Europarlamentaarikko Maria Guzenina vaalii herkkyyttä itsessään. ”Jeesuskin puhui siitä, että on tärkeää olla lapsen kaltainen. Psykologiassa taas puhutaan sisäisestä lapsesta. Mielestäni nämä asiat ovat sukua keskenään.”
”Iltarukous oli minulle lapsena turvasatama” – vaikeudet ovat tehneet Maria Guzeninasta päättäjän, joka haluaa pitää heikompien puolta
Vahva kokemus johdatuksesta on kulkenut europarlamentaarikko Maria Guzeninan mukana läpi elämän.
Europarlamentaarikko Maria Guzenina, 57, on valinnut haastattelu- ja kuvauspaikaksi Kauppatorin, sillä hän on menossa muiden meppien kanssa tapaamaan tasavallan presidentti Alexander Stubbia presidentinlinnaan myöhemmin iltapäivällä.
Kauppatorin läheisyydestä löytyy myös kaksi paikkaa, jotka ovat olleet tärkeitä Guzeninan elämässä.
Ensimmäinen niistä on Saksalainen kirkko. Guzeninan lapsuudenperhe kuului evankelis-luterilaiseen saksalaiseen seurakuntaan, koska hänen isällään oli sukujuuria Saksassa.
Guzenina muistaa seurakunnan pyhäkoulusta seinälle ripustetun taulun, johon oli maalattu lapsen rinnalla kulkeva enkeli. Se teki alle kouluikäiseen suuren vaikutuksen.
Merkitykselliseksi muodostui myös yhdessä muiden lasten kanssa opeteltu iltarukous.
– Isä ja äiti riitelivät paljon, joten iltarukous oli minulle lapsena turvasatama. Muutimme myös usein paikkakunnalta toiselle, eikä meillä ollut sukua ympärillämme.
Guzenina muistaa rukouksen vieläkin ja lausuu sen ulkomuistista:
Rakas Jeesus, siunaa meitä,
anna meille enkeleitä,
siivillänsä meidät peitä,
älä meitä koskaan heitä.
Siunaa isää, äitiä ja kaikkia
meidän rakkaitamme.
– Minulle oli tärkeää saada siunata isää ja äitiä. Rukoileminen toi tunteen, että meillä ei ole hätää, koska on olemassa jokin korkeampi voima, joka johdattaa kohti parempaa.
Teininä turva löytyi ortodoksiuskonnosta
Maria Guzeninan isä oli alkoholisti, joten lapsuus oli kaoottista. Monet muistot ovat tuolta ajalta hataria. Yksi kohtaus ajalta, jolloin Guzenina oli noin 10-vuotias, on kuitenkin painunut hänen mieleensä.
Erään riidan aikana isä pahoinpiteli äidin. Guzenina haki apua naapurilta, joka soitti poliisit paikalle. Ambulanssi kuljetti äidin Töölön sairaalaan, Guzenina meni poliisiautolla perässä. Hänet vietiin äidin luo tutkimushuoneeseen. Äidin kasvot olivat mustelmista siniset.
Guzenina on aikuisena pohtinut, missä turvalliset aikuiset olivat. Miksi paikalle ei hälytetty sosiaalityöntekijöitä, jotka olisivat vieneet hänet turvaan?
– Tämä on ollut minulle hyvin traumaattinen kokemus, jota olen parhaani mukaan selvittänyt läpi nuoruuden ja varhaisaikuisuuden.
Koska kotona oli turvatonta, Guzenina vietti usein koulun jälkeen aikaa Helsingin keskustassa.
– Asuimme tuolloin Klaukkalassa, mutta kävin koulua Kannelmäessä. Koulun jälkeen saatoin ajaa bussilla Erottajalle ja kävellä siitä Rikhardinkadun kirjaston lehtisaliin lukemaan kirjaa.
Guzenina oli noin 12-vuotias, kun isä lähti.
Samoihin aikoihin Guzenina otti yhteyttä Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan ja pyysi saada öljyllä voitelun ja siunauksen. Toimitus tapahtui Uspenskin katedraalissa. Guzenina pyysi mukaansa silloisen parhaan ystävänsä. Äidiltään hän ei lupaa kysynyt.
– Kun vanhempani erosivat, minulle tuli tarve löytää paikka, joka tuntui tutulta. Äidinäitini oli ortodoksi, ja vietin hänen kanssaan paljon aikaa lapsena.
Pariskunta uskoo siihen, että minkä on määrä tapahtua, tapahtuu
Kun Maria Guzenina ja hänen kreikkalainen puolisonsa Yannis Dalmas, 40, näkevät kauniin kirkon, jonka ovi on auki, he menevät sisään ja sytyttävät kynttilän.
– Arvostan suuntauksesta riippumatta kirkkoja, jotka pitävät ovensa auki, Guzenina sanoo.
– Kynttilän sytyttäminen kuuluu ortodoksisuuteen. Minulle se merkitsee pysähtymistä, kiitollisuutta ja rakkaiden muistamista.
Dalmas on Guzeninan tavoin ortodoksi.
Pariskunta uskoo johdatuksen ja siihen, että se, minkä on määrä tapahtua, tapahtuu.
Johdatusta Guzenina seurasi silloin, kun hän lähti 15-vuotiaana Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi, lupautui 17-vuotiaana säätytöksi Timo T. A. Mikkosen Tänään, tässä ja nyt -tv‑ohjelmaan ja sai parikymppisenä työtarjouksen Music TV:ltä Lontoosta.
– Vaikka olin teininä ahdistunut, olin samaan aikaan avoin uudelle.
Lasten ja nuorten oikeudet ovat sydämen asia
Vuonna 2004 Guzenina hakeutui politiikkaan. Tuolloin hän oli ehdolla eurovaaleissa, mutta ei saanut riittävästi ääniä. Samana vuonna hänet valittiin kuitenkin Espoon kaupunginvaltuustoon. Vuonna 2007 hän siirtyi valtakunnanpolitiikkaan.
Guzenina palaa elämän valoihin ja varjoihin useaan otteeseen haastattelun aikana. Nykyään hän on kiitollinen niin epäonnistumisista kuin vaikeista kokemuksista.
– Politiikka on laji, jossa saatetaan kampittaa ja puhua pahaa selän takana, mutta sellaisen ei kannata antaa myrkyttää itseä.
– Samoin on ollut tärkeää ymmärtää, että jos on loukannut toista tai ei ole osannut hillitä itseään, on itsellä kasvun paikka.
Lapsuudenkokemukset ovat tuuppineet Maria Guzeninaa parantamaan lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten asemaa läpi hänen poliittisen uransa.
Vuonna 2011, kun Guzenina valittiin peruspalveluministeriksi, hän käynnisti lastensuojelun menneisyydestä selvitystyön, jossa kävi ilmi, että koulukodeissa on esiintynyt hyväksikäyttöä.
Kotikaupunkinsa Espoon kaupunginvaltuustossa Guzenina on pyrkinyt kehittämään lastensuojelupalvelujen kilpailutusta.
– Olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että hankintapäätösten tärkein määrittävä tekijä ei olisi raha vaan laatu.
Amazing Race -kilpailun voittorahoilla autetaan nuoria, joilta puuttuvat tukiverkostot
Euroopan parlamentissa Maria Guzenina on edistänyt muun muassa lasten nettiturvallisuutta. Lisäksi hän on yli puoluerajojen toimivan europarlamentaarikkojen Intergroup on Children’s Rightsin varapuheenjohtaja. Ryhmä edistää lasten oikeuksia EU:n päätöksenteossa.
Guzenina lahjoitti oman osuutensa eli 15 000 euroa Amazing Race Suomi -kilpailun voittopotista Kansan Sivistysrahaston yhteydessä toimivalle Eeva ja Aarno Turusen rahastolle.
– Rahoja on tarkoitus ohjata nuorille, joita kiinnostaa matkustaminen, ulkomailla opiskelu tai ulkomailla työn tekeminen, mutta joilta puuttuvat tukiverkostot, jotka voisivat auttaa heitä.
Kilpakumppaniinsa Vilma Vähämaahan Guzenina tutustui peruspalveluministerinä vuonna 2012. Heitä yhdistää rankka lapsuus. Nykyään Vähämaa työskentelee Guzeninan kotimaan avustajana.
Politiikassa on helppo kyynistyä. Siksi Guzenina on pyrkinyt vaalimaan itsessään herkkyyttä.
– Jeesuskin puhui siitä, että on tärkeää olla lapsen kaltainen. Psykologiassa taas puhutaan sisäisestä lapsesta. Mielestäni nämä asiat ovat sukua keskenään.
Espoossa kasvaminen on ollut voimavara
Vanhempiensa eron jälkeen Maria Guzenina ehdotti äidilleen muuttoa pois Klaukkalasta.
– Kotona piti koko ajan pelätä, että kaapin alta löytyy lasinsiru, joka muistuttaa menneestä. Halusin meille uuden alun.
Uusi koti löytyi Espoosta, ja Guzenina meni yläasteelle Tapiolan kouluun.
– Pääsin ihan uudenlaiseen maailmaan.
Entisille kotikulmilleen Guzenina hakeutui myös vuonna 2001 muutettuaan takaisin Lontoosta Suomeen tuolloin kaksivuotiaan lapsensa, Alexin, kanssa.
– Espoossa kasvaminen on ollut minulle voimavara, joten halusin antaa pojalleni saman kotipaikan ja juuret.
Nyt Alex on 26-vuotias. Äiti ja poika pitävät yhteyttä säännöllisesti. Kerran kuussa Guzenina käy Suomessa, jolloin he viettävät aikaa yhdessä.
– Teemme ihan tavallisia asioita, kuten vietämme aikaa mökillä tai vaikka tiskaamme. Välillä käymme katsomassa muistisairasta äitiäni, joka edelleen tunnistaa meidät.
Äitienpäiväsuunnitelmia Guzeninalla ei toistaiseksi ole. Hänen äitinsä ei ole koskaan välittänyt olla juhlien keskipiste. Guzenina on tullut tässä asiassa äitiinsä.
– En kaipaa kilistelyä. Arki on ihan riittävää. Minulle tärkeintä on mutkaton yhdessäolo.
Kuka?
Maria Guzenina, 57, on Euroopan parlamentin jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja entinen SDP:n kansanedustaja.
Mitä?
Guzenina on valittu MEP Awards -ehdokkaaksi työstään kulttuurin ja luovien alojen parissa. Palkinnot jaetaan 30.6.
Motto
Luota johdatukseen. Kaikella on tarkoituksensa.
Äitienpäivää vietetään sunnuntaina 10.5.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Daniel Sazonov on ollut pian 300 päivää pormestarina – Hektinen arki unohtuu avannossa ja Tuomasmessussa
Hyvä elämäHelsinkiä johtavan Daniel Sazonovin mielestä kaupungin toiminnassa on oltava ymmärrystä sille, että uskonnolliset yhteisöt voivat olla monille helsinkiläisille tärkeämpiä kuin urheiluseura, ruokakauppa tai päiväkoti.
