä tahansa, johtopäätös on selvä. Puhuttelutermi ”veljet” kattaa myös naiset.

Niinpä UT2020 kaksoisilmaus ”veljet ja sisaret” ei kerro ideologisesta vääristymästä, vaan asianmukaisesta käännösmenetelmästä: käännetään asia, ei sanoja sellaisenaan.

Käännöksen pätevyys ei ratkea yksittäisten sanavalintojen vaan kokonaisuuden pohjalta. Miten selkeää ja ymmärrettävä teksti on? Miten hyvin se välittää lähdetekstin asian ja hengen?

Tätä taustaa vasten UT2020 on erittäin suositeltavaa luettavaa. Kävin käännöksen tarkasti läpi alkukielen näkökulmasta toimiessani projektin loppuvaiheen kommentaattorina. Olipa nautinnollinen tehtävä. Virkerakenteen keveys ja ilmavuus auttoivat näkemään tarkemmin, mitä tekstissä oikeastaan sanotaan. Muutamat suorastaan nerokkaat käännösoivallukset saivat välillä naurahtamaan.

Ja mikä parasta, opin uutta uskosta.

Veikkaan monen kokevan samalla tavalla, kunhan pääsevät käsiksi käännökseen. Viimeistään silloin lonkalta vedetyt kannanotot osoittautuvat… no, lonkalta vedetyiksi.

Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.