Isabel Gueissaz-Mattelmäki (vas.) ja Noel, Nina Heikkilä (keskellä) ja Linnea sekä Pirita Kentta ja Rasmus juttelivat ja leikkivät Viikin kirkolla kokoontuvassa alle 1-vuotiaiden ja vanhempien kerhossa.
Lastenlääkäri on huolissaan pikkulasten tavallisten oireiden turhista hoidoista ja toivoo ymmärrystä vanhemmuuden eri tavoille – ”Vertailu toisten täydelliseltä näyttävään arkeen ei auta”
Vähemmän vertailua, enemmän myötätuntoa, kuuluu lastenlääkäri Lotta Immelin ohje. Seurakunnan kerho tuo seuraa ja tukea vauva-arkeen.
Liki jokainen alle 1-vuotiaan lapsen vanhempi tietää sen tuskalliselta ja pitkältä tuntuvan hetken, kun keskellä yötä rättiväsyneenä yrittää tyynnytellä parkuvaa vauvaa, jonka itkun syytä ei tiedä ja pelottaa, onko se jotakin vakavaa.
Selataan somen keskustelupalstoja, vertaillaan toisten kokemuksia, googletetaan ja kysytään tekoälyltä. Luetaan sekaisin humpuukia, tutkittua tietoa ja mainoksia ja sitten klik, klik, aamukolmelta tilataan tavaroita ja hoitoja, joiden toivotaan helpottavan vauvan – ja samalla omaa – oloa.
Puolivuotiaan Noelin äiti Isabel Gueissaz-Mattelmäki tunnistaa tilanteen.
– Minäkin päädyin maksamaan kaksi käyntiä vaihtoehtohoidosta, kun kuulin, että jotkut olivat saaneet apua vauvan vatsavaivoihin vyöhyketerapiasta. En tiedä loppuiko vauvan kipu sen ansiosta vai ilman, mutta siinä tilanteessa olin valmis kokeilemaan kaikkea, hän kertoo Viikin kirkolla torstaisin kokoontuvan vauvakerhon tapaamisessa.
– Ja alun paniikissa ostin myös hormonipäissäni imetystyynyn, mutta nyt olen oppinut rentoutumaan.
Maitopullokuva toi lisäpaineita
Vieressä nelikuisensa kanssa leikkivä Nina Heikkilä kertoo, että Linnea syntyi kolme viikkoa etuajassa eikä Heikkilä ehtinyt jäädä töistä edes raskausvapaalle ennen synnytystä.
Hän on Malmin seurakunnan järjestämässä vauvakerhossa ensimmäistä kertaa kuultuaan siitä suntiolta ristiäisissä.
– Olen jo ajatellut, että teenkö jotain hallaa vauvalle, kun hän ei näe ikätovereitaan. Tuntuu, että kaikki muut lähtevät heti kotoa pienen vauvan kanssa liikkeelle ja pitäisi olla tosi aktiivinen, Heikkilä kertoo pohtineensa.
Synnytyksen jälkeen hän etsi verkosta tietoa imetyksestä, kun se ei heti sujunut.
– Minua huolestutti, saako vauva tarpeeksi maitoa vai ei. Somessa oli kaikenlaista ohjetta, miten maitoa saisi tulemaan. Kun väsyneenä katselin kuvaa, jossa joku oli pumpannut 10 pulloa, siitä tuli vain lisää paineita.
– Sitten tuli vaihe, jossa maitoa tuli, mutta vauva ei halunnut syödä. Netissä puhutaan ”rintaraivareista”. Huomasin, että monenlaista neuvoa siihenkin oli. Päätin, että tehdään asiat omassa tahdissa ja tavallamme ja nyt myös imetys sujuu ongelmitta.
Pirita Kentta alkaa tehdä lähtöä ja pukea ulkovaatteita yhdeksän kuukauden ikäiselle Rasmukselle. He ovat käyneet Malmin seurakunnan järjestämässä kerhossa Viikin kirkolla syksystä saakka, koska Kentta kaipasi lapselle virikkeitä ja itselle rupatteluseuraa.
Lapset ryömivät ja juoksentelevat värikkäillä leikkimatoilla ja vilteillä, aikuisille on sivupöydällä tarjolla kahvia, teetä ja keksejä.
– Olen saanut täältä vertaistukea lapsen ruokailuun liittyen, Kentta kertoo.
Hän kertoo lukevansa somekeskusteluja ”suodattamalla”, koska välillä niissä tulee eteen hyödyllistäkin asiaa. Oleellisen tiedon seassa törmää sitten toisenlaiseenkin sisältöön.
– Hiljattain yhdessä ryhmässä oli rajua kommentointia, kun väsynyt äiti purki mieltään kun väsynyt äiti purki mieltään. Vauvan isä syötti yöllä vauvaa, vaikka äidin mielestä lasta olisi pitänyt opettaa nukkumaan läpi yön. Siellä sitten uhkailtiin lastensuojeluilmoituksilla, että sen ikäinen vauva tarvitsee vielä yösyöttöjä, Kentta kertoo.
Lastenlääkäri Lotta Immeli haluaa jakaa tutkimukseen perustuvaa tietoa vauvojen luonnollisista tavoista ja näin hälventää vanhempien huolta.
”Moni ei enää aina edes tajua jakavansa väärää tietoa”
Lastenlääkäri ja tutkija Lotta Immeli on kiinnittänyt huomiota paramedikalisaatioon eli lääketieteen ulkopuolisten palveluiden suosion lisääntymiseen. Niiden markkinoinnissa on tyypillistä keskittyä vauvan oireeseen ja tarjota hoitoja, jotka eivät perustu tutkimustietoon.
– Somessahan suunnilleen joka toinen postaus on nykyään mainostamista. Moni ei enää aina edes tajua jakavansa väärää tietoa.
Immeli on myös huolissaan medikalisaatiosta, jossa vauvojen kehityksen normaaleja vaiheita käsitellään hoitoa vaativina lääketieteellisinä ongelmina. Esimerkiksi kielijänteen leikkauksia on lähivuosina tehty turhaan. Joissain tilanteissa leikkaus on toki perusteltu, mutta Immelin mukaan ylidiagnostiikkaa on.
Vauvan vointiin liittyviä vinkkejä jaetaan somessa erilaisten vaikuttajien kanavilla ja myös muun muassa lasketun ajan mukaan perustetuissa lukuisissa someryhmissä, joihin nykyään on tyypillistä liittyä raskausaikana tai vauvan synnyttyä.
– Väsyneillä aivoilla kännykän kokoinen supertietokone kädessä sitten yön pimeinä tunteina varataan fysioterapia-aikoja, vakuutuksia ja kaikenlaista tavaraa.
Vanhemmuudessaan haparoiville Immeli tekee Vastaanotolla-podcastia kätilö-psykoterapeuttiopiskelija Silva Puukon kanssa. Podcast on tarkoitettu vastaiskuksi epätieteellisille vinkeille ja tueksi yksilö- ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme. Jaksoissa pureudutaan vauva-ajan haasteisiin tutkittuun tietoon nojaten ja asiantuntijoiden kanssa keskustellen.
Rintaraivarit vai levoton vauva rinnalla? Sillä, miten asioista puhutaan, on valtava merkitys.
- Lotta Immeli
Lapsiarkeen kuuluu huolestuttaviakin tilanteita kuten itkemistä, unettomia öitä, motorisen kehityksen vaihtelua, syömisen haasteita ja suoliston toiminnan vaihtelua. Immeli muistuttaa, että ymmärrys ja myötätuntoinen suhtautuminen niin vauvaa kuin omaa vanhemmuutta kohtaan auttavat käsittelemään näitä tilanteita.
– On monta erilaista tapaa olla hyvä vanhempi. Vertailu toisten täydelliseltä näyttävään arkeen ei auta.
Silti luonnolliset ja ohimenevät oireet ja vaiheet voivat tuntua raskailta, jos vauvaperheen tukiverkosto on ohut.
– Vielä vuosisadan alussa perheyhteisöt olivat isompia ja monta polvea eli lähekkäin toisiaan auttaen ja hoivaten. Nyt pohditaan, milloin voin antaa vauvan vieraalle yöksi ja voiko vauvalla olla monta läheistä hoitajaa.
Immeli on viime aikoina pohtinut paljon sitä, että vauvojen hoitamista koskeva keskustelukulttuuri on nykyään aika ankaraa ja monet sanat negatiivisia.
– Rintaraivarit vai levoton vauva rinnalla? Sillä, miten asioista puhutaan, on valtava merkitys.
Kun 7,5 kuukauden ikäinen Samuel viihtyi pienessä pallomeressä, Chride Lassheikki joi kupin kahvia ja jutteli toisten vanhempien kanssa.
Matalan kynnyksen lastenhoitoapu helpottaisi vauva-arkea
Täällä kasvokkain lattialla toisten äitien kanssa jutellessa keskustelun aiheet ovat paljolti samoja kuin somessakin mutta kera ilmeiden, eleiden, äänensävyjen: miten paljon tai vähän on nukuttu, paljonko sosetta pitäisi antaa, mitä ihmettä pukea keväällä vauvalle päälle.
Millainen tuki auttaisi vauva-arjessa?
– Olisi hienoa, jos olisi sellaista lastenvahtitoimintaa, johon vauvan voisi viedä matalalla kynnyksellä hetkeksi, sanoo Chride Lassheikki.
– Sitä olen myös miettinyt, että julkisisista tiloista löytyy lastenhoitohuoneita, mutta aika huonosti on sellaisia tiloja, joissa voisia panna lapsen lattialle ryömimään tai makamaan ja juoda samalla itse kahvia.
Yhteisen iltapäivähetken loppupuolella perhetoiminnanohjaaja Anna Ridell laittaa soimaan Jukka Salmisen laulun Siipi enkelin. Sitä ennen hän on jakanut äideille höyheniä. Musiikin soidessa vanhemmat sivelevät niillä pikkuistensa poskia ja otsaa. Pienten silmät lupsahtelevat. Alkaa olla päiväuniaika.
Suurin osa vanhemmista kiitteli sitä, että kerho Viikin kirkolla alkaa vasta iltapäivällä. Tapaaminen on vapaamuotoinen ja siinä on oikeastaan vain yksi ohjelmanumero eli Siipi enkelin -loppulaulu. Noel on kiinnostunut höyhenestä, jolla äiti Isabel Gueissaz-Mattelmäki sivelee lastaan musiikin soidessa.
Helsingin seurakuntien toimintaa lapsiperheille on koottu Helsingin seurakuntien verkkosivuille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Iltarukous oli minulle lapsena turvasatama” – vaikeudet ovat tehneet Maria Guzeninasta päättäjän, joka haluaa pitää heikompien puolta
Hyvä elämäVahva kokemus johdatuksesta on kulkenut europarlamentaarikko Maria Guzeninan mukana läpi elämän.
