Lehtisaaren nuorisokoti opetti huostaan otetulle Siljalle avoimuutta ja luottamusta
Silja asui nuorisokodissa useita vuosia. Hän muistelee paikkaa hyvällä.

Silja asui nuorisokodissa useita vuosia. Hän muistelee paikkaa hyvällä.

Lehtisaaren nuorisokoti opetti huostaan otetulle Siljalle avoimuutta ja luottamusta

Parasta Lehtisaaressa asumisessa olivat ohjaajat ja yhdessä vietetyt hetket.

Seitsemännellä luokalla ollessaan Silja muutti Lehtisaaren nuorisokotiin melko lyhyellä varoitusajalla. Hänen äitinsä ei kyennyt huolehtimaan lapsista mielenterveysongelmiensa vuoksi.

– Kasasin muutamia tavaroita ja muutin niiden kanssa Lehtisaareen, hän kertoo.

– Kävin paljon myös kotona, ja pitkän aikaa tuntui oudolta mennä Lehtisaareen. Sitten eräänä päivänä mennessäni sinne tuli tunne, että nyt olen kotona, Silja kertoo.

Rutiineihin kuului sunnuntain talokokous

Lehtisaaren nuorisokoti tarjoaa kodinomaisen kasvuympäristön 13–18-vuotiaille tytöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai kiireellistä sijoitusta. Nuorisokodin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä, ja kunnat ostavat sen palveluita. Työntekijät ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Silja asui nuorisokodissa 18-vuotiaaksi asti.

– Kun muutin omilleni, huomasin, että Lehtisaaressa opitut rutiinit kuten viikkosiivous ja ruoka-ajat seurasivat mukana. Opin pitämään huolta omasta kodistani, Silja kertoo.

Mieleeni on jäänyt kaikkia pieniä juttuja, kuten se, kun keittiössä leivottiin pullaa ja sen tuoksu leijaili olohuoneessa.

Lehtisaaren rutiinit koostuivat Siljan aikana siivouspäivistä, sunnuntain talokokouksesta, ruokailuista, juhlapäivistä ja retkistä.

– Mieleeni on jäänyt kaikkia pieniä juttuja, kuten se, kun keittiössä leivottiin pullaa ja sen tuoksu leijaili olohuoneessa.

Olohuoneesta löytyi aina juttukaveri

Parasta nuorisokodissa asumisessa olivat ohjaajat ja muut asukkaat.

– Kun muutin Lehtisaareen, olin todella sisäänpäin kääntynyt, Silja kertoo.

– En osannut puhua muiden kanssa. Ohjaajat kyselivät kuulumisia ja muut nuoret olivat lähellä, ja minusta tuli koko ajan sosiaalisempi.

Siljan lempimuistoja ovat oleskelutiloissa vietetyt ajat.

– Katselimme yhdessä elokuvia tai vain juttelimme. Olohuoneeseen saattoi vain mennä ja aina siellä oli joku, jonka kanssa jutella ja vaihtaa ajatuksia. Etenkin ohjaajien kanssa meillä oli kaikenlaisia hömppäfilosofiajuttuja.

Siljan mielestä Lehtisaaressa oli kodinomainen tunnelma ja ohjaajat olivat sydämellisiä ja rentoja. Jokainen nuori saa oman ohjaajan, joka paneutuu hänen asioihinsa. Silja tunsi saavansa kaikessa apua ja tukea.

– Kun muutin omilleni, ohjaajat auttoivat etsimään asuntoa ja muuttamaan sinne. Edelleen he kyselevät, miten pärjään. He muistuttavat, että voin koska tahansa olla yhteydessä ja tulla käymään. Löysin myös parhaan ystäväni Lehtisaaresta.

– Jos en olisi asunut Lehtisaaressa, olisin erilainen nuori kuin nyt, vähemmän avoin, Silja miettii. 

Siljan nimi on muutettu.

Lehtisaaren nuorisokoti täyttää 75 vuotta elokuussa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi